Olen himoiten jo vuoden verran katsellut C.G. Jungin punaista kirjaa nettikirjakaupoissa, vaan vasta nyt raaskin sen ostaa. Hintaa oli nimittäin alennettu 150 eurosta 100 euroon. Nyt ymmärrän miksi kirja maksoi!
C.G.Jungin Punainen Kirja on aikamoinen järkäle. Ensimmäisessä kuvassa onkin vierekkäin Isännän lempikirja Minä Aku Ankka ja Emännän uusin lemppari. (Rehellisyyden nimissä kerrottakoon, että Siirtolan Isännällä on myös muita lempikirjoja esimerkiksi Raamattu, Kalevala ja Väinö Linnan Täällä Pohjan Tähden alla). Jung kirjoitti Punaisen Kirjansa vuosina 1913 – 1930, kuudentoista vuoden aikana.
Punainen Kirja julkaistiin Jungin kuoleman jälkeen ja vasta vuonna 2009. Jung ei itse pitänyt kirjaansa salaisena. Päin vastoin, monissa kohdissa hän kirjoittaa muodossa ”Rakkaat ystäväni”, ja kirja oli mahdollisesti ystävien lisäksi tarkoitettu myös luettavaksi suuremmalle yleisölle. Sen sisältöä hän heijasteli ystäviensä kanssa elämänsä aikana. Hän ei kieltänyt sen julkaisua, mutta ei myöskään sitä korostavasti toivonut. Punainen Kirja kuvaa Jungin henkilökohtaista sfääriä vastakohtana Jungin kootuille teoksille, joissa on hänen tieteellinen työnsä. Julkaisun hidasteena, oli Jungin jälkeläisten aineiston sulattelu. Materiaali sisälsi paljon asioita, joilla oli emotionaalinen voimakas lataus ja tunnemerkitys hänen jälkeläisilleen. Omaiset tarvitsivat siksi aikaa ja etäisyyttä omaan hyväksymisprosessiinsa.
Kirjan englannin kielinen alku näyttää heti lupaavalta. Jungin piirtämien symbolisten kuvien ja saksankielisen tekstattujen kappaleiden jälkeen kirjassa on englanninkielinen ”Liber Novus”, jonka ensimmäisessä kappaleessa kerrotaan, että tiedemiehet Alfred Binet sekä Charles Richnet käyttivät molemmat fiktiivisiä nimiä, joiden avulla he peilasivat omaa tieteellistä työtään. Tämä tietysti kiinnosti kovasti altertiloista muodostuvaa Siirtolan Emäntää. Ehkäpä Siirtolan Emännänkään sielullinen tila eri mielentiloinen ei ole välttämättä ole patologinen. Jospa asia onkin niin, että kun ihminen kiinnittyy elämään, täytyy hänen elää kahden maailman kansalaisena, mielikuvituksensa ja reaalimaailman. Siirtolan Emäntä ei ole suinkaan ensimmäinen tieteellisen koulutuksen ihminen, joka tuottaa uutta oivallusta elämäänsä peilaamalla todellisuutta fiktiivisesti.
Punainen Kirja alkaa:
”Teille tässä ilmaisemat vuoteni, ne elämäni vuodet, joiden aikana tavoittelin sisäisiä mielikuviani, olivat kaikkein tärkeimmät vuoteni. Kaikki muu on johdettu tästä työstä. Se alkoi silloin, ja myöhäisemmät yksityiskohdat olivat vähemmän merkityksellisiä. Minun koko elämäni muodostui piilotajuisen materiaalin vapauttamisesta. Se kulki lävitseni mystisenä virtana ja uhkasi hajottaa minut. Piilotajunnastani nousi materiaalia enemmän kuin mitä ehdin tulkitsemaan yhden elämän aikana. Kaikki myöhemmin tekemäni työ on ollut pelkästään tämän materiaalin luokittelua, tieteellistä kehittelyä, ja integroimista elämään. Mutta numinoosi alku, jossa oli kaikki, oli silloin.”
Punainen kirja sisältää vuosien 1913-1930 välisen henkilökohtaisen prosessin, Jungin oman piilotajunnan kohtaamisen, ja tämän prosessin jälkianalyysiä ja ylöskirjaamista. Mielenkiintoista sinänsä, että C.G. Jung väitti vakavissaan, että koko hänen tieteellinen työnsä perustuu tähän omaan sisäisen todellisuutensa kohtaamiseen. Nykyisen valtapsykologian vastaisesti Jung oli sitä mieltä, että ihmisen eheäksi tulemisen kannalta irrationaalinen mielikuvitus on jopa tärkeämpää kuin rationaalinen tieto. Siirtolan Emäntä puolestaan on sitä mieltä tänä päivänä, että irrationaalinen mielikuvitus ja rationaalinen tieteellinen tieto täydentävät toinen toisiaan. Jos turvaudutaan pelkkään mielikuvitukseen, ja ”mutu-tietoon”, hukutaan ”huuhaa”-maailmaan, ja jos elämä perustuu pelkälle rationaaliselle tiedelle, voi elämästä tulla ”helvetin järkevää”, mutta samalla tyhjää ja tarkoituksetonta.
Tämän päivän ongelma on siis enemmän jälkimmäinen: Jumalamme on sairastunut. Olemme kadottaneet yhteytemme numinoosiin. Jung ei pelännyt hengellisiä merkityksiä, vaan hän oli sitä mieltä, että ihminen parantuu, kun hänen Jumalansa eheytyy. Jungin tavoin, Emäntä on kokenut, että tiede on varastanut meiltä Jumalamme. Niin kauan kuin Emäntä yritti elää normatiivista, kuluttamiselle ja materialistisille järkeville arvoille rakentuvaa kulttuuria, oli hänen sielunsa hukassa. Mutta kun hän mielikuvituksensa avulla liittää itsensä Pyhään todellisuuteen, jossa emme ole enää vain toisistamme irrallisia ihmisiä, palasi hänen elämänsä merkityksellisyys. Emäntä löysi sielunsa ja sen ihmeellisen virtauksen, jatkuvan muutoksen alaisen luovan tilan.
Me emme voi unohtaa piilotajunnan irrationaalista maailmaa, ja sen vaikutusta tietoisuuteemme. Siirtolan Emäntä ei muuten ole tavannut (onneksi)yhtään rationaalista ihmistä, vaan kaikkien meidän motiiviemme takana vaikuttavat piilotajuiset merkityksemme. Mielikuvituksemme on silta, joka yhdistää tunnemaailmamme realiteettien maailmaan. Jungin sanoin ”käsinkosketeltava ja näkyvä realiteetti on yksi realiteetti, toinen on mielikuvituksemme maailma” s 283.
Jungin kirjan epilogi alkaa seuraavasti:
Työskentelin tämän kirjan parissa kuusitoista vuotta. Tuttavuuteni alkemiaan irrotti minut tästä työstä. Loppupelin alussa vuonna 1928, kun Wilhelm lähetti minulle alkemistisen aarteen, tarinan ”Kultaisesta Kukkasesta”. Sen kautta tämän kirja sisältö löysi tiensä todellisuuteen, enkä voinut enää jatkaa sen kanssa työskentelyä. Pinnalliselle lukijalle, kirja näyttäytyy hulluutena. Ehkä siitä olisikin sellainen kehittynyt, jos en olisi pystynyt imemään ylisuurta alkuperäisen kokemuksen voimaa. Alkemian avulla, pystyin lopullisesti järjestämään materiaalin kokonaisuudeksi. Tiesin aina, että nämä kokemukset sisälsivät jotakin kallisarvoista, ja siksi minun täytyi kirjoittaa ne ylös ”kallisarvoisesti”. Tällä tarkoitan sitä, että minun täytyi kirjoittaa se kalliiseen kirjaan, ja maalata kuvia, joiden avulla uudestaan elin koko kokemukseni, yhtä hyvin kuin kykenin. Tiesin, kuinka pelottavan riittämätöntä tämä haltuun ottaminen oli, mutta huolimasta kaikesta suuresta työstä ja hetkittäisestä huomion kiinnittymisestä muihin asioihin, pysyin uskollisena materiaalille, huolimatta siitä, että olisi ollut toinen vaihtoehto…
No niin, nyt sitten mielentilallani Treenaajalla, hommat eivät tule vuosiin loppumaan. Hänhän jo auttoi Siirtolan Emäntää oivaltamaan, että alkemian logiikka ei ole luonnontieteellistä vaan tarinallista. Luulen, että tästä kirjasta irtoaa Treenaajalle heijastusten lähde vuosiksi. Vaikka onhan Emännällä röykkiö muitakin mielenkiintoisia kirjoja pöydällänsä. Meidän kirjoittava ja Treenaajan ohjaama ego state-prosessimme lähti liikkeelle pari vuotta sitten. Saapa nähdä minkälaisen itseyden kykenemme kirkastamaan altertiloistamme seuraavan neljäntoista vuoden aikana. Mikä on siis se elämän ymmärryksen aste, minkä Siirtolan emäntä (=Anna ystävineen) saavuttaa samassa ajassa kuin Jung , kuudessatoista vuodessa. Tämän voimme nähdä tietysti ainoastaan silloin, mikäli vuosia Emännälle vielä niin monta lahjoitetaan. Parasta tietenkin olisi, ettei materiaalin runsaus korvaisi kuitenkaan sen sisällöllistä rikkautta!
Nyt käy ISOSTI kateeksi. Mutta pekästään tieto että tuotakin vielä jostain löytyy, lohduttaa.
Hyvää uutta vuotta!
Vau – voiko udella mistä kirjan löysit? Luen itse täällä parhaillaan jungilaisen analyytikon Linda Schierse Leonardin “Witness to the Fire”-kirjaa, joka kertoo luovuuden ja addiktioiden suhteesta. Oivaltava kirja!
Onnellista uutta vuotta!
Kiva kun kateellisia löytyy:). Täytyypä painaa myös mieleen tuo Marikan vinkki.
Tilasin Punaisen kirjan ihan nettikaupasta, cdon.com ista! Näyttä olevan hintansa arvoinen. Satanen ei ole paha hinta, kun kirja on kädessä.
Ai niin, Onnellista Uutta Vuotta teillekin! Me juhlitaan sitä täällä keskellä erämaata. Jos jaksaisi valvoa, niin ehkä näkisi Kostamuksen ilotulituksia kaukana järven takana.
Huh. Tämä on suorastaan pelottavaa. Olen halunnut tutustua tähän kirjaan jo hyvin kauan, mutta en usko että olisin selvinnyt siitä saksallani. Tuhannet kiitokset vinkistä. Arvaapa vain onko kirja jo tulossa tännekin.
Niin… venäläiset ilotulitukset ne täälläkin taitavat parhaiten näkyä – tuolta Korpilammen lomamökkien suunnalta
Palataan harjoituksiin ensi vuoden puolella!
Hauskaa! Oon siis virtuaalisesti koskettanut ainakin yhtä ihmistä:) ja muuttanut hänen mielleyhtymiään toiminnaksi. Kirjasta on puolet englanninkielistä selostusta. Siinä käydään läpi Jungin elämä ja keskeinen tuotanto, ja lisäksi käännetään suuri osa hänen saksankielisistä “Liber Primuksesta”.
Nyt täytyy siirtyä “juhlintaan”:).