Narratiivinen lääketiede, leppoistaminen ja Georg von Wright

Jottei aiheet lähivuosina loppuisi, voisin silloin tällöin heijastaa narratiivista todellisuuttani joidenkin merkittävien suurmiesten ja -naisten ajatuksiin . Tuli mieleeni, että akateemikko Georg von Wright voisi olla kelpo avaus tähän teemaan. Tai oikeastaan jatko – Jungiahan olen jo blogeissani useaan otteeseen lainannut.

Von Wrighttiä lukiessani tajusin, että tieto ja ymmärrys (Tieto ja ymmärrys, 1999) ovat kaksi eri asiaa. Hän opetti minulle yhteiskunta- ja tiedekriittisyyttä avaamalla silmät näkemään sellaisen elämäntavan ahdistavuuden, jossa tiedosta ja totuudesta ei olla kiinnostuneita enää sen itsensä tähden, vaan pelkästään sijoitetun pääoman tuoton tähden. Kun puhutaan tieteen päämääristä, puhutaan Wrightin mukaan löyhin sanakääntein samalla elintason kohottamisesta, kilpailukyvyn vahvistamisesta ja kansallisesta edusta ja turvallisuudesta. Viranomaiset odottavat tutkijoilta odotetaan kompromisseja, jotta hän suuntaisi tutkimustoimintansa ”taloudellisesti hyödyllisiin” projektieihin, joilla sitten voidaan nostaa kansalaisten elintasoa. Materialistinen tiede, lääketiede mukaan lukien, näyttää siis huolestuttavalla tavalla olevan osa hierarkisia elitistisiä valtarakenteita ja ekologisesti kestämätöntä elämäntapaa.

VonWright on auttanut minua oivaltamaan, että materialistinen ”baconilais-kartesiolainen” tieteellinen rationalisuus istuu huomattavasti paremmin tähän jatkuvan kasvun ideologiaan kuin mitkään holistiset Rauhalan ”hömppäkäsitykset”, joissa ihminen ja luonto nähdään yhteistoimintasuhteena. Tästä materialistista näkökulmasta tieteessä, von Wrightin sanoin, on tullut oma ”tuotantovoimansa”, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän koulutettu koira, keino aineellisen hyvinvoinnin kohottamiseen. Kun ihminen tulee itseohjautuvaksi, muuttuu samalla hänen eettinen suhteensa maailmaan, eikä nämä muutokset suinkaan tue jatkuvaa taloudellista kasvua ja luonnon välineellistämistä. Terveessä kohtuullisessa luontosuhteessa elävä ihminen, kun kieltäytyy välineellistämästä luontoa ja toista ihmistä.

Georg von Wright havahdutti minut näkemään todellisuuden uudella tavalla. Niin ja Näin lehdessä olevan haastattelun lopuksi von Wright toteaa: “Länsimainen kutsuttu kulttuuri on edennyt jossakin mielessä loppupisteen, globalisoitunut ja tullut teknis-tieteelliseksi maailmansivilisaatioksi. Ellen kokonaan erehdy, niin tämä on minusta rappeutumista. Edessämme on pitkä ajanjakso, ehkä vuosisatoja, ennen kuin jostain uudesta kulttuurirakennelmasta oikeastaan voi puhua. Kuljemme vääjäämättä nykyistä suurempaa henkistä kaaosta kohti. Tämä sattaa tuntua hyvin synkältä, surkealta ja pessimistiseltä, mutta itse en ehkä näkisi asiaa näin. Jokin tie on kyllä viety päätökseen, jokin perinne kulutettu loppuun. Itse olen vanha ihminen ja kohta poistun näyttämöltä. Jos tämä on nyt vähän leikillisesti sanottu, se tapahtuu vaiheessa, jolloin myös suuri osa siitä mitä minä olen kunnioittanut, rakastanut elämässä, myös häviää, niin silloin olen hyvässä seurassa.” Von Wright oli eräs vaikuttaja siihen, että tajusin olevani äiti, jolla on kolme poikaa, enkä voi jatkaa elämääni näyttäen esimerkkiä olemalla mukana statusstressiä tuottavassa elintasokilvassa. Minulla on velvollisuuksia tulevia sukupolvia kohtaan. Olen siis lähtenyt uimaan kollektiivisessa elämänvirrassa pitkin uuttaa uomaa, jossa ilokseni olen huomannut olevan jo paljon muitakin polskuttelijoita. Yritän elää omaa elämääni siten, etten orjuuta itseäni “jatkuvan talouskasvun ja maksimaallisten voittojen ideologian” alaiseksi.

Mielestäni on isien ja äitien vastuuttomuutta, jos meillä on ymmärrystä ja siitä huolimatta me jatkamme samalla kuluttavaa elämäntapaamme ikään kuin elämä tällä hetkellä sujuisi maapallollamme siten kun sen kuuluisi sujua. Haluan olla mukana edistämässä sellaisen toivon syntymistä, jossa ymmärretään, että voimme tyydyttää jatkossa perustarpeemme, kun vain sanoudumme irti ahneuden kulttuurista ja siirrymme kohtuullisuuden kulttuuriin. Ainoa, mistä meidän täytyy luopua, on sairas tunteensiirtomme materiaan. Kuka tietää, vaikka samalla paranisi osa meidän stressin ja ylikuluttamisen aiheuttamista elintasosairauksistamme! Meille jää silti jäljelle kulttuurinen aarreaitta ja eheyttäviä kokemuksia tarjoama luonto.

Huomaan, että Von Wrightin ajatukset ovat edelleen koskettavia. Hänhän väitti, että yhteiskunnan palveluksessa olevasta tieteestä oli vähitellen tullut kahle, riippakivi, luoville ihmisille. Se haluaa olla vain kasaamassa tietoa, joka tukee vallitsevia ortodoksioita. Voisi ajatella, että valistuksen perinteen universalisoiva ja rationalisoiva voima yrittää mitätöidä elämän tarinalliseen luonteen. Tieteestä itsestään oli tullut osalle kansaa epäjumala, tiedemiehistä sen pappeja, ja siksi myös tällaisten kriittisten hyökkäysten kohde. Von Wrightin ennusti, että saattaa käydä niin, että tieteen arvovalta tulee tulevaisuudessa vähenemään. On täysin mahdollista, että nousee uusi kulttuuri, joilla on vain vähän kiinnostusta tiedettä ja teknologiaa kohtaan.

Huomattavasti luontoa vähemmän vahingoittaisi, jos ihmisiä kannustettaisiin olemaan älyllisesti uteliaita, ja etsimään haasteita ja aarteita yhteisöllisistä aineettomista kokemuksista ja omasta sisäavaruudestaan. Meillä on valtava kulttuuriperintö, jonka kanssa dialogissa yksittäinen ihminen voi tavoittaa uutta itsetuntemusta ja aineettomasti luontoa vain vähän vahingoittavia paratiisikokemuksia. Meillä on vielä kaunista luontoa Suomessa jäljellä. Miksi ihmeessä ihmisen tarvitsee matkustella levottomana fossiilisia polttoaineita tuhlaten jatkuvasti ympäri maailmaa hankkimassa itselleen tarinallisia elämyksiä? Statusstressinkö vuoksi? Ja miksi ihmeessä länsimaisen ihmisen täytyy siirtää oma arvonsa materiaan? Onko ehkä syynä toisen maailmansodan aiheuttama kollektiivinen traumatisoituminen? Haluammeko todella, että muutaman sadan vuoden kuluttua Willy siivoaa maapallomme sivilisaation jäänteitä, ja ainoat jäljellä olevat monumentit ovat ostoskeskujen logotolppia.

Ainoa edistyksen mitta tulisi Wrightin mukaan olla se, miten hyvin ihmiset viihtyvät elinolosuhteissaan. Mitä enemmän jatkamme tieteen asiantuntijoiden tuella luonnon aineellisia voimavaroja tuhlailevaa elämäntapaamme, sitä huonommaksi elinolosuhteemme menevät. Miten voimme kutsua aikakauttamme edistyksen aikakaudeksi? Jos olisin ilkeä niin väittäisin, että elämme taantumuksellisen monolektisen materialismin aikaa.

Entistä ajankohtaisempaan Von Wrightiin itseni samauttaen sanoisin, että aito tieto ja totuuden rakastaminen ei rakennu sellaisten ihmisten varaan, jotka pysyvät ”marssiruodussa” kiltisti kyseenalaistamatta konsensustietoa.  Vaikka ahne jatkuva taloudelliseen kasvuun rakentuva kulttuurimme on rakentuunkin jo pitkään hallinnan ja luonnontieteellisen tieteen patriarkaalliselle hegemonialle, elämme historiassa sellaista vaihetta, jossa emme ekologisen kriisin vuoksi emme voi enää ajatella pelkästään välineellistävämme luontoa saatikka ihmistä. Tarvitsemme Lauri Rauhalan luomien holististen mallien kaltaisia ihmiskäsityksiä, mikäli mieliemme muuttaa suhdettamme luontoon yhteistoiminnalliseksi. Meidän on hyvä muistaa, että eri ihmiskäsitysten luomat kuvat ovat periaatteellisesti yhteenmittaamattomia, joten niiden erot tekevät tieteiden ykseyden mahdottomaksi. Tätä tieteen konformoivaa suuntaustahan valtavirta biolääketiede on edustanut. Tieteestä täytyisi tehdä yksi, mutta von Wrightin mukaan positivistit ovat sitä mieltä, että tämä ykseys on yhtä kuin luonnontieteellinen paradigma ja sen faktatiedot. Lääketieteessä narratiivisuus merkitsee minulle sitä, että siirrytään hierarkisesta asiantuntija asenteesta dialogisuuteen. Lisäksi tarvitsemme yhä enemmän holisitisia, integratiivisen tieteen osaajia ja moniäänisiä asiantuntijaryhmiä. Kestävä kehitys edellyttää, että me lääketieteilijät murramme vanhat hierarkiset asenteemme.

Von Wright oli mielestäni viisikymmentä vuotta aikaansa edellä ollut ajattelija.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s