Kuka ohjaa elämääsi?

Joidenkin mielestä voi osapersooniksi ihmisen jakava mielentila-ajattelu tuntua kummalliselta ”huuhaalta”. Ehkäpä hieman prosessoin nyt lukijalle ja samalla itsellenikin selvemmäksi sitä, mistä on oikein kysymys.

Uskon, että eri mielentilojen takana on ainakin kaksi asiaa.

Ensinnäkin kysymys on ihmisen tilasidonnaisesta muistista. Huumattu rotta (Pert,Candice) oppii kulkemaan sokkeloisen labyrintin läpi. On huomattu, että rotan muisti on tähän tilaan sidottu; se kykenee suoriutumaan samasta tehtävästä paremmin silloin, kun se on tässä samassa huumatussa tilassa. Eli kun minulla on joku mielentila päällä (esim. Rouva Otsaryppyni ahdistus), rajoittaa tila minun fysiologiani toimimaan tietyn opitun mallin mukaisesti. Ajatukseni lähtevät vatvomaan opittuun tapaan vanhoja ikäviä ratkaisemattomiksi kysymyksiksi osoittautuneita asioita. Ahdistuksen tilani laukaisee siis minussa opitun fysiologisen toimintatavan. Eli käyttäydyn ikään kuin olisin saanut ahdistusta tuottavaa lääkettä, vaikka kysymyksessä onkin oikeasti omat emotionaaliset molekyyleni, jotka vain vaikuttavat minussa. Saatan jumittua sisäiseen maailmaani, enkä kykene tuottamaan juuri mitään hyvää ympärilleni. Nykyään olen oppinut tunnistamaan kyseisen reagointitavan, mikä auttaa minua pääsemään irti siitä. Voin siis hallita ainakin  johonkin rajaan saakka emootiomolekyylieni toimintaa.

Emootioittemme eräs tärkeä tarkoitus evolutiivisesta näkökulmasta katsottuna on auttaa meitä muistamaan joitakin asioita ja unohtamaan toisia. Kun esimerkiksi pelkäämme, on hyvä muistaa kuinka aikaisemmin olemme toimineet vastaavassa tilanteessa.

Yhteenvetona emootiomme ja muistimme ovat kytkeytyneet toisiinsa tilasidonnaisiksi ryppäiksi. Meidän on päästävä eroon vanhoista ajattelumalleista, joista ajattelemme, että joku emootio tapahtuu vain aivoissamme. Candice Pertin sanoin, jokainen emootio koetaan koko organismissa eikä pelkästään vain kehossa tai päässä. Meillä ei ole erikseen kehoa ja erikseen mieltä. Pert väittää, että kehomme on meidän tiedostamattoman mielemme ilmaisu. Tunnemolekyylit vaikuttavat koko kehossamme, ja siksi ahdistus voi muuttua keholliseksi oireeksi. Kysymyksessä ei siis ole mikään ”luulotauti”, kun elimellistä syytä ei löydy sairaudellemme. Selkäsärkymme voi olla ”piilodepressiota”. Käsittelemättömät tunteemme voivat siis saada kehomme oireilemaan. Siksi ei ole mitenkään ihmeellistä, että hypnoterapiassa voidaan sanojen avulla auttaa purkamaan tunteita, ja niihin liittyviä kehollisia oireita.

Eroamme elämistä siinä mielessä, että meillä on ainutlaatuinen tietoisuus. Meillä on matelijoiden aivorunko, joka huolehtii perustoiminnoistamme, kuten hengityksestä, verenkierrosta ja lämmönsäätelystä. Meillä on tämän rungon päällä limbinen järjestelmä, jolla on keskeinen merkitys emotioissa. Se mikä meistä tekee inhimillisiä on aivojen massiivinen kuorikerros, jossa sijaitsee järkemme. Eroamme eläimistä siinä, että voimme oppia kokemuksellisen viisautemme avulla säätelemään tunteitamme.

Minusta on kauhistuttavaa kuunnella, että ”Ihmiset ovat vaan aggressiivisia. Se on geeneissämme. Siksi tapamme toisiamme.” Tällöin ihmisestä on poistettu se tärkein ja arvokkain osa, mikä tekee meistä inhimillisiä. Me voimme oppia käsittelemään aggressiivisuuttamme, ja siirtämään näitä tunteita toimintoihin, jotka eivät vahingoita toista ihmistä. Voimme projisoida siis vihan tunteemme marginaalisiin ihmisryhmiin tai sitten viha voi olla luovuutemme energiaa. Aivojen kuorikerros saa aikaan myös sen, että voimme olla aktiivisia päämääriin suuntautuneita ihmisiä. Meidän ei tarvitse olla aivobiologiamme uhreja, vaan voimme kehittää kehomieltämme siten, että luovuutemme avulla saavutamme ihmeellisiä taiteellisia ja tieteellisiä päämääriä. Olemme osa evolutiivista ihmeellistä itsensä jatkuvasti ylittävää elämää, jossa voimme oppia myös ylittämään itsemme luoden ympärillemme kauneutta ja hyvyyttä. En suostu uskomaan, että ihmiset ovat perusluonteeltaan ahneita ja keskenään kilpailevia. Minun mielestäni meidät on luotu ylittämään itsemme arkisissa askareissa, taideteoksissa ja tieteessä.  Jokainen voi löytää oman luovuutensa kanavan.

Kun mielialamme on korkealla, on meillä taipumusta tehdä hyvää. Näin tapahtuu omalla kohdallani silloin, kun korkeamman tason integratiiviset ”korkeamman viisauden” mielentilani ovat ohjaksissa. Esimerkiksi kun gnosis-viisautta edustava Sofieni hallitsee mielikehoani, saatan jopa kokea epifanisia pyhältä tuntuvia kokemuksia. Haluan vaikuttaa myötätunnollani maailmaan.

Juuri ihmisen kykyyn asettaa itselleen tietoisia päämääriä liittyy tämä toinen tapani synnyttää itsessäni mielentiloja. Voin aktiivisesti harjoitella erilaisia roolinottoja. Voin yhdistää mielentilojeni joukkoon jonkun uuden osapersoonan, joka opiskelle toisen ihmisen ajattelua. Näin kävi juuri silloin, kun rakensin itselleni Reginen. Regine on filosofi Sören Kierkegaardin ystävä, ja hän on integroinut itseensä tämän filosofin ajatuksia. Tai voin yhdistää luovassa prosessissani mielentilojeni joukkoon jonkun myyttisen symbolin, kuten ”Kuoleman Joutsenen” jai ”Sofien” , ja miettiä millä lailla se vaikuttaa elämääni. Tällöin kysymys on arkkityyppisistä roolinotoistamme. Ajattelen nykyään niin, että oma itseyteni syntyy näitten traumaattisten, historiallisten tilojeni ja (symbolisten) roolinottojeni välisessä vuorovaikutuksessa. Minun itseyteni on siis puhdasta dialektista virtausta, jossa vaikuttaa sekä historiani (esim. traumoissa syntyneet dissosioituneet tilani), että sosiaalisesti omaksumani roolinotot.

Dissosiaatiolla tarkoitetaan sitä, että traumaattisessa tilanteessa ihminen ottaa tunne-etäisyyden tilanteeseen, jolloin hän unohtaa tapahtuneen. Näin syntyy meissä tunnetiloja, joihin meillä ei ole hyvää kommunikaatioyhteyttä. Esimerkiksi järkyttävässä onnettomuustilanteessa joku ihminen voi toimia täysin järkevästi ja hoitaa asiat melkeinpä yliluonnollisen tunteettomasti. Tunteet hänellä kuitenkin on, mutta hän on irroittanut ne tilanteesta. Jotta ihminen voi hyvin, tulee hänen saavuttaa kommunikaatioyhteys myös tähän käsittelemättömään tunnetilaan.

Eheä ihminen on sellainen mielentilojen joukko, joka kommunikoi hyvin. Niin kauan kun kommunikaatioyhteyttä traumaattisiin mielentiloihin meillä ei ole, tulevat ne kummittelemaan mieleemme ahdistavina muodottomina tunteina, inhottavina pimeinä vieraina. Uskon, että pahuus meissä jokaisena on potentiaalisena, mutta voimme päättää lähdemmekö ruokkimaan sitä osaa vai valitsemmeko itsellemme toisenlaisia käyttäytymismalleja roolinottoineen.

Terveet lapset yleensä elävät dissosiatiivisissa tiloissa enemmän kuin aikuiset. Näin muuten tein myös minä. Unohdin päivittäin koulukirjoja ja läksyjä, kun elin niin omassa sisäisessä maailmassa. Tämä lasten luonnollinen dissosioitumistaipumus johtuu ilmeisesti siitä, että heidän tietoisuutensa tietoinen osa on huomattavasti rajoittuneempi kuin aikuisella. Heille jokainen uusi kokemus on ihme, jonka kanssa voi leikkiä mielessään siten, että sen pystyy linkittämään kokemuksellisesti oman tietoisen mielensä osaksi. Mietin, olenko omassa mielentilojeni teatterissani siirtynyt leikkiväksi lapseksi uudestaan. Olen siis jälleen lapsenkaltainen, Homo Ludens, ajatuksilla leikkivä ihminen. Lukija päättäköön, olenko taantunut vai edistynyt. Kirjoittaessa olen dissosioituneena muusta todellisuudesta eräänlaiseen transsitilaan, ja leikin mielikuvitusmaailmassani faktoilla ja fiktioilla, juuri tässä oman tietoisen ja tiedostamattoman mieleni rajapinalla. Integroin prosessissani passiivista tietoa kokemukselliseksi tiedoksi. Minua kiehtoo ajatus siitä, että tässä ohjaamassani teatterileikissä kehomieleni jatkuvasti jälleen rakentuu ja muuttaa virtauksen tavoin muotoaan. Olen nykyään mielenteatterini aktiivinen ohjaaja. Olen hän joka ohjaa virtausta.  Totta tosiaan, Kuumussa Virtaa!

Terveisin,

Varoittava esimerkki

(Tällaisia pohdiskeluja syntyy, kun ihminen leppoistaa elämänsä ja muuttaa keskelle korpea)

Molecules of Emotion, Candace B. Pert 1997

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s