Vastine downshiftaajalta Matti Apusen juttuun Kainuun Sanomissa

Hei Matti Apunen!

Terveiset täältä Kainuusta kuhmolaiselta elämänsä leppoistaneelta. Luin eilen Kainuun Sanomista jutun, jossa käsiteltiin huoltasi meistä “downshiftanneista”. Sen tehtyäni, tuli mieleeni, että ehkäpä voisi olla aiheellista hieman tarkentaa sinulle erään elämänsä kohtuullistaneen naisihmisen ajatuksia.

Minulle “downshiftaus” ei merkitse sitä, että pelkäisin tehdä työtä. Sen sijaan tein aikoinaan perinteisessä mielessä niin paljon töitä ja ylitöitä, että aloin olla jo kypsä sairaseläkkeelle. Tein kuitenkin elämänmuutoksen. Kohtuullistaminen tarkoittaa sitä, että elän ekologisempaa elämää. Tämä ei tarkoita pelkästään sitä että eläisin ekologisempaa elämää perinteisessä mielessä, vaan elän samalla myös “egologisempaa” elämää. Koen olevani paremmassa harmoniassa oman perusluontoni kanssa ja rytmitän tekemiseni omaa psyykettä kunnioittaen (kuinka paljon meillä onkaan stressiperäisiä sairauksia!). Tämä tarkoittaa sitä, että toteutan omaa potentiaaliani paremmin ja monipuolisemmin kuin aikaisemmin. Uskon olevani paremmassa sopusoinnussa sekä oman luontoni että suuremman Luojan luoman luonnon kanssa.

En näe maailmaa kurjana paikkana. Päinvastoin meillä Euroopassa on meneillään paljon myönteisiä muutoksia. Minusta on hieno asia, jos talous kasvaa ja kehittyy. Sen ei kuitenkaan tulisi tapahtua luonnon kustannuksella. Tällä hetkellä edelleen ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee joka vuosi 5 %. Pohjavetemme on uhattuna. Useat maat ovat vesitilanteen takia katastrofin kynnyksellä. Ja mistä tämä johtuu? Se johtuu meistä länsimaisista ihmisistä, jotka emme ole suostuneet elämään kohtuullista elämää – elämään luonnon tarjoamilla koroilla. Sen sijaan ahne elämäntapamme kovaa vauhtia tuhoaa edelleen lapsillemme kuuluvaa luonnon pääomaa, pääomaa, joka oikeasti kuuluisi seuraaville sukupolville.

Jos aineellista kasvua tapahtuu, täytyisi sen tulevaisuudessa tapahtua ensisijaisesti sektoreilla, jotka tukevat kestävää kehitystä. Uusien työpaikkojen luominen on siis hyvä asia, kunhan se suuntautuu juuri tällaisiin tuotantomuotoihin, siis sellaisiin, jotka eivät vahingoita jo ennestään ylirasitettua biosfääriä. Tällaisia aloja ovat uusiutuvat energiamuodot ja monet erilaiset palvelut sekä ekoystävälliset tuotteet. Sen sijaan kasvun ei tulisi suuntautua sellaisiin tuotteisiin, jotka rikkovat luonnon ja ihmisen välistä harmoniaa. Päinvastoin, tällaiset teollisuudenalat täytyisi saada nopeasti kutsitumaan. Tiedätkö muuten, että tällä hetkellä hyvin monien suuryritysten tuotteiden hinta ei vastaa koko tuotteen elinkaarta? Monet elektroniikan ja teollisuuden tuotteet ovat edelleen sellaisia, ettei niiden osia voida uusiokäyttää. Yhteiskuntamme maksaa monista tuotteista edelleen kalliita hävittämiskystannuksia.

40 % hiilidioksista syntyy erilaisista tavaroiden ja ihmisten siirtymisestä paikasta toiseen ja silti edelleen kuljetellaan tavaroita, esimerkiksi Etelä-Amerikasta ja Aasiasta tänne Suomeen ja toimintaa jopa tuetaan erilaisilla yhteiskunnallisilla rahoituksilla. Lähituotanto onkin päivän valtti. Ihmiset lentävät ympäri maailmaa “halpalennoilla”, joiden hinta ei millään muotoa vastaa sitä tuhoa, mitä se tekee ilmakehällemme.Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, mitä yhteiskunnalle ja tuleville sukupolville tulee maksamaan tämä epäeettinen, luontoa riistävä elämäntapamme?

Länsimainen ihminen on kummallinen ilmiö sinänsä. Se suo itselleen oikeuksia, joita se ei voi tulevaisuudessa antaa muille ihmisille. Mitä luulet, mikä olisi maailmamme biosfäärin tilanne, jos kaikki maailmassa matkustaisivat niin paljon kuin länsimainen ihminen tekee? Minä olen jo vuosia sitten menettänyt uskon siihen, että vain meillä on paljon opetettavaa noille kehitysmaiden köyhille poloisille. Minun mielestäni myös heillä voisi olla sen sijaan meille paljon hyödyllistä kerrottavaa siitä, kuinka voimme elää elämäämme ekologisemmin.

Minkälaiselle ajattelutavalle tämä länsimainen markkinatalous rakentuu? Myymme ihmiselle kuvaa kauniista, riikkaasta ja terveestä ihmisestä, joka on äärimmäisen onnellinen. Todellisuudessa kuitenkin onneemme vaikuttavat huomattavasti enemmän muut tekijät kuin vaurauden kasaaminen itselle tai kuluttaminen.Toki todellinen köyhyys on este hyvinvoinnillemme.

Koko järjestelmämme on rakentunut hypoteettisille materialistisille taloustieteellisille laskelmille, joka on unohtanut luonnon todellisen kantokyvyn. Sanoin “on rakentunut”, koska myönteinen muutos on meneillään. Verotusta on alettu jo entistä enemmän suuntaamaan ympäristöä vahingoittaviin tuotteisiin. Eikö ihminen olekin kummallinen eläin? Tutkimusten mukaan nimittäin, kun ihminen rikastuu, hetken kuluttua hän huomaakin, että hän onkin taas liaan köyhä, vaikka onkin rikkaampi kuin aikaisemmin. Sopetuminen erilaisiin tilanteisiin on sekä oravanpyörämme että onnemme salaisuus. Voimme sopeutua aineellisesti vaatimattomampiikin oloihin. Luulen, että tämän oivaltaa yhä useampia länsimainen ihminen.

Kyllä, kohtuullisuus on se, mitä länsimaisen ihmisen tulisi oppia. Uskon, että tämä elämän kohtuullistaminen on leviämässä kulovalkean tavoin. Ihmiset ovat väsyneet kuluttamiseen. Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa ovat oivaltaneet, ettemme voi jatkaa elämäntyyliämme enää samaan tapaan. Unescon ja Unicefin monia palkintoja kahminut ympäristöaktivisti David Suzuki korostaa: “Reduce, recycle and reuse”. Suomeksi se voisi olla vaikka kolme koota: Kuluta vähemmän, kierrätä ja käytä uudelleen.

Toinen asia, minkä David Suzuki toistuvasti tuo esille on: Pieni on kaunista. Pienyritykset, pienteollisuus, pientilat ovat huomattavasti vähemmän ympäristöä vahingoittavia ja vähemmän herkkiä kuin suuret monokulttuurit, jotka ovat ympäristövaikutukseltaan usein tuhoisia. Mielestäni meidän jokaisen olisi hyvä sisäistää tämä jo ehkä kliseiseksi muuttunut: “Vähemmän voi olla enemmän”. Itse olen huomannut tämän konkreettisesti täällä pienellä metsätilallani täällä kaukana kaikesta, mutta lähellä itseäni.

Kansainvälisesti on syntynyt useita uusia yrityksiä, joiden ainoa päämäärä ei ole taloudellisen tuoton maksimointi. Tällaisen esimerkin voisin ottaa vaikka amerikkalaisesta Collins Pine -metsäalan yrityksestä. Yritys on tehnyt pitkäntähtäimen työtä, jossa metsää on hoidettu huolellisesti ja pitkän tähtäimen ekologisin toimin ja toiminnalla on pyritty samalla kehittämään alueen asukkaiden laadullista elämää. Taloudellista voittoa tämä yritys tuottaa vähemmän kuin kilpailijansa. Sen sijaan elämänlaatua se tuottaa enemmän.

Uskon, että lähi vuosina me kuluttajat tulemme olemaan entistä tarkempia sen suhteen, millaisia tuotteita ostamme. Uskon, että tulevaisuudessa tulee markkinoilla olemaan entistä enemmän olemaan yrityksiä, joiden tärkein olemassaolon päämäärä ei ole voittojen maksimointi, vaan näillä uuden ajan toimijoilla on myös ekologisia ja eettisiä työntekijöiden ja asiakkaiden elämänlaatua parantavia visioita. Downshifting merkitsee siis arvovallankumousta. Tulevaisuuden kasvun myyntivaltti on ympäristösertifikaatti, joka osoittaa, että yrityksen tuotteet on tuotettu ekologisesti ja eettisesti vastuullisesti. Uskon, että lähi vuosina me etuoikeutetut rikkaat länsimaiset ihmiset joudumme laskemaan aineellista hyvinvoinnin määräämme, mutta mikä parasta, elämänlaatumme tulee samalla nousemaan. Aineellinen kasvu ja elämänlaatu eivät ole suinkaan lineaarisesti kytköksissä toisiinsa, muuta kuin tiettyyn perustoimeentuloon saakka. Kasvun tulisikin suuntautua köyhyyden poistamiseen ja elämänlaadun lisäämiseen eikä pelkästään aineelliseen kasvuun.

Kun biologinen ymmärryksemme on lisääntynyt, ovat tutkijat tajunneet, että metsän kasvit eivät pelkästään darwinilaisittain kilpaile keskenään, vaan eri kasveilla ja eläimillä on keskinäistä yhteistoiminnallista kommunikaatiota, minkä avulla he pyrkivät selviämään muuttuvissa olosuhteissa. Samaan tapaan uskon, että tämän päivän ihmiset ovat entistä enemmän oivaltamassa, että emme olle täällä kilpailemassa keskenämme, vaan olemme yhteistoiminnallisesti tukemassa toinen toisiamme. Olemme osa luontoa ja luonto on osa meitä.

Terveisin, Siirtolan emäntä Kuumusta

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s