Toivosta

Mielentilojen treenaaja toi esille viimeisessä blogissaan toivon, ja Siirtolan emäntä päätti tarttua tähän aiheeseen.

On kummallista, kuinka paljon on ollut viisaita ihmisiä menneinä vuosikymmeninä ja jopa vuosisatoina, jotka ovat ennakoineet tämän länsimaisen teknokraattisen aineellisia arvoja ylikorostavan kulttuurin tuottaman henkisen pahoinvoinnin. Leo Tolstoi ja Fjodor Dostojevsky molemmat profetoivat jo 1800-luvulla minkälainen kylmä kulttuuri oli nousemassa Valituksen perinteen tieteelliselle rationaalisuudelle. Venäläinen filosofi Nikolai Berdjajev ennusti 1900-luvun alkupuoliskolla sekä eko- että egokriisimme. Hänen mukaansa luonnon denaturalisoinnin, luonnottomaksi esineellistämisen, tuloksena syntyy ekokriisi, ja ihmisen erilaistuminen ja tiedon pirstaloituminen johtavat epäinhimillisen, normittoman ja arvotyhjiössä elävän ihmisen syntymään. Sören Kierkegaard ivasi monta monituista kertaa alteregojensa kautta menestyksen ulkoisiin symboleihin huomionsa kiinnittävää säälittävää pikkuporvaria, jolta puuttui elämästä sisäisyys. Carl Jung toi esille oman käsityksensä massaihmisestä, joka on kykenemätön sisäiseen elämään ja yksilöitymiseen. Sen sijaan tämä massaihminen uhraa elämänsä kollektiivisen yhdenmukaisuuden tarpeilleen, jotta hän ei joutuisi vain elämään yksinäisyydessä. Suomalaisista Valistuksen kriitikoista mainittakoon Georg von Wright, joka varoitteli meitä moneen kertaan niistä moraalisista vaaroista, jotka syntyvät, kun ainoastaan järjen annetaan ohjata kulttuuria.

Inspiraationa on emännällä ollut toivonanalyysissään tällä kertaa Erich Fromm, jonka ”Toivon vallankumousta” emäntä parhaillaan lukee. Seuraavat ajatukset ovat syntyneet tämän psykoanalyytikon ja filosofin ajatusten peilaamista. Erich Fromm toi esiin, että järjen hallitsemassa teknokraattisessa tehokkuusjärjestelmässä ihmiset ikävystyvät, masentuvat, ahdistuvat ja samalla ihmiseltä katoaa luovuus. Nämä järjestelmän uhrit alkavat kärsimään entistä enemmän psyykkisistä ja fyysisistä sairauksista. Tämä ennakoi nykyistä terveydenhuollon järjestelmän tilannetta, jossa sekä terveydenhuollon palvelut että sairaudet lisääntyvät sellaiseen tahtiin, ettei palveluja ehditä tuottamaan riittävästi.

Kuten jo toin esille, olen samaa mieltä  Mielenteatterin treenaajan kanssa: Näyttää siltä, että kulttuurissamme on tapahtumassa nyt myönteinen muutos. Ihmisissä on herännyt toivo paremmasta. Ehkä tämä muutos johtuu ihmisen tietoisuuden evoluution laajenemisesta. Keskimääräisen Matti ja Maija Meikäläisen elämänymmärrys on lisääntynyt. Ihmiset eivät halua olla maksimaalisen tehokkusvaatimusten välikappaleita, vaan he haluavat itselleen mahdollisuuden toteuttaa täysimittaisesti omaa potentiaaliaan. He eivät halua olla standardisoitujen mittausten ja seurantojen numeroita, vaan he haluavat takaisin inhimillisyytensä. Uskon, että juuri tästä on kysymys erilaisissa elämän hidastamis- ja leppoistamisliikkeissä.

Fromm muistuttaa, että toivo on paradoksaalinen. Se ei ole nimittäin passiivista odottamista eikä yritystä ajaa pakanomaisesti asioita, jotka eivät ole toteuttavissa. Toivominen on sen sijaan sitä, että ollaan joka hetki valmiita siihen, mikä ei vielä ole syntynytkään, mutta että silti ei tulla toivottomiksi, vaikka syntymisen hetki ei vielä meidän elinaikana koittaisikaan. Fromm jakaa toivon tiedostettuun ja tiedostamattomaan toivoon. Moni kiireinen ihminen elää tietämättään toivottomuudessa, sillä hän ei myönnä tuntevansa pelkoa tai ikävystyneisyyttä, yksinäisyyttä tai toivottomuutta. Hän pakenee toivottomuuttaan jatkuvaan puuhakkuuteen. Hän haluaa varmistaa kiireellä sen, ettei vain joutuisi kohtaamaan omaa itseään ja piilossa luuraavaa toivottomuuttaan. Siis silloin kun toivoa ja toivottomuutta tutkitaan, ei ole lainkaan merkitsevää, mitä ihmiset ajattelevat tuntevansa kuin mitä he todella tuntevat. Tässä mielessä ymmärrän erinomaisesti Mielentilojen treenaaja. Ihmisen on tärkeää löytää jollakin keinoin (vaikkapa sisäisen teatterin avulla) oma luovuutensa, jonka jälkeen hän voi lähteä täysillä toteuttamaan omaa itseään. Tämän jälkeen työnteko ei ole ensisijaisesti ulkoisten palkintojen ohjaamaa, vaan sitä ohjaa kohtuullisuus ja sisäinen ilo. Kun ihmiset löytävät takaisin työn ilon ja toivon, uskon heidän jaksavan hyvin pidempäänkin työelämässä.

Kun ihmisen persoonallinen rakenne tunnetaan, ei hänen näennäisesti epärationaalinen minä olekaan sitä. Jonkun ihmisen yllättävä ”veto” ei olekaan enää yllättävä. Itsetuntemuksen kautta voidaan löytää uudenlainen ristiriitaisten minuuksien rationaalisuus ja ihminen voi muuttua itseohjautuvaksi. Kiireinen ihminen joutuu pysähtymään ja hän joutuu kohtaamaan todelliset ajatuksensa. Vain opettelemalla tuntemaan itsemme ja omat ristiriitamme, usein kipujen kautta, löydämme ja uskallamme paljastaa perusluonteisen aidon suuntautumisemme elämään. Ja joskus mielen kaaoksen ja kriisin kautta ihmisen piilossa oleva toivottomuus muuttuu aidoksi toivoksi.

Toivon täyttämä peloton itseohjautuva ihminen luottaa itseensä ja rakastaa elämää. Hän ei piittaa järjettömistä epäekologisista aineellisista unelmista, koska hän on rikkaassa yhteydessä sekä itsensä sisä- että ulkopuoliseen todellisuuteen. Parhaimmillaan ihminen on ikuinen, sokeista auktoriteeteista vapaa peilaava muutosprosessi, jossa hän ei pysy hetkeäkään ennallaan. Hän uskaltaa olla toista mieltä kuin yleinen mielipide. Meidän on hyvä muistaa, että jokaisen päivän jokaisena hetkenä ihminen joutuu tekemään valintoja, joissa hän muuttuu aina paremmaksi tai huonommaksi. Se, että olemme samaa mieltä kuin muut, ei välttämättä tee meistä parempia ihmisiä.

Meidän on oltava aktiivisia toivossamme. Ketään ei hyödytä toivo, jossa seisotaan tumput suorana, ja toivotaan parhaan tulevan. Ihmiskunta on keskellä ekologista kriisiä. Me emme ehkä pienillä päätöksillämme pysty oman elämämme aikana pelastamaan maailmaa, mutta se ei oikeuta meitä kieltäytymästä toivosta ja aktiivisista pelottomista henkilökohtaisista valinnoista.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s