Kirja-arvostelu: Kohtuus kaikessa – enemmän elämää vähemmällä

Siirtolan emäntä päätti lähteä opiskelemaan, mitä on kohtuullistaminen. Toki hänellä oli jo etukäteen aikamoinen oma käsityksensä siitä. Aina on kuitenkin terveellistä lähteä katsomaan todellisuutta täysin eri ihmisen silmin ja niinpä hän lukaisikin ilman minkäänlaisia ennakkokäsityksiä Ritva Rajander-Juustin kirjan ”Kohtuus kaikessa – enemmän elämää vähemmällä”.

Ritva on kirjoittanut kattavan kokonaisuuden, jossa kohtuullistamisilmiön historiaa sekä olemusta tutkitaan monesta eri näkökulmasta käsin. Paljon kirjassa oli asiaa, jonka emäntä oli jo eri tietä löytänyt, vaan löytyi kirjasta runsaasti niitä uusiakin asioita. ”Onnellisuuden kasvutalous” on kiva käsite, jota emäntä aikoo itsekin jatkossa käyttää. Vaikka löytyi kirjasta toinenkin mukava sana uudelle järjestelmälle. Se on ”omatuntotalous”, joka yhdistää terävän älyn ja sydämen. Jospa tämä talous on juuri sitä, mistä Mielentilojen Treenaaja kirjoittaa: Kulttuuri, joka yhdistää feminiinisen ja maskuliinisen viisauden. Kolmas mielenkiintoinen termi oli ”viisas kasvu”, kasvu, joka ei kiinnitä huomiota paljonko enemmän meillä on vaurautta, vaan paljonko enemmän meillä on parempaa oloa. Omatuntotalous, viisas kasvu tai onnellisuuden kasvutalous on sitä, että oivaltaa, ettei materian kasaaminen ole itsetarkoitus, vaan keskeisempää tänä päivänä onkin kuinka vähemmällä aineellisella tuhlailulla voi saada enemmän onnellisuutta aikaan.

Siirtolan emäntä on täysin kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että taloudellisen vaurauden sijaan tulisi tavoitella henkistä vaurautta, tasapainoisempaa ja onnellisempaa elämää. Ritvakin on huomannut, että sosiaalinen vertailu ja tyytymättömyys johtavat helposti masennukseen. Emäntä vielä lisäisi tähän sen, että monien ihmisten ongelma taitaa olla juuri se, etteivät he kykene käsitteellistämään omaa pahaa oloaan. He vain huomaavat voivansa huonosti, ja he erehtyvät luulemaan uupumuksensa olevan pelkästään heidän yksilöllinen ongelmansa. On vapauttavaa oivaltaa, että  kollektiivinen tuotantokeskeinen, todellisuudesta jälkeenjäänyt kulttuuri arvoineen, voi saada täysin normaalin ihmisen voimaan huonosti.

Emäntä miettii, että onko hän juuri näitä Ritvan kirjassa mainitsemia ”alpakkafarmille muuttavia keskiluokkaisia ihmisiä”. Ehkä, ehkä hän on. Yhteisöt ja yritykset toiminnallaan itse vaikuttavat siihen, että ihmisiä jää yhä enemmän työttömyyseläkkeille, tai sitten toiset tekevät tämän alpakkafarmivalintansa. Näin se vaan on, että emännänkin mielestä elämme yhteiskunnallisessa murroksessa, jossa monet ongelmat johtuvat siitä, että töitä tehdään edelleen tuotantokeskeisellä tavalla. Tämä puolestaan ei sovi tähän tieto- ja informaatiotalouteen. Juuri tästä johtunee, että Siirtolan emännästä vähän väliä tuntuu siltä, että valtion ja talouselämän johtoporras elää täysin vanhassa aineellisenkasvun kulttuurissa, joka ei vastaa tämän päivän todellisuutta. ”Alpakkafarmin omistajaemäntä” on siis juuri tällainen Ritvan kuvaama vanhasta systeemistä irtaantunut henkilö, joka on siirtynyt elämäntavassaan kohti itseilmaisua, henkilökohtaista hyvinvointia ja elämänlaatua. Eikä hän ole katunut tätä valintaansa.

No, kaiken kaikkiaan Ritvan kirja on erittäin kattava teos ihmiselle, joka haluaa ymmärtää ilmiötä nimeltä ”downshifting” tai ”kohtuullistaminen”. Uskon, että moni ihminen voi tuntea vapautuvansa aikamoisesta ikeestä, kun hän tajuaa, ettei hänen ”työuupumuksensa” olekaan sairautta. Se saattaa olla osa aikansa elänyttä sairasta järjestelmää. Ritvan kirjasta voi oivaltaa hyvin paljon asioita, ja uusia käsitteitä, jotka voivat auttaa ihmistä rakentamaan itsellesi mielekkäämpää työuraa ja samalla tasapainoisempaa elämää. Hän antaa paljon hyviä käytännönvinkkejä siitä, kuinka vähemmän voi olla enemmän. Ritva ei unohda kirjassaan myöskään ekologisia pointteja, hiljaisuutta, hitauden ja kohtuullisuuden kulttuuria.

Kirja  vaikuttaisi olevan osa laajempaa yhteisöllistä prosessia, joka purkaa liike-elämän arvorakenteita läpinäkyväksi. Tämä puolestaan mahdollistaa ja luultavasti jopa edesauttaa yritysten arvomaailman uudistumista. Emäntä uskoo, että muutaman vuosikymmenen kuluttua niitä yrityksiä, jotka rakentavat toimintatapansa ensisijaisesti ”voittojen maksimoimiselle”, pidetään aikamoisina barbaareina. Ritvan sanoin ökykuluttaminen ja ahneus ovat tulevaisuudessa vastenmielisiä ilmiöitä. Sosiaalisesti vastuullinen kulttuuri on emännän mielestä palaamassa ja tämän muutoksen voimana ovat tavalliset kansalaiset sekä ne johtajat, jotka huomaavat kohtuullisuuden  ja vastuullisen elämän tuottavan enemmän sisäistä iloa kuin vaurauden kasaamisen. Me voimme kuluttajina päättää millaisia tuotteita ja minkä valmistajan tuotteita käytämme.

”Kohtuus kaikessa”- kirja muistuttaa meitä, ettei ole yhtä oikeaa tapaa kohtuullistaa elämäänsä, vaan kohtuullistaja voi asua kaupungissakin ja asui missä tahansa, se voi ilmetä monin eri tavoin. Kohtuullistaminen on irrottautumista joko-tai ajattelusta ja siirtymistä sekä- että ajatteluun.

Entä kritiikki? Tiedemiehen koulutuksen saanut emännän ystävistä muistuttaa, että aina tulisi yrittää löytää lukemastaan kritiikin aihetta. Tämä on kuitenkin vaikeaa, koska Ritva on johtopäätöksissään päätynyt hyvin samanlaisiin ajatuksiin, kuin emäntä itse. Ja samanmielisen on tietysti vaikeaa antaa kritiikkiä. Siispä emäntä vielä jatkaa kehumistaan. Se mitä vielä Ritvan tekstissä ihailin, oli sellainen toiveikas perusvire. Emännällä kun on välillä aina taipumusta heittäytyä kyynikoksi. Tämän myönteisen asenteen emäntä ystävineen toivoisi voivan oppia Ritvalta. Meillä kun on emännän mielestä velvollisuus tulevaisuuden sukupolvia kohtaan yrittää kaikin keinoin säilyttää ja ylläpitää optimistista ilmapiiriä. Silti emännän ystävistä joku pessimisti yrittää vähän väliä laukoa julkisesti tympeitä ajatuksiaan. Toinen hyvä asia oli ”Kohtuus kaikessa” -kirjassa tämä käytännönläheisyys. Emäntä ystävineen kun yleensä eksyy aina todellisuuden abstrakteille ulottuvuuksille. On mukava lukea tekstiä, jonka kirjoittaja kykenee liikkumaan sujuvasti reaalimaailmassa.

Ritvan kirja tulee pysymään Annan ja hänen ystäviensä eräänä käsikirjana, jonka lähteisiin ja johtolankoihin he varmasti vielä monet kerrat tulevat palaamaan.  Kiitos, Ritva!

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Kirja-arvostelu: Kohtuus kaikessa – enemmän elämää vähemmällä

  1. Lämmin kiitos Kati, hienon arvion olit kirjoittanut, olen siitä ihan otettu. Omassa blogissani on (vihdoinkin) myös arvio sinun kirjastasi!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s