Hengellisyys, henkisyys ja terveys

Siirtolan Emäntä leputtaa hetkeksi aivojaan Pihkalan ja Valtaojan dialogisista pohdiskeluista.

Emäntä on seurannut mielenkiinnolla lääketieteen viimeaikaista kehitystä. Hän on ollut aistivinaan, että terveydenhuollon käytännöissä on tapahtumassa hidas myönteinen muutos kohti kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä. Samaan aikaan kun lääketieteellinen teknologia, genetiikka ja biokemia kehittyvät ja edistyvät, kulkee sen rinnalla toinen virtaus, jota mm. amerikkalaiset Christina M. Puchalski ja Rachel Remen edustavat. Tämän linjan edustajat ovat oivaltaneet, että lääketiede on sekä luonnontieteellistä tiedettä että taidetta, draamaa, jossa hengellisiä tai henkisiä asioita ei tarvitse karttaa.

Rachel Naomi Remen huomauttaa, että kun lääkäri ”korjaa” tai ”auttaa” ihmistä, toimii hän egonsa ohjaamana. Sen sijaan kun lääkäri palvelee potilastaan, hoitaa hän ihmistä koko sielullaan.

Emäntä on sitä mieltä, että lääkärin, myös hammaslääkärin,  on kyettävä hyödyntämään eri egon tilojansa (mielentiloja tai minätiloja). Kun lääkäri tai hammaslääkäri keskustelee potilaansa kanssa hänen kärsimyksestään, täytyy hänellä olla aktiivisena toisenlaiset tietoisuuden tilat kuin hänen pohtiessaan potilaan sairauden biologista puolta. Meidän tulee siis kyetä hyödyntämään egomme eri tiloja, ja toki on hieno asia, jos lääkäri on saavuttanut yksilöitymisessään sellaisen asteen, että hän kykenee irtaantumaan hetkeksi täysin egonsa tiloista. Emännän mielestä on äärimmäisen vapauttavaa, kun hän voi toimia omassa työssään hetkittäin ihmisenä, ilman ”ammattilaisen” professionaalista valepukua. Emäntä kutsuukin nykyään itseään mielummin terveydenhuollon amatööriksi kuin ammattilaiseksi. Amatööri-sanan etymologia kun sisältää rakkauden siihen, mitä ihminen tekee. Hän ei halua olla missään nimessä pelkästään ammattilainen, joka hankki vain rahaa tekemisestään.

Viktor Frankl, holokaustin läpikäynyt psykologi, on sanonut, ettei kärsimys tuhoa ihmistä, mutta ihmisen tuhoaa kärsimys ilman merkitystä. Monilla ihmisillä kärsimyksen merkitys avautuu juuri hengellisyyden kautta. Esimerkiksi raskaiden syöpähoitojen ja sairauden kipujen keskellä, ihminen kärsii  lisäksi usein myös sairauden merkityksen ongelmasta. Tämä oli totta myös Emännän suhteen. Hänellä heräsi syöpähoidon aikana valtava määrä kysymyksiä: ”Miksi tämä tapahtui juuri minulle?” ”Onko koko elämäni ollut naurettavaa urallani kompurointia ja epäonnistuneita ihmissuhteita? Nyt naurettava elämäni päättyy täysin tarkoituksettomana? ” ”Miten käy poikieni, jos kuolen?” ”Onko Jumalaa olemassa, vai katoanko vain johonkin, jättämättä minkäänlaisia jälkiä maailmaan?” ”Jääkö minulta näkemättä lasteni ja lapsenlapsieni elämäntarinoiden käänteet?”

Modernin lääketieteen luoma ilmapiiri ja toimintakulttuuri ei ole perinteisesti kannustanut ihmistä hakemaan vastauksia näihin kysymyksiin. Viime vuosikymmenien maailma on ollut kummallinen.  Moderni materialistinen maailmankatsomus on jyrännyt siinä määrin, että hengellisyydestä/henkisesyydestä on tullut melkeinpä lääketieteteen ammattilaisille tabu, josta ei saa puhua. Uusia suuntauksia on vihdoin ilmassa. Meille syöpähoitoja saaneille järjestetään jo Suomessakin entistä enemmän vertaistukitoimintaa, jossa on mahdollista hakea merkityksiä, myös hengellisiä, omalle sairaudelleen. Emäntä itse kävi läpi oman sairautensa merkityksenannon terapeuttisen kirjoittamisen avulla.

Christina Puchalski käyttää käsitettä ”myötätuntoinen hoito”. Tässä suuntauksessa lääkäri ei ole autoritaarinen torvi, joka tuo esille faktat, vaan hän on aina myös sairaan rinnalla kulkija ja kumppani. Puchalski tuo esille muutamia mielenkiintoisia seikkoja. Hän väittää, että hengellisyyden harjoittamisen on huomattu edistävän ihmisen paranemista esimerkiksi erilaisista kirurgisista toimenpiteistä. Ylipäätään ihmiset, jotka eivät huolestuneina vatvo asioita, selviävät usein vaikeuksista verrokkeja paremmin. Terveen hengellisyyden rinnalla kulkee siis myönteinen elämän asenne ja toivo, jolla on myönteinen vaikutus ihmisen terveyteen.

Suuri osa ”lumevaikutuksesta” selittynee juuri ihmisen myönteisten uskomusten kautta. Se minkälaisia merkityksiä tapahtumille annamme ei siis ole yhdentekevää terveytemme kannalta. Toimiva lääkäri-potilassuhde edistää Puchalskin mukaan juuri tätä lumetta. Tämä on Emännän hypnoterapeuttina helppo uskoa. Sosiaaliset tapahtumat ja niiden luomat emootiot ja uudet uskomuksemme voivat aktivoida tunnemolekyyylien kautta (emotional molecules, Candace Pert)  geenejämme. Sairaan henkilön myönteinen uskomusjärjestelmä, lääkärin myönteinen uskomusjärjestelmä sekä niiden toimiva vuorovaikutus edistävät siis potilaan kokonaisvaltaista paranemista. Jos ihminen ei parannu, saattaa hän  kuolla sairauteensa eheytyneenä, mikä on aina onnellinen tarinan päätös.

Kun ihminen tajuaa elämänsä pituuden rajallisuuden, tulee monelle tarve saada toteuttaa aidon itseytensä ilmenemismuotoja. Kummallista kyllä, moni ihminen haluasi jäädä jotenkin myös jäljelle jäävien ihmisten muistiin. Puchalski kertoo artikkelissaan esimerkin parikymmentä vuotta vanhasta potilaasta, joka oli kuolemassa rinta- ja munasarjasyöpään. Potilas oli masentunut ja söi masennuslääkkeitä, jotka eivät tuntuneet auttavan. Kun Puchalski keskusteli naisen kanssa, kävi ilmi, että hän oli huolissaan ensisijaisesti siitä, minkälainen muisto hänestä jää hänen kaksivuotiaalle tyttärelleen. Puchalski ehdotti, että hän kirjoittaisi lapselleen muistolehteä (journal writing) ja lisäksi sairaanhoitajat videoivat muistoja hänen lapsilleen. Emäntä ymmärtää hyvin tätä naista. Eiköhän tämä Emännänkin intohimoinen kirjoittamisen johdu  juuri siitä, että hän haluaa jättää lapsilleen ja samalla myös muille ihmisille jäljen itsestään. Voisi ajatella, että kirjoittaminen Emännälle  on kuoleman läheisyyden katalysoima luovuusprosessi.

Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että kuolevalle ihmiselle on tärkeää elämän viimeisenä tehtävänä luoda hengellinen kaikki palat kohdalleen loksauttava käsitys elämästä. Puchalski lopettaa artikkelinsa seuraavasti:

Hengellisyydellä voi olla tärkeä merkitys siinä kuinka ihminen kohtaa oman sairautensa, menetyksensä tai kärsimyksensä. Lääkäreiden tulisi osoittaa myötätuntoista huomiota potilaan hengelliseen, fyysiseen ja emotionaaliseen kärsimykseen. Tällöin voidaan puhua myötätuntoisesta hoitamisesta. Uskon, että meistä tulee parempia lääkäreitä ja potilaiden kumppaneita heidän elämäänsä ja kuolemaansa, kun kykenemme olemaan myötätuntoisia: Kuuntelemme potilaamme pelot, toiveet ja uskomukset, jotka liitämme osaksi potilaan terapeuttista suunnitelmaa.

Emäntä tietää, että monet suomalaiset lääkärit/hammaslääkärit näin jo tekevätkin, mutta hän uskoo, että modernissa lääketieteellisessä koulutuksessa on tämän suhteen paljon kehittämisen varaa. Toisen ihmisen aidon empaattisen kohtaamisen kautta vapautuva lume-energialla voi olla valtava merkitys potilaan terveyteen. Terveydenhuollon ammattilainen voi olla eheyttämässä potilaan tarinaa, tai hän voi olla raunioittamssa sitä. Ihminen ei ole pelkästään objektiivinen tieteen tutkimuksen kohde vaan hän on aina myös yksilöllinen ainutkertainen tarinansa. Eheyttävän lääkäri-potilassuhteen (healing relationship) luonne ei avaudu luonnontieteellisellä tiedolla, vaan lääkäri joutuu paljastamaan itsensä. Siksi se vaatii harjoittajaltaan paljon, mutta se myös antaa vastalahjana paljon. Molemmat osapuolet, sekä lääkäri että potilas, hyötyvät eheyttävästä vuorovaikutuksesta.

http://www.nourfoundation.com/speakers/christina-m-puchalski-md.html

Advertisements

2 kommenttia artikkeliin ”Hengellisyys, henkisyys ja terveys

  1. Erityisesti psykiatrian tulisi selvittää mieli-ruumis dikotomiat, jottei aiheuttaisi yhä enempää ristiriitaa auttamisen nimessä! (Mielenkiintoinen keskustelu käytiin tästä Voimalassa eilen, jonka sivuilla mahdollisuus myös kommentointiin.)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s