Kohti integratiivista ja esteettistä lääketiedettä nr. 10

Emännän mielestä integratiivisen lääketieteen ytimessä on itseohjautuva ihminen, ennaltaehkäisevä hoito, hyvä sairauksien jälkihoito ja kärsimyksen luonteen oivaltaminen. Nämä kaikki alistuvat huonosti insinööriajatteluun. Ihmisen elämä voi olla kivusta huolimatta eheää elämää tai ihmisen elämä voi olla kivun keskellä yhtä kärsimystä.

Kun hammasta särkee, on ainakin länsimaiselle ihmiselle selkeä ja järkevä valinta mennä hammaslääkärille, joka tekee diagnoosinsa ja hoitaa hampaan säryttömäksi. Mutta mistä alunperin reiän syntyminen on johtunut? Entä miten estää jatkossa reikien syntyminen? Ihminen voi yrittää täyttää tunnepuutostaan syömällä jatkuvasti makeaa (kumppaniksi psykoterapeutti). Tai jospa hänellä onkin ollut taloudellisia ongelmia, eikä hän ole siksi käynyt viiteen vuoteen hammaslääkärissä (kumppaniksi sosiaalityöntekijä). Ehkä hän ei harjaa hampaitaan säännöllisesti tai ehkä hän ei osaa puhdista hampaitaan tehokkaasti (kumppaniksi terapeuttisia taitoja omaava suuhygienisti). Häneltä voi olla kuollut puoliso ja hänelle hampaat ovat yhden tekevä asia (kumppaniksi psykoterapeutti tai sielunhoitaja). Hammaslääkärin potilas ei ole pelkkä potilaan särkevä hammas. Jokainen ihminen on ainutkertainen tarinansa!

Meidän tulisi oivaltaa, että vaikka tieteellistekninen luonnontieteellinen kehitys on tuonut meille tullessaan hyviä asioita, on se tuonut muassaan paljon myös lisää sairautta ja henkistä pahoinvointia. Tunnettua on, ettei ongelmia voida ratkaista samalla ajattelutavalla, jolla ne on luotu. Luonnon pahoinvointia ja länsimaisen ihmisluonnon ongelmia ei Emännän käytännöllisen kokemusperäisen viisauden mukaan ratkota pelkästään luonnontieteellä. Tarvitsemme monitieteellistä ja -kulttuurista yhteistyötä. Luonnollisesti tämä ei ole kaikille ”valtavirta-asiantuntijoille” miellyttävä asia, koska se merkitsee samalla valtahierarkioiden purkua. Ennen kansalaisen yläpuolella olevasta tieteellisestä totuudentorvesta tuleekin vain yhden hyödyllisen näkökulman omaava kansalaisten dialogikumppani. Tällainen horisontaalinen ”vallankumous” ei ole tietenkään toivottua niille hierarkian jäsenille, jotka ovat rakentaneet oman egonsa asemalleen järjestelmässä. Tällaiset kylmät pelkät määrälliset totuudet läpäisevät tänä päivän jota kuinkin kaikki byrokraattiset yhteiskunnalliset valtastruktuurit. Tehokkuus ja raha ovat kaiken mitta. Horisontaalinen vallankumous tuo aineellisen edistyksen rinnalle elämänlaadullisen edistyksen.

Parasta mahdollista hoitoa potilas saa silloin kun eri terveyden- ja sosiaalialan ammattilaiset tekevät kiinteää yhteistyötä. Kärsivän henkilön yhteistyökumppaneina voi olla, kunkin ihmisen ongelman luonteen mukaisesti, perheenjäseniä, psykologeja, lääkäreitä, hammaslääkäreitä, sosiaalityöntekijöitä, taite- ym. terapeutteja, opettajia, ystäviä, kaupunkisuunnittelijoita, vapaaehtoistyöntekijäryhmiä ja vertaistukiryhmiä. Huomattavaa hyötyä kokonaisvaltaisessa edistyksessä on myös (hammas)lääkärin henkilökohtaisista integratiivista taidoista, eli siitä, että hän osaa yhdistää kokemusperäistä viisautta omaan kliiniseen työskentelyynsä. Tätä kokemusta hän saa esimerkiksi suoraan asiakkailtaan, filosofiasta sekä taiteista, esimerkiksi kaunokirjallisuudesta. Tämä kokonaisvaltainen viisaus on myös terveydenhuollon ammattilaisen oman hyvinvoinnin ytimessä.

Siirtolan Emännän mielestä hieno tavoite olisi auttaa lapsia kasvamaan eri ammattilaisten (vanhempien, opettajien, terveydenhuollon ammattilaisten) välisessä yhteistyössä luoviksi ongelmaratkaisutaitoja omaaviksi ihmisiksi, joka itse kykenee itseohjautuvasti ratkomaan ongelmiaan. Tullakseen itseohjautuvaksi ihminen tarvitsee riittävän sosiaalisen monikulttuurisen ja -tieteellisen sekä taiteellisen tuen. Tänä päivänä tilanne on sellainen, että ne ihmiset, jotka kärsivät, ovat usein juuri niitä, jotka eivät kykene itseohjautuvasti ratkomaan ongelmiaan, eivätkä he välttämättä osaa tai pysty hakemaan apua oikealta kumppanilta. He ovat itsestään ja kulttuurista vieraantuneita tai syrjääntyneitä ihmisiä. Toisaalta kulttuurissamme on vallinnut luonnontieteellisten tulkintojen hegemonia, ilmiö nimeltään medikalisaatio. Tällähän tarkoitetaan sitä, että kaikki elämän kärsimys tulkitaan vain mitattaviksi biologiseksi ja asiantuntijoiden hallitsemiksi kognitiiviseksi rakenteiksi. Myös tämä asiantuntijakulttuuri on vieraannuttanut ihmistä omasta itseohjatuvuudestaan. Emännän mielestä on aina tärkeä muistaa, ettemme vastaa kaikkiin tulevaisuuden haasteisiin tieteellisteknisellä järjellämme vaan elämänlaatuun tarvitaan myös mielikuvitusta.

Niin kuin on käynyt jo ilmi, Siirtolan Emännälle on ollut äärimmäisen vapauttavaa saada kirjoittaa tekstejään tavallisena emäntänä. Tai tavallisena ja tavallisena, jokainen meistä on ainutkertainen originelli tarinansa! Tässä emännän kokonaisvaltaisessa integratiivisessa ihmisenviranhaltijan roolissansa hän voi kuunnella omia erimielisiä osiansa yhä miellyttävämmässä harmoniassa. Ne kun muodostavat koko ajan paremman ja paremman ”riitasointuisen sopusoinnun”. Siirtolan Emännän sormien kautta kirjoittaa siis hänen ihmisenviranhaltijansa, joka sisältää hänen kaikki monet egonsa osansa: sisäisen lapsen, hammaslääkärin, ekologinen mielentilan, hänen hypnoterapeuttitilan, hänen filosofoivat tilansa, hänen uskovainen tilan, hänen ateisti osansa ym. lukemattomat vielä piilossa odottavat alterinsa.

Emäntä uskoo, että maailmasta tulee paljon parempi paikka, kun ihmiset löytävät oman moniäänisyytensä, eivätkä he imitoi pelkästään pirstoutunutta maailmankuvaa edustavien erillisten luonnontieteellisten ja taloustieteellisten yksipuolisten ”asiantuntijoiden” ääniä. Integratiivinen minuus ei muuten Emännän mielestä muodostu pelkästään näistä erillisistä egon osista, vaan itseyden keskus integratiivisella ihmisellä siirtyy egon ulkopuolelle, jolloin hän pystyy saavuttamaan kontaktiin myös omaan luovaan tiedostamattomaan puoleensa.

Tämän ihanan ”ihmisenviranhaltija” sanan Emäntä on muuten omaksunut Anneli Laineelta Rovaniemeltä. Hän ollut keskeinen hahmo Rovaniemen seudun Mielenterveysseuran toiminassa. Tämä tarmokas karismaattinen NAINEN on ollut johtohahmona mm. Neuvokas hankkeessa, joka on ollut Rovaniemen alueen eri yhteisöjen ja yhdistysten vapaaehtoistyöntekijöitä kouluttava ja välittävä yhteistyö hanke Pohjois-Suomessa. Emäntä laittoi siksi naisen suurilla kirjaimilla, että se mitä maailma tänä päivänä tarvitsee, on naisellisen hoivan ja välittämisen kulttuurin nostamista tieteellisteknisen asiantuntijuuden rinnalle, tai ehkäpä tässä ekologisessa tilanteessamme hoiva olisi hyvä asettaa jopa tieteellisteknisen älyn yläpuolelle. Uusi toivon kulttuurin on mahdollista hoitaa yhä enemmän ja enemmän Maaäidin haavoja, kaikkia elämäntapamme vuoksi kärsiviä kaikkia luontokappaleita.

Tietysti meillä on myös MIEHIÄ, miehiä jotka kykenevät hetkittäin heittämään logaritmit helvettiin ja näiden miesten sielut kykenevät myös saavuttamaan maailmankaikkeuden monet ihmeelliset äänet. Niin, vain hetkittäin, koska toki tarvitsemme myös tätä maskuliinista järjen ääntä. Olemme maailmanmenossamme menneet vain Emännän mielestä siihen pisteeseen, että on aika pysähtyä kuuntelemaan maailman kaikkia ääniä. Köyhä yksinhuoltajanainen, susi ja sademetsä puhuvat meille kuiskaten. Heidän äänensä eivät kuulu, ellemme todella keskity kuuntelemiseen.

Itseohjatuvuuden ytimessä on elämänfilosofian muutos, jossa lähdetään entistä enemmän moninäkökumaisesti miettimään, mitä luovia resursseja ihmisessä on. Tällöin siis keskitytään olemassa olevaan terveyteen eikä pelkästään painoteta vikoja ja sairauksia. Moni ihminen voi elää laadukasta elämään parantumaton sairaus kumppaninaan. Toki tällainen on hyvin haastavaa joidenkin vakavasti vammauttavien ja kuolemaan johtavien sairauksien kohdalla, ja tällöin korostuu palliatiivinen hoito, eli oireiden lievittäminen erilaisten yhteistyökumppanien tuen avulla. Toisaalta on hyvä muistaa, että tavallisesti ihminen haluaa elää eheän elämänkaaren, lyhyemmän tai pidemmän. Kärsimyksen kannalta voidaan ajatella, että on olennaista, ettei elämä jää keskeneräiseksi. Siihen kai tämä Emännänkin intohimoinen kirjoittaminen perustuu: Hän haluaa saattaa päätökseen sen, minkä hän oivalsi jäävän pahasti kesken, jos hän olisi kuollut sairauteensa. Emäntä haluaa parhaalla mahdollisella tavalla vapauttaa oman potentiaalinsa. Jokainen meistä voi käyttää hyväkseen omaa luovuuttaan, tehdä näkymätöntä todellisuutta näkyväksi, oman henkilökohtaisen tai yhteisöllisen luovuuden kautta. Tämä luovuus voi olla melkein mitä vain taiteista käsitöihin, puutarhanhoitoon, omaan elämänfilosofiaan ja tieteeseen.

Elämä voi sairaudesta huolimatta muodostaa esteettisen tarinan. Tämä voisi Emännän mielestä olla esteettisen lääketieteen ihanne päämäärä: Ihminen luo edelleen elämästään arvokasta ja ilahduttavaa identiteettitarinaa kärsimyksestä huolimatta. Se voi olla hoitojen keskellä ainakin hetkittäin mielekäs ja loppuelämälle voi löytyä tarkoitus. Ihminen voi kokea sairauden keskellä elämän elävästi ja subjektiivisesti kauniisti värittyneenä. Joskus ihminen voi vielä tavoittaa tarinansa olemuksen taiteen keinoin.

Emännän piti muuten kirjoittaa tällä kertaa kärsimyksen luonteesta, vaan eihän tämä hänen kirjoittamisensa mene ikinä niin kuin on etukäteen suunnitteltu. Tekstiä kun alkaa syntyä, kuljettaa lauseet Emännän sielua spontaanisti suuntaan jos toiseen. Emäntä tai Akka, niin kuin Isäntä häntä joskus kutsuu, lukee muuten parhaillaan Mika Waltarin elämänkertaa. Tämä kirjailija mainitsee elämänkerrassaan, ettei hän koskaan suunnitellut etukäteen kirjojansa, vaan juoni ikään kuin itsestään lähtee syntymään kirjallisten henkilöiden välisessä vuorovaikutuksessa. Sama pätee Emännän kirjoittamiseen ja oikeastaan hänen koko elämäänsäkin. Siksi Emäntä onkin tiedekirjailija eikä tiedenainen. Hän haluaa elää luovan itseä toteuttavan elämänsä eikä tieteellisten järkevien raamien sisällä olevaa normielämää. On huomattavan paljon miellyttävämpää ja palkitsevampaa antaa oman tietoisuutensa synnyttää intuitiivisesti spontaaneja muotoja sen kummemmin etukäteen suunnittelematta. Leo Tolstoi se sanoi, että ihmisen täytyy kirjoittaa sydänverellään. Tätä Emäntä yrittää omalla tavallaan tehdä, koska hän uskoo, että juuri tämä on eettisen elämän ytimessä. Ihminen reflektoi kaiken informaatioon omaan sydämeensä viisauteen, ja muuttaa tämän vasta sitten toiminnaksi.

PS. Akka on oikeastaan aika mukava nimi. Pohjan-Akka harvahammas. Se kuvaa Emännän mielestä aika hyvin kypsää naista, joka ei alistu valmiisiin rooleihin ja joka käyttää omia aivojaan ja luovuttaan. Emäntä on mielellään Isännälle Akka, koska siinä äänensävyssä, jota Isäntä käyttää lausuessaan sanan, oon suurta hellyyttä.

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Kohti integratiivista ja esteettistä lääketiedettä nr. 10

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s