Siirtolan Emännän itkuvirsi Kultakuusessa

Häpeillen Emäntä tunnustaa, että hän kävi eilen, Toivon päivänä, itkemässä kuhmolaisessa kehitysvammaisten palvelukoti Kultakuusessa. Koska hän tuntee tehneensä etikettivirheen, täytyy hänen tietenkin selitellä tunnepurkaustaan.

Eilen Kultakuusessa vietettiin syöpäyhdistyksen Toivon päivää. Valitettavasti Emäntä Isäntineen saapui tilaisuuteen tovin myöhässä. Siksi he eivät kuulleet kuin loppuosan mielenkiintoisesta alustuksesta, joka koski syöpään sairastuneen terveitä elintapoja. Sen sijaan Siirtolan väki pääsi onneksi osille maukkaasta täytekakusta ja kahvista. Kiitos vain Syöpäyhdistyksen paikallisosastoväelle tilaisuuden järjestämisestä!

Muun ohjelman lisäksi Kultakuusen johtajatar, Sari Eronen, esitteli luentoväelle palvelutaloa. Juuri tällä kierroksella alkoi Emäntä tämän itkunsa, kaikista onnettomista pidätysyrityksistään huolimatta (posken pureminen, myönteiset mielikuvat).

Kultakuusi, kehitysvammaisten palvelukoti, sijaitsee Kuhmon keskustassa, aivan Lammasjärven lähituntumassa. Palvelutalo on laitettu niin kauniiksi ja kotoisaksi, että Emäntä kertakaikkisesti liikuttui. Talon asukkaat näyttivät olevan vaikeasti kehitysvammaisia ihmisiä. Jokainen heistä oli sisustanut oman yksiönsä haluamallaan tavalla ja heillä oli runsaasti vapaa-ajan viettoon yhteistä tilaa. Heillä oli käytössään muun muassa täysin valkoinen musiikkihuone, jossa oli yksi iso valkoinen leveä sänky lepäämistä varten, sekä puolikymmentä valkoista säkkituolia. Valkoisen lumihuoneen katossa oli pikkuruisia tähtilamppuja luomassa tunnelmaa.

Silloin, kun ihminen liikuttuu, liikahtaa jotain syvällä hänen sielussaan. Tunnetusti naiset itkevät usein, joskus epäselvien tunteiden valtaamana, tietämättä siis edes miksi. Joskus vain itkettää päivien vääjäämätön kuluminen. Sitä kun tietää, ettei voi koskaan eilistä, eikä tätä päivää, enää takaisin saada. Siinähän on jo syytä itkulle kerrakseen! Itkulla nainen ehkä yrittää hapuilla jotakin, josta saisi otetta, mutta sekin jää usein vain toivottomaksi tyhjäksi yritykseksi.

Tällä kertaa Emäntä kuitenkin luulee saaneensa otteen tunteisiinsa. Hän kokee pystyvänsä purkamaan kyynelten tuomat tunteet sanoiksi. Luultavammin tämä liikutuksen liikehdintä Emännän sisäavaruudessa liittyi Isännän kertomiin tarinoihin siitä, kuinka Kainuussa ennen vanhaan ”hoidettiin vähämielisiä”. Erään talon seinässä Isännän veli kertoi nähneensä kahdet kiinnitysjäljet ketjuille, joihin perheen kaksi vammaista lasta oli 1800-1900 lukujen taitteessa kahlittuna. Ilmari Kiannon matkakuvauksessa Kuhmoon 1930-luvulla kerrotaan aivan tässä lähialueella asuneesta epilepsiasta kärsineestä vammaislapsesta, joka liikkui säikkyneenä talossa säkkiin puettuna.

Voi olla, että Siirtolan Emännän tunne juonsi myös psykiatri Viktor Franklin sanoihin. Hänhän kirjoitti, että kulttuuri, joka alkaa eliminoimaan ja tappamaan kehitysvammaisia ihmisiä (vrt. Natsisaksa), on ajat sitten menettänyt elinkelpoisuuteensa. Tohtori Hermann Phanmuller perusti Saksaan 1930-luvulla nälkätaloja (hungerhauser), joissa hieman tehostettiin vammaisten ”armokuolemia”. Vammaisten eliminoimisesta tuli osa Saksan terveydenhoitoa. Näiden autettujen kuolemien lisäksi Natsi-Saksassa kaasutettiin miljoonien juutalaisten lisäksi 250000 vammaista.

Meidän kulttuurimme ei tässä mielessä ole vielä pystyyn kuollut kelohonka, huolimatta pilvistä, jotka leijuvat ekologisesti katsoen tuhlailevan kulttuurimetsämme yllä. Tämän päivän metsässämme kasvaa vielä paljon kauniita ja hyviä asioita, joita meidän tulisi varjella, mahdollisista talouskriiseistä huolimatta. Meillä hyväosaisilla kun on tinkimisen varaa.Siirtolan Emännän kyyneleet olivat ilon kyyneleitä; hänen sisällään vahvistui tunne, että kulttuurillamme on sittenkin vielä toivoa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s