Viisautta on monenlaista

Joskus Emännästä tuntuu, että elämme kummallisessa kulttuurissa. Naureskelemme menneitten ja nykyisten kultturien tyhmille muille kansoille, raukoille propagandan uhreille. Mutta näemmekö oman kulttuurimme läpi omaan tyhmyyteemme, omaan yksipuolistavaan totuutemme? Yhtä lailla me olemme länsimaisen industrialismin ja sen propagandan uhreja. Näin on, mikäli uskomme Ken Robinsonin englantilaisen taidekasvattajan sanoja; liian monet meistä ovat käveleviä päänkuljettajia. Länsimaisessa koulutuksessa ylikorostetaan yksipuolistavan järjen viisautta muun viisauden kustannuksella.

Jos meillä on taidetta ja itseilmaisua koulutuksessamme, se on ikään kuin jokin ”lisä”, joka liimataan ylimääräiseksi koulutukseemme, jos aikaa sattuu jäämään muilta tärkeämmiltä opinnoilta. On hämmästyttävää, kuinka luova pieni lapsi on. Ken kertoo seuraavan tarinan. Lapsi piirtää kuvaa. Opettaja menee ihailemaan piirrosta ja kysyy: ”Mitä piirrät?” Lapsi vastaa, ”Piirrän Jumalaa.” Tähän opettaja: ”Mielenkiintoista, en ole koskaan nähnyt, miltä Jumala näyttää”. Tähän lapsi vastaa: ”Odota muutama minuutti, niin kohta näet!”. Jokaisesessa lapsessa on heijastava luovuus sisällä, mutta valitettavan usein se karisee koulunpenkillä.

Niin se vaan on, että meissä jokaisessa on valtava määrä ainutkertaista luovuutta, jonka avaamisen tulisi olla koulutuksen tehtävä. Luovuutemme tukahtuessa meistä kasvaa näitä päitä kannattelevia koneita, akateemisia ihmisiä, jotka emme osaa muuta puhua kuin yhden paradigman faktoja. Emännän mielestä meillä ei ole tämän päivän maailmassa varaa luottaa yhden sortin asiantuntijaeliittiin. Meidän on avattava moniääninen luovuutemme, ja ymmärrettävä, että viisautta on monenlaista. Tieteellinen luovuus ja kekseliäisyys on vain yksi, meillä yliarvostettu, luovuuden laji. Se on monoteistisessa kulttuurissamme nostettu korkeimmalle palkintopallille. Lääkäri ei opi tärkeimpiä taitoja kirjoista, vaan kokemuksellisesti. Tässä luovassa kokemuksellisessa oppimisessa auttaa Dostojevskin lukeminen enemmän kuin faktat. Faktat ovat vain tärkeitä työkaluja ihmisen hoitamisessa.

Professori Ken Robinson tähän tapaan kirjoittaa: ”Enemmän kuin koskaan, meidän tulisi rohkaista nuoria heidän älyllisissä ja henkisissä ponnisteluissaan. Tätä ei tulisi tehdä siksi, että he edistyisivät akateemisella urallaan. Sen sijaan meidän tulisi kannustaa heitä siksi, että suurin henkilökohtaisen pärjäämisen este on alhainen itsetunto ja huono opiskelumotivaatio. Luovuus- ja kulttuuri ovat vahvoja keinoja lisätä koululaisen yhteisöllisyyden kokemusta. Tätä kautta koulu liittyy myös osaksi laajempaa yhteisöänsä.” Ja Emäntä lisäisi tähän vielä, että taiteitten ja itseilmaisutaitojen kautta lisäämme myös nuoren tunnetaitoja, parannamme hänen erilaisuuden sietokykyänsä ja ehkäisemme vihakäyttäytymistä. Emäntä miettii, että josko on niin, että ihminen, joka on kapean materialistisen länsimaisen yksipuolistavan sankarimyytin uhri, ei lakkaa tuntemasta ylemmyyttä muita nykyisiä ja menneitä kulttuureita kohtaan. Kulttuuri auttaa meitä ymmärtämään, että luovuutta ja viisautta on monenlaista!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s