Mitä paremmin taloudella menee, sitä enemmän sairaita?

Tänä syksynä edesmennyt James Hillman (City and Soul – Jäähyväiset hyvinvoinnille) antaa Siirtolan Emännälle paljon ajateltavaa. Itseasiassa, Emäntä kokee oikeastaan helpotusta siitä, ettei hän ole yksin omalaatuisen ajattelunsa kanssa. Hän nimittäin on jo vuosia sitten oivaltanut saman kuin Hillman: kaikki yksilön pahoinvointi ei suinkaan johdu yksilöstä itsestään, vaan epäterveestä kulttuuristamme. Äitimaamme voi huonosti, ja hänen pahoinvointiansa edistävä elämäntapamme tuottaa hänessä ääriluonnonilmiöinä ilmenevää raivoa ja pahoinvointia sen luontokappaleissa.

Äitimaan vihasta huolimatta Emäntä on toiveikas. Hän profetiansa on, että elämme parhaillaan käännekohtaa. Yhä useampi valistunut kansalainen oivaltaa elämäntapamme tuhoisuuden ja kohtuullistaa vapaaehtoisesti elämänsä. Tervehtyminen ilmenee myös siinä, että kansalaiset luottavat yhä enemmän oman sydämensä ääneen ja vähemmän “asiantuntijohin”. Meistä on kehittymässä laajemman ymmärryksen omaavia itsehojatuvuia ihmisiä. Me ymmärrämme entistä paremmin todellisuuden moninäkökulmaisuuden ja yksittäisten asiantuntijoiden tiedon kapea-alaisuuden. Hienosti sanottuna ihmiskunta elää tietoisuuden integraation aikaa, jossa yksipuolisen järjen saavutukset sekä hyvässä että pahassa ymmärretään yhä paremmin.

Emännän ajattelumalli perustuu samoille ennakko-olettamuksille kuin James Hillmanin. Psykoterapia ei ole suinkaan pelkästään sitä, että hoidetaan yksilön ahdistusta, vaan terapia on myös kulttuuristen ideoiden työstämistä. Tätä kautta ihminen kykenee tiedostamaan entistä paremmin häneen siirretyt ehdollistumat. Tätä puolta perinteinen psykoterapia ei ole ottanut riittävän selkeästi huomioon, vaan se on palvellut liikaa yksisilmäistä materialismia. Ihminen on ollut aina poliittinen eläin, eikä tämä Aristoleen ajatus ole muuttunut vuosisatojen varrella. Tärkeä osa ihmisen henkilökohtaista hyvinvointia on, että hän ottaa yhteiskunnallisesti kantaa epäoikeudenmukaiseen, tuhlailevaiseen ja epäterveeseen elämäntapaan. Yksilön hyvinvointi voi parantua huomattavasti sillä, että hän selvittää omat tunteensa suhteessa vallitsevaan yhteiskunnalliseen todellisuuteen, ja alkaa ottamaan tietoisesti kantaa asioihin omalla elämällään. Äänestämistä suurempi kannanotto ja henkisen hyvinvointimme lähde on siis oma elämäntapamme. Huonoista esimerkeistä huolimatta nuorisossamme on yhä enemmän tervettä maalaisjärkeä, eivätkä he onneksi niele kulttuurisia olettamuksiamme kritiikittömästi, kuten moni meistä aikuisista on tehnyt.

Emännän oma elämä on viime vuosina ollut hänelle itselleen suuren oivalluksen aikaa. Hän on siirtynyt elämään, joka luultavammin on valtaapitävien mielestä “rikos elämänlaatua vastaan”. Onhan tuhlailusta tehty yhteiskunnassamme hyve, suoranainen uskonto; shoppailu sekä matkustelu ovat tämän uskon uskonharjoittamisen korkeimpia muotoja. Emäntä on huomannut, että hän kuluttaa vähemmän kuin moneen kymmeneen vuoteen ja hän nauttii elämästään enemmän kuin koskaan. Siirtolan Emäntä ja Isäntä elävät yhden huoneen hyyryläisinä Kuhmossa ja korjaavat sekä ylläpitävät Kuumussa Virtaa Oy:n vaatimatonta maatilaa työskeen. Talvella siellä pidetään yhtä huonetta lämpimänä. Sen minkä he kuluttavat, pyrkivät he kuluttamaan mahdollisimman paljon rahojaan paikallisiin ja kotimaisiin yrityksiin.

Siitä alkaa muuten olla viisi vuotta, kun Emäntä kävi ulkomailla viimeksi. Emäntä kun on sitä mieltä, että hän on polttanut lentopetrolia omalta osaaltaan jo liikaa. Ja on hänellä tähän itsekäskin syy: paljon rahaa säästyykään ja vaihtokaupassa saa aikaa oman itsensä toteuttamiselle. Emäntä viihtyy ja matkailee nykyään ensi sijassa kuhmolaisessa luonnossa ja sen tarinoissa sekä kirjallisuudessa. Ylimääräisen energiansa hän käyttää maalailuun ja haitarin soittoon. Luopumalla materialistisesta valtauskonnonnon harjoittamisesta, hän on hän löytänyt omasta itsestään ja ihmiskunnan historiasta, filosofiasta ja uskonnoista halvan aineettoman ideoiden aineettoman aarreaitan.

Laiskuudesta on tehty pahe järjestelmässämme. Yleinen uskomuksemme kun James Hillmanin mukaan on, että on köyhien oma vika, että he ovat köyhiä. Hehän ovat laiskoja tai korkeintaan ehkä jollain on käynyt huono tuuri. Varmaankin siirrämme oman laiskuuden pelkomme muihin, siksi, että jos ihminen joutuu pysähtymään järjestelmässä esimerkiksi sairauden vuoksi, saattaa maailma alkaa näyttää aivan toisenlaiselta kuin aikaisemmin. Jospa onkin niin, että meitä pelottaa pysähtyä ja katsoa totuutta silmstä silmään? Toteutamme “luterilaista työmoraalia” koska itse pelkäämme pysähtymistä ja omaan tyhjyyteemme katsomista. Edelleen on suosittua olla menevä nainen tai mies, joka “uhraa” itsensä materian alttarille. Miljönäärit ovat materialistisen maailmankatsomuksemme pyhimyksiä.

Välillä Emäntä miettii, että onko niin, että syrjäytetty voi olla lähempänä aitoa elämää kuin ihminen. joka hukuttaa itsensä jatkuvaan tekemiseen ja oman egonsa aineellisiin symboleihin? Omasta elämästä tulee huomattavan paljon helpompaa, kun ei tarvitse enää kilpailla muitten kanssa ulkoisista menestyksen symboleista. Jotta pysytään totuudessa, mainittakoon vielä, että Emännän onni tietysti on, että hän ei kärsi rahahuolista. Hän kuuluu kansalaisena etuoikeutettuihin. Hänellä on ollut elämässään vaiheita, jolloin näin ei ole ollut. Taloudellisen ja henkisen tasapainon elämässään hän on saavuttanut pitkän tien kautta, ja tärkeä osa sitä on, että hän on lakannut törsäämästä ja hän on sanonut “Ei” vallitsevalle valtaelämäntavalle. Hän on tiedostanut häneen ehdollistetut materialistisen elämäntavan uskomukset, jä tätä kautta hänelle on mahdollistunut itsensä toteuttaminen rikkaammalla ja vähemmän luontoa kuormittavalla tavalla.

Kun terapoimme idoitamme on hyvä maistella myös James Hillmanin mielenkiintoista erästä väitettä: aineellinen vauraus ja jatkuva tuottavuuden lisäys on tuonut muassaan sairautta. Korrelaatio on siis Hillmanin mukaan käänteinen. Hänen mielestään valtaapitäville materialistisen maailmankatsomukselle, vapaalle markkinataloudelle ja sen hierarkian edustajille sopii erinomaisesti se, että järjestelmän sairaus sysätään yksilöiden harteille. Ihmiset ovat “masentuneita”, syrjäytyneitä, laiskoja, passiivisia. Juuri sysäämällä järjestelmän pahointvointi yksilöiden harteille, yritetään ohjata kansalaisia yksisilmäiseen pakkomielteiseen voiton ja taloudellisen kasvu maailmankatsomukseen. Valtaa pitävän materialistisen uskonnon sisään on kirjoitettuna tämä yksilökeskeinen uskonkappalle. Tätä kautta muun muassa depressiosta on tullut kulttuurissamme endeeminen sairaus. Kuinka moni sydänongelmainen ja verenpainepotilas kärsii oikesti kehossaan epäterveen järjestelmämme seuramuksia? Ylipäätään kaikenlainen psykosomaattinen sairastamista on valtavasti, ja paradoksaalisesti tämähän ruokkii erinomaisesti jatkuvan kasvun järjestelmäämme.

Mikä on ratkaisu ongelmiimme? Siirtolan Emännän mielestä ratkaisu on ihmisten vapaaehtoinen viisastuminen ja sanoutuminen irti elämäntavasta, joka vie mielekkään elämän edellytyksiä itseltä ja tulevilta sukupolvilta. Emäntä tietää, että tämä tulee olemaa tuskainen tie. Taloustieteet tarvitsevat uusia humanistisempia suuntauksia. Työlle ja kaikelle pitäisi palauttaa sisäinen palkitsevuus. Työn teko lepo-aktiviteetti rytmitettynä on osa mielekästä elämää. Lapseemme tuskin tulevat saavuttamaan samaa aineellista elintaso kuin mikä meillä on ollut. Samalla kun me vauraat ja jälkeläisemme joudumme tyytymään vähempään aineelliseen hyvinvointiin, voimme saada vaihtokaupassa lisää onnellisuutta, terveyttä ja tyytyväisyyttä elämäämme. Toki on niin, että joudumme tinkimään myös yhteiskunnan tuottamista hyvinvointipalveluista ja joudumme jälleen itse auttamaan vapaaehtoistyön kautta toisiamme. Mikä parasta tämäkin, toinen toistemme vapaaehtoinen auttaminen, edelleen vain lisää onnellisuuttamme.

Siirtolan Emännän mielestä meidän on otettava vakavasti Äitimaan raivo, ja ryhdyttävä toimenpiteisiin. Muuten hänen vihansa seuraamukset voivat olla ihmiskunnan kannalta tuhoisat.

Mainokset

5 kommenttia artikkeliin ”Mitä paremmin taloudella menee, sitä enemmän sairaita?

  1. Hyvä Kati, toivoa on! Ihmiset huomaavat jo amerikkalaistyyppiset, superkapitalistiset ilmiöt: presidenttiys voidaan ostaa ja lypsävä Guggenheim-lehmä voidaan antaa meille hoitoon.

    Mutta suurin sairastuttava tekijä on tällä hetkellä kuitenkin huoli toimeentulosta. Niin kauan kun nykyinen järjestelmä suosii jo ennestään hyvätuloisia, niin kauan tilanne heikkenee. Valtaapitävät, jotka eivät ole omalla toimillaan mitenkään puuttuneet tuloerojen kasvuun, voivat jopa hymyillen sanoa, että jatkossa seuraa leikkauksia, kun ne eivät merkittävästi heikennä heidän omaa elämänlaatuaan.

  2. Olen samaa mieltä, että tuloerojen kasvu on huolestuttavaa. Se sekä lisää sairastavuutta että väkivaltaa. Optimistina en usko, että tämä buumi tulee jatkumaan kauan. Veikkaan, että moderi industrialismi ja sen yksisilmäinen voitontavottelu alkaa olla tiensä päässä. Uskon horisontaaliseen vallankumoukseen, eli siihen, että tiedon leviäminen sosiaalisessa mediassa muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Internet muuttaa maailman. Rahan kasaamisella joidenkin yksittäisille ihmiselle, eihän siinä ole mitään järkeä. Se ei tuota vastaavaa lisäarvoa heidän eikä kenkään elämään.

    Surullisinta on, että taloudellisissa ahdingossa on hyvin usein myös perheet, etenkin yksinhuoltajaperheet. Se ei voi olla vaikuttamatta ihmisten psyykeeseen. Itseäni on joskus surettanut se, että vaikeinta taloudellisesti meillä oli silloin kun lapest olivat pieniä. Juuri silloinhan pitäisi elämän olla taloudellisesti turvattua, jotta sitä voisi keskittää energiansa lasten kanssa yhdessä olemiseen, ja nimenomaan läsnäolemiseen.

  3. Vielä yks asia näkökulma tuli mieleen. Alain de Botton on sanonut, että suurin voima, joka ylläpitää yhteiskunnallista eriarvoisuutta on statusstressi. Mitä useampi ihminen lakkaa kadehtimasta työtovereittensa/sukulaistensa/ystäviensä aineellista hyvinvointia, sitä suurempi todennäköisyys on, että järjestelmämme muuttuu oikeudenmukaisemmaksi. Tyydy aineellisesti vähempään, auta ylimäärästäsi aineellisesti ja vapaehtoistyön kautta lähimmäisiäsiä, hanki vähän luontoa kuormittavia elämyksiä, saat onnellisemman elämän ja paremman mielen.

  4. Vielä toimeentulosta ja ”hyvästä” elämästä.
    Jari Tervo määritteli ihmisarvoisen elämän: ”Ihminen elää ihmisiksi, kun hän saa sorrottomassa arjessa auttaa pieniä ja heikkoja”. Käsitän, että ”sorroton arki” tarkoittaa sitä, että Maslowin tarvehierarkian (Kati Sarvela: Mikä ”Vallatkaa Wall Street”-kampajassa mättää) ensimmäisen ja toisen kohdan tarpeet, fysiologiset tarpeet ja turvallisuudentarpeet, täyttyvät. Mutta kuinkahan monella suomalaisella on tälläkin hetkellä ne jäävät täyttymättä! Kuinkahan monella on jatkuva huoli riittävästä toimeentulosta! Niinpä he voivat vain haaveilla tarvehierarkian seuraavista askelista: yhteenkuuluvuus, rakkaus, arvonanto, itsensä toteuttaminen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s