Haavisto-huuman syväanalyysiä

Siirtolan Emännän mielestä presidenttivaalien loppupelissä on pohjimmiltaan kysymys paljon syvemmästä asiasta kuin vain siitä, kuka on vastedes presidenttimme. Kysymys on kulttuurisesta murroksesta ja sen muodonmuutoksesta. Tätä muutosta ennakoi Georg von Wright filosofiassaan jo viisikymmentä vuotta sitten. Äänestämme siitä, siirrymmekö nyt ison askeleen eteenpäin kohti uutta, transmodernia, entistä moniarvoisempaa kulttuuria.

Vanhaa modernia maailmaa on edustanut perinteinen poliittinen ja taloudellinen elitti, kuten herra Niinistö morsiamineen. Sitä edustavat modernin järjestelmän yhden paradigman instituutiot, teollisuuspohatat, pankkiirit, ylipäätään työnsä tai onnen kaupalla vaurastuneet työnsankarit. Moderni kulttuuri rakentuu suurelle tarinalle, yksisilmäiselle ajatukselle, että kaikille raha ja jatkuva taloudellinen kasvu on ihmiselämän suurin tarkoitus. Vain silloin kun materialistinen maailmankatsomus jyrää, kaikista, myös eettisistä kysymyksistä, tehdään tuotteita (vrt. Niinistön ihmisoikeuskysymyksien tuotteistaminen suomalaiseksi vientituotteksi).

Asiantuntijakulttuurista kohti itseohjautuvuutta

Modernia länsimaista tuhlailevaa elämäntapamyyttiä on vuosikymmenet myyty poliittisen ja taloudellisen valtaeliitin toimesta lisäksi roskalehdissä ja saippuaopperoissa. Tähän päivään saakka tätä modernia ekologisesti kestämätöntä länsimaista unelmaa on imperialisesti viety myös kehitysmaihin. Moderni edustaa, hienosti sanottuna ”kartesiolaista dualisimia”, luonnontieteellistä, teknispainotteista, mustavalkoista materialistista maailmankuvaa. Modernin auktoriteetit tietävät ja kertovat yksinkertaiselle kansalle ja alkuperäisväestöille ”faktoin”, mikä on oikein mikä väärin. Tämän kuolemanpelkoisen kulttuurin kieli tulee ylhäältä. Se on ojentavaa, autoritaarista, ja se rakentuu asiantuntijoiden valtahierarkioille, numeroille sekä rahalle. Energiansa se on saanut otsarypyssä tehdystä itsensä uhraavasta työnteosta. Modernin aikakauden ekologisesti kestämättömälle kulttuurilla ympäristötuhon lisäksi on ollut ongelmana sen tuottaman tiedon pirstoutuneisuus; vasen käsi ei ymmärrä mitä oikea tekee.

Toki teollisen vallankumouksen jälkeisellä modernilla aikakaudella on ollut omat hyvät puolensa. Se on ollut tarpeellinen, jotta olemme päässeet eroon taikauskosta ja ennakkoluuloistamme. Sodan jälkeiset sukupolvet keskittävät kaiken voimansa elintason nostamiseen ja he puuduttivat, an-estetisoivat, omat sodanjälkeiset ahdistavat tunteensa. Sen anestetiikka on ollut totalitaarisella näkemyksellään alistamassa yhä enemmän myös ihmisen mielikuvitusta, mikä johti yksisilmäiseen materialismiin ja rahakulttuuriin. Alkuperäinen sodanjälkeisten ihmisten tarkoitus oli tietenkin hyvä; ihmiset halusivat lapsille aineellisen perusturvan ja onnellisen elämän. Tämä tarkoitus kuitenkin vähitellen unohtui, ja perusturvan tuottaminen muuttui ahneudeksi ja ympäristötuhoksi. Monen ihmisen elämä modernissa kulttuurissa pirstoutui postmoderniksi kaaoksi. Sekä etuoikeutetut että sorretut voivat huonosti.

Valitettavasti modernin yksipuolistavan järjen ja materian ylikorstaminen ja tunteiden puuduttaminen olivat johtamassa tilanteeseen, jossa ihmiset olivat muuttumassa numeroiksi: käveleviksi koneiksi. Moderni oli samalla kuljetamassa ihmiskuntaa elämäntapansa kanssa kohti globaalia itsemurhaa. Luonto ja yhä useampi ihmisluonto kärsii modernin yhteiskunnan tuottamista ongelmista, ylipainosta, masennuksesta, keskittymishäiriöistä jne. Modernin kulttuurin kylmä järki, kun irrotti ihmisen omasta tunne- ja kokemusmaailmastaan, ja se siirsi yhteiskunnallisen pahoinvointinsa yksilöiden kannettaviksi.

Kohti transmodernia dialogin kulttuuria

Haavisto näyttäisi edustavan Emännän mielestä uutta modernin jälkeistä transmodernia jälkikapitalistista ja jälkiteollista toivon aikaa. Pirstoutuneet postmodernit alakulttuurit hakevat parhaillaan yhteyttä toinen toisiinsa taiteiden ja sovittelun, dialogin, keinoin. Ihmiset muuttuvat jälleen tunteviksi sieluiksi, ja uskontojen välinen dialogi toimii; uskontojen ongelmat ovat nyt sisäisiä. Olemme tiedostamassa entistä enemmän kuolemaa tekevän modernin kulttuurin huonot puolet, alamme hyväksyä seksuaali-, kulttuuri- ja uskonnolliset vähemmistöt. Sallimme erilaisia ihmissuhteita, juhlimme erilaisuutta, ja kunnioitamme samanaikaisesti lokaalisuutta sekä globaalisuuta. Olemme siirtymässä glokaaliin kulttuuriin.

Moderni, kestämätön ja tuhlaileva elämäntapa on pian vain yksi katoava elämäntapa muiden joukossa. Luonnontieteellisellä tiedolla on edelleen arvonsa, mutta sen rinnalle on noussut integratiivinen tiede, jossa myös humanistislle tieteille ja muille kulttuureille annetaan niiden ansaitsema arvo. Yhä harvempi haluaa mukaan modernin maailmankuvan ohjaamaan tekniseen kone-elämäntapaan. Ihmiset löytävät itselleen uusia vaihtoehtoisia ihanteita ja arvoja. Yhä useampi ihminen saavuttaa opiskelun, mm. taiteiden, tieteiden ja internetin tasa-arvoisen vuorovaikutusverkoston kautta korkeampia ymmärryksen tasoja. Avattaret repivät iloa todellisuuden moninäkökulmaisuudesta ja ihmisen luovuudesta. Elämme globaalia ruohonjuuritason pehmeää internetvallankumouksen aikaa, jossa valta jaetaan uudelleen tasaisemmin kaikille maapallon kansalaisille.

Glokaali yhteiskunta

Perussuomalaiset ovat näyttäneet, sekä hyvässä että pahassa, maailmalle, että Suomelle on tärkeää lokaalisuus. Olisipa nyt hienoa saada näyttää tällä kertaa, että meillä arvostetaan myös vähemmistöjä ja monikulttuurisuutta. Pystymme lokaalisuuden kunnioittamisen lisäksi rakentamaan siltoja eri puolueitten, rikkaitten ja köyhien sekä eri arvoja edustavien ryhmittymien välille.

Rehellisesti sanottuna Emäntä ei äänestänyt kumpaakaan nykyistä presidenttiehdokasta ensimmäisellä kierroksella. Nyt tarkemmin ajatellen hänen olisi pitänyt äänestää Haavistoa jo ensimmäisellä kierroksella. Pekka edustaa uutta transmodernimpaa maailmankuvaa. Hänellä on sovittelutaitoja ja hän kuljettaisi meidät askeleen lähemmäksi värikkäämpää ihmiskunnan monikulttuurisuutta juhlivaa aikaa. Ei kai enää 2000-luvulla meidän tarvitse antaa tilaa stereotyyppisille ennakkoluuloillemme? Antonio olisi mukava väripilkku linnan itsenäisyyspäiväjuhlilla.

Emäntä uskoo, että mikäli Pekasta tulee presidentti, saattaa nuoriso innostua jälleen politiikasta. Tuli Niinistö tai Haavisto, elämme epäilemättä kultturisen murroksen aikaa; hierakiat horisontaallistuvat, kohtuullinen elämäntapa elämyksineen, luonnon kunnioitus, henkisyys, arjen kauneus, erilaisuus, toinen toisesta välittäminen ja tunteet nousevat jälleen kunniaan. Von Wright oli pessimisti maailman tulevaisuuden suhteen. Emäntä on optimisti, vaikka muutos tuskin on kivuton. Pohjimmiltaan me kaikki, sekä rikkaat että köyhät ihmiset, haluamme säilyttää maapallon elinkelpoisena lapsillemme.

Advertisements

11 kommenttia artikkeliin ”Haavisto-huuman syväanalyysiä

    1. Joo… kiitos vaan sinulle. Taisit joskus tuoda minulle esiin tämän transmodernismin. Aikaisemmin olin kyllä lukenut paljonkin postmodernismista, vaan tämä transmodernismi oli uusi asia. Vaan sitä se ei ole enää. Vanha koira oppii vain uusia temppuja!

  1. Kiitos syväluotaavasta kirjoituksesta. Se oli erinomainen ja syvensi näkökulmaa tähän ilmiöön, joka on saanut minutkin aktivoitumaan. Nyt ymmärrän vieläkin paremmin miksi niin kävi. Jaoin kirjoituksesi linkin Haaviston facebook -sivulla ja siitä tykättiin!

  2. Hei, minä olen yksi heistä 🙂 Hieno analyysi ylipäätään maailman tilasta! Sopivasti utopiaa mukana. Juuri näin minäkin haluan ajatella.

  3. Sanna, utopiaa? Ehkä. Taidan olla idealisti, vaan uskon, että maailman muuttumiseen tarvitaan ihmisiä, joilla on uusia visoita. Modernismi oli materialistisen tiedeuskovaisuuden aikaa. Tuleva transmoderni maailma rakentuu ruohonjuuritason vastuullisille ihmisille, jotka käyttävät tieteen keksintöjä harkiten siten, että ne edistävät yhteisöllistä hyvinvointia ja (ihmis)luonnon kanssa harmoniassa elämistä. Utopiaa vai ei? Se jää nähtäväksi. Entä jos onkin niin, että materialistisen maailmankatsomuksen jatkuvan kasvun ideologia olikin suurimmista suurin utopia?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s