Kannatatko taloudellista kasvua, kysyy Niinistö kilpakumppaniltaan

Kannatatko taloduellista kasvua, kysyi Niinistö kilpakumppaniltaan viimeisessä YLE:n presidentinvaalien väittelyssä. Haavisto vastaa kysymykseen diplomaattisesti: ”Kannatan, mikäli se ei tapahdu ympäristön kustannuksella”. Siirtolan Emäntäkin kannattaa talouskasvua, silloin kun se ei tapahdu luonnon tai ihmisluonnon kustannuksella. Valitettava yleisessä tiedossa oleva tosiasia on, että kulutamme tällä hetkellä 1,5 kertaa sen mitä maailma tuottaa luonnonvaroja. Suomalainen kuluttaa neljä kertaa enemmän kuin esimerkiksi ihminen kehitysmaassa. Ei tarvitse hirvittäviä älylahjoja oivaltaakseen, että länsimaisten asiantuntijoiden ”faktoille” rakentama talousjärjestelmä ja sen imperialistinen levittäminen ovat viemässä meitä kohti globaalia itsemurhaa. Siihen johtopäätökseen riittää ihan Siirtolan Emännän arkiviisaus.

Talouskasvu ja medikalisaatio

Miten sitten kustannetaan kaikki hyvinvointi yhteiskunnan palvelut, mikäli talouskasvua ei ole? Siinäpä on kinkkinen kysymys. Fakta on, että ylikuluttamiselle rakentuva järjestelmämme tulee joka tapauksessa romahtamaan, mikäli emme vapaaehtoisesti vähennä törsäämistämme. Sen jälkeen tarvitsemme enemmän vapaaehtoisia huolehtimaan toistemme hyvinvoinnista. Onnellista on se, että vapaaehtoistyö nostaa sekä auttajan että autettavan elämänlaatua. Toinen ”fakta” on, että tähän jatkuvan kasvun järjestelmään on sisään rakennettuna tekninen tehokkuus, joka uuvuttaa järjestelmän sisällä olijat. Tämä ruokkii myös jatkuvaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvua. Jos rakennamme inhimillisemmän kulttuurin, myös terveyspalveluja tarvitaan vähemmän.

Medikalisaatioon kuuluu talouskasvua tukeva ilmiö, jossa lähes tulkoon kaikki ”normaalista poikkeava” muunnetaan sairaudeksi, jota hoidetaan lääkkein. Meitä yritetään pitää ”terveinä”, pyörän tehokkaina pyörittäjinä. Nyt seuraa muutama Emännän mieleen juontuva esimerkki kyseisestä aiheesta. Monen verenpaine laskee ihan sillä, että hän alkaa tehdä mielekästä työtä tavalla, mikä kunnioittaa hänen omaa luontaista lepo- aktiviteetti rytmiä. Kun ihmisen luontaista rytmiä jatkuvasti rikotaan, saattaa se ajaa verenpainetaudin ja depression lisäksi myös mm. addiktioihin. ”Raskas työ vaatii raskaat huvit”.

Taiteilijoiden yhteiskunnallinen herkkyys

Mielenkiintoista muuten, että vaikuttaa siltä, että Haaviston ”puolella” on enemmän luovaa, taiteellista kansan osaa. Taitelijat taitavat herkemmin ymmärtää, että maailma ei ole vain faktoja ja numeroita. Ihmisillä on kasvot. Luovat kansalaiset omaavat mielikuvituksen, jonka kanssa voi leikkiä todellisuuden erilaisilla näkökulmilla. Emännän mielestä maailmaa pitäisi johtaa integratiivisella erilaisia näkökulmia yhdistävällä sydämen kokonaisvaltaisella viisaudella. Onneksi taloustieteissäkin on noussut uusia aaltoja, jotka ymmärtävät vanhan yksisilmäisen kaiken numeroiksi muuttavan ajattelun olevan tiensä päässä. Entistä useampi oivaltaa, ettemme ole täällä kilpailemassa keskenämme, vaan olemme tekemässä yhteistoimintaa.

James Hillman väittää ”City and Soul” kirjassaan, että ihmisiltä on kadonnut estetiikan taju. Terve ihminen haluaa kauneutta ympärilleen, puhdasta koskematonta luontoa, puutarhoja ja kauniita rakennuksia. Tämä jungilainen viime syksynä menehtynyt amerikkalainen terapeutti radikaalisti väittää, että länsimaisessa kulutuskulttuurissa esineellistämällä kaikki numeroiksi ihmisen estetiikan tajua vääristetään, ja siksi depressio leviää länsimaissa valtavaa vauhtia. Hyvin usein köyhät sairastuvat, koska he elävät epäesteettisessä ympäristössä. Estetiikka ei pitäisi alistaa rahalle, vaan raha estetiikalle. Voi käydä niin, että sitä mukaa kun ihminen paranee depressiostaan, korjaantuu hänen estetiikan tajunsa, ja se muuntuu poliittiseksi ruohonjuuritason toiminnaksi. Suurin sairaita yhteiskunnallisia rakenteita ylläpitävä voima on Siirtolan Emännän mielestä ihmisen häpeä omista tunteistaan; ihminen luule olevansa jotenkin ”outo” tai ”tyhmä”, eikä hän uskalla sanoa omaa mielipidettään.

Transmoderni aika ja uusi toivon kulttuuri

Emäntä on haistavinaan myönteisen muutoksen maailmassa. Haaviston vaalikampanja on hänen oloansa vaan entisestään parantanut. Ihmiset ovat alkaneet luottaa enemmän omaan sydämensä kokonaisvaltaiseen viisauteen kuin pelkkiin asiantuntijoihin. Totuus liittyen ihmisten elämänlaatuun avautuu paremmin erilaisten moniarvoisten näkökulmien leikissä kuin pelkästään länsimaisten asiantuntijoiden yksiarvoisin faktoin. Tulevaisuudessa elämänlaatu ja integratiivinen tiede ovat päivän sana.

Vähemmän voi totta tosiaan olla enemmän. Selvää on, että muutos, jossa tavoitellaan elämänlaadullista kasvua eikä aineellista kasvua, tulee olemaan tuskaisa ja nyt tarvitaan kaikkien ihmisten, asiantuntijoiden ja tavallisten kansalaisten yhteistyötä. Tiedämmehän, että kun vanha kuolee, elämme jonkin aikaa kaaoksessa. Tulemme tarvitsemaan paljon vapaaehtoistyötä ja vauraiden ihmisten halua tasata taloudellista eriarvoisuutta. Emäntä kannatta yhteiskuntaa, jossa kiinnitetään huomio estetiikkaan ja elämänlaadun kasvuun. Pieni elämä vaatimattomassa ympäristössä voi olla esteettinen, silloin kun perustarpeet on tyydytetty. James Hillman muuten korostaa edelleen ”City and Soul”-kirjassaan, että sairautta yksilössä ylläpitävä yhteiskunta kansalaisineen tervehtyy huomattavasti silloin, kun se paranee epäterveestä ja epäoikeudenmukaisuutta ylläpitävästä taloudellisesta ajattelustaan.

Mainokset

6 kommenttia artikkeliin ”Kannatatko taloudellista kasvua, kysyy Niinistö kilpakumppaniltaan

  1. Osuit suoraan jälkimodernin ajanarkun naulojen kantoihin! Osui ja upposi!

    Gurujen aika on transmodernismissa kylläkin ohi, mutta sinä tulkitset ajanhenkeä niin selvänäköisesti, että ajatuksesi avautuvat varmasti monille muillekin kuin minulle uuden ajan airuieina. Tämä ilmestys on niin elinvoimainen, että se säilyy vahvana mielessä, vaikka Haavisto ei tulisikaan valituksi.

  2. Jos mulla on Guru, niin se on vain yksi. Monet ajattelijat – filosofit, psykologit, kirjalijat – tarjoavat ajatuksilleni reflektiopintaa, jota kautta todellisuus aukeaa terävämmin. James Hillman on yksi heistä. Muita peilejä minulle ovat olleet mm. Carl Jung, Henryk Skolimowski, William James, Ralph W. Emerson, Sören Kierkegaard, Georg von Wright, Martin Buber, Immanuel Levinas, Simone Weil…

  3. ”Tulemme tarvitsemaan paljon vapaaehtoistyötä ja vauraiden ihmisten halua tasata taloudellista eriarvoisuutta”.

    Onko tarkoitus, että nykyinen yhteiskuntajärjestelmä keskittää varat yksille, jotka sitten ”hyväntahtoisesti” lahjoittavat niistä osan toisille ja syrjäytyneet valjastetaan hoitamaan toisiaan? Ei ihme, että ilmapiiri alkaa myrkyttyä vihamielisistä tunteista niiden keskudessa, joilla on huoli jokapäiväisestä toimeentulosta. Varakkailla ”ei ole mitään pelättävää” sillä niin suuria leikkauksia ei tulekaan, etteikö heille jäisi silti tarpeeksi.

    Jari Tervo määritteli ihmisarvoisen elämän: ”Ihminen elää ihmisiksi, kun hän saa sorrottomassa arjessa auttaa pieniä ja heikkoja”.

    Jokaiselle olisi taattava mahdollisuus ”sorrottomaan arkeen” eli turvattava hänelle perustoimeentulo. Jokainen, joka haluaa sen lisäksi rikastua, voi pyrkiä ansaitsemaan niin paljon kuin ikinä haluaa.

  4. Mä ehkä tarkoitan tällä sitä, että ehkä enemmän sitä että ihmisistä tulisi onnellisempia suurempien verojen veronmaksajia, vaikka toki myös yksityisten lahjoitukset ovat hieno asia. Olen samaa mieltä, että jokaiselle tulisi taata perustoimeentulo. Jari Tervon tämä ajatus on mielestäni erinomainen. Toisaalta mielestäni kaikki terveet tulisi velvoittaa tekemään jotain hyvää työtä yhteisönsä ja ympäristönsä hyväksi. Ehkä toivoisin, että ihminen, joka ”voi pyrkiä ansaitsemaan niin paljon kuin ikinä haluaa” ei olisi enää ihanne. Mielestäni tämän päivän hyväosaisten vauraus on lapsiltamme pois. Olemmehan tunnetusti eläneet jo kulttuurissamme vuosikausia yli varojamme. Toivoisin, että entistä enemmän kiinnitettäisiin huomiota ihmisten elämän laadun lisääntymiseen. Liian vähän puhutaan siitä, että ulkoisesti vaatimattomissa puitteissakin on mahdollista elää elämänlaadultaan hyvää elämää. Minusta tämä on tärkeä asiaa oivaltaa ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta. Tämä tietysti edellyttää juuri sitä, että ei ole jokapäiväistä huolta toimeentulosta.
    Meillä on kuitenkin valtava määrä keinotekoisia tarpeita, mutta todelliset tarpeemme jäävät liian monelta tyydyttämättä. Voisin ottaa esimerkin vaikka omasta arjesta. Olemme olleet vuoden ilman telkkaria, Aikaisemmin meillä oli 20 euron telkkari kirpputorilta, jossa oli vähän kalliimpi boxi. Elämme mieheni kanssa alivuokralaishuoneessa, jossa on yksi keitinlevy. Elän kuitenkin nyt vaatimattomissa olosuhteissa tyytyväisempää elämää kun koskaan aikaisemmin. Kunnostamme kesäaikaan pientä vaatimatonta metsätilaamme (päärakennus rintamamiestalo) matkailukäyttöön. Olen hyvä osainen siinä mielessä, että minulla on hyvä ammatti ja toimeentulo. Olen vaihtanut vapaaehtoisesti aineelliset unelmani itseni kirjalliseen (poliittiseen) ilmaisuun sekä vapaaehtoistoimintaan, ja minulla on siksi huomattavasti parempi olo itseni kanssa. Heini, olen elänyt myös elämässäni aikoja, jolloin ulosottomies oli tuttu vuosia. Olen oikein kiitollinen näistä ajaoista. Tiedän,että kykenen elämään arvokasta elämää vähällä omaisuudella.
    Poikani muuten sanoi, että hänellä ei ole suurtakaan tarveta kerätä itselleen aineellista mammoonaa, sen sijaan hän haluaa kerätä elämyksiä. Toivon, että ne olisivat myös arjen kauniita elämyksiä eikä pelkästään rahalla ostettuja, vaikka niitäkin voi toki olla. Luulen, että tulevaisuuden kulttuuri tulee olemaan erilainen kuin nykyinen. Mielestäni tämän ajan nuorisossa on toivomme. Tässä eräs elämys, joka toi minulle paljon mielihyvää, http://www.youtube.com/watch?v=bQLCZOG202k Toivon, että ihmiset tulevaisuudessa saavat iloa enemmän tämänkaltaisesta yhteisöllisestä toiminnasta.
    No, jopas intouduin kirjoittamaan :D!

  5. Kati, olen täysin samaa mieltä kanssasi ja uskon yksinkertaiseen ja vaatimattomaan elämään jo omienkin kokemusteni perusteella. Rahallahan saa vain mitä rahalla saa! Riittää, että saa perustarpeensa tyydytetyiksi. Sen turvin voi keskittyä elämään vapaata, ”ihmisarvoista elämää” omalla luovalla tavallaan. Olen kiitollinen, että minulla on ollut siihen mahdollisuus. Suren syvästi sitä, ettei kaikilla ole siihen mahdollisuutta.

    No, jopas minäkin intouduin!

  6. Vielä tuli mieleeni, että mielestäni on täysin kaksi eri asiaa valita vaatimaton elämä kuin joutua elämään köyhänä. Toivoisin, että yhä usammalla ihmisella olisi mahdollisuus valita.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s