Vastine Hesarin (11.3.2012) pääkirjoitukseen Guggenheimista

Minusta Antti Blåfieldin pääkirjoitusanalyysi (Haluamme olla ylpeästi yksin) tämän päiväisessä Hesarissa ”Guggenheim Helsinkiin” -vastustuksesta ei edustanut erityisemmin syvällistä asian analyysiä. Hän kirjoittaa: ”Tämä on meidän hiekkaamme. Tänne ei saa tulla.” Hän haukkuu suomalaisia muun muassa nurkkakuntaisuudesta ja itsetyytyväisyydestä. Blåfieldin mielestä Guggenheim Helsingissä edistäisi eurooppalaista yhteistyötä ja integraatiota.

Itse kuulun Guggenheimin vastustajiin, niin kuin moni ystävistäni. En silti vastusta globalisaatiota, mutta vastustan estetiikan alistamista kansainväliselle brändättävälle ”pisnekselle”.

Mietin kuhmolaisena, miten Guggenheim Helsingissä eroaisi, kansainvälisesti korkealle rankkeeratusta, Kuhmon kamarimusiikkijuhlasta. Käsitykseni on, että Kuhmon kamarimusiikkijuhla on saanut alkunsa rakkaudesta musiikkiin, ja kautta aikoihin näiden juhlien järjestämiseen on liittynyt valtava määrä vapaaehtoistoimintaa. Niitä ei ole rakennettu rakkaudesta rahaan. Toki palkollisia talousmiehiäkin on näihin juhliin tarvittu ja tarvitaan tulevaisuudessakin. Silti talous on ollut näissä juhlissa palvelemassa estetiikkaa eikä estetiikka vain taloutta.

Mielestäni meidän päivän maailmassa ovat menneet pahasti ryynit ja jyvät sekaisin. Eettisyys, estetiikka ja ekologia, yhtä kaikki, niiden ei tulisi olla alisteisia taloudelle, vaan hyvin hoidetun talouden tulisi palvella niitä. Silloin kun taiteesta aletaan tekemään ”brändättävää businesstä”, alkaa taiteen arvo kärsiä suuresta inflaatiosta.

Guggenheim ei mielestäni edistäisi meidän kansainvälistymistä ja integroitumista Europpaan. Sen sijaan se edistäisi totalitaarista kulttuuria: taloudellisen materialsimin leviämistä johtotähdeksi alueelle, jolle se ei kuulu.

Luulenpa, että tämän päivän kansalaiset ovat huomattavamman paljon valistuuneempia kuin herra Blåfield olettaa meidän olevan. Uskon, että kulttuurissamme on tapahtumassa parhaillaan valtava arvo- ja uskomusmuutos, jossa yhä useampi tajuaa, ettei raha ole kaiken ykkösmitta.

Advertisements

2 kommenttia artikkeliin ”Vastine Hesarin (11.3.2012) pääkirjoitukseen Guggenheimista

  1. Kiinnitin huomiota samaan artikkeliin, jonka motivaationa näyttää olevan pettymys ihmisten vastustukseen Guggenheimia kohtaan. Hämmästyin tuota syyllistävää otetta. Blåfield kirjoittaa Ikäänkuin ihmiset eivät tietäisi, mikä heille on hyväksi ja hänen pitäisi se heille kertoa. Minusta me emme kertakaikkiaan tarvitse Guggenheimia, sillä meillä on suuria ja upeita taidelaitoksia riittämiin sekä Helsingissä että Tallinnassa, Pietarissa ja Tukholmassa. Ja myös muualla Suomessa. Pidetään niistä hyvää huolta ja käytetään nämäkin rahat johonkin tähdellisempään.

  2. Taidemuseo on paikka jossa sekä esitellään taidetta että kartutetaan kokoelmia. Kumpaakin varten tehdään tutkimustyötä ja julkaisuja. On hyvin outoa, että tästä keskeisestä kysymyksestä ei ole puhuttu juuri lainkaan. Millaisia näyttelyitä Bilbaon Guggenheimissa on ollut? Tai Berliinin? Rakennuksen tiedämme kyllä, mutta harva tulee pelkkiä seiniä ihailemaan useampaan kertaan. Haluaako joku nähdä New Yorkin Guggenheimin kellaireista haalitut kolmannen luokan Picassot ja Dalit ja tiesmitkä amerikkalaiset modernistit, kun ensiluokkaisiakin teoksia on nähtävillä.

    Helsingissä esiteltäisiin arkkitehtuuria, designia ja kuvataidetta, kutakin noin 33 % näyttelyistä. Näyttelyt tuotettaisiin muualla, siis eipä niissä juurikaan suomalainen muotoilu tai arkkitehtuuri, kuvataiteesta puhumattakaan loistaisi esillä. Sitten vain luettelemaan sellaisia arkkitehtuuriin ja designiin liittyviä maailmankuuluja nimä, joita suomalaiset taikka turistit, jonottaisivat katsomaan. Taitaa tulla aika lyhyt lista.

    Surullisinta koko prosessissa on se, että kun suomalaiset kulltturialan ammattilaiset ovat jatkuvasti asiaperustein vastustaneet hanketta, heidät on leimattu nurkkakuntaisiksi kaiken uuden vastustajiksi. Sulkia haluataan hattuun, riippumatta järjestä. Kannattaisi pohtia, millaisia sulkia on jaossa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s