Transmodernia elämää Kainuussa

Siirtolan Emäntä on löytänyt filosofiasta tämän hetkisen henkisen kotinsa. Mitä enemmän hän lukee transmoderia filosofiaa, sitä enemmän huomaa juuri siinä olevan ne elementit, joihin hän on ollut mieltyneenä ja suuntautuneena viimeiset vuodet.

Amerikkalaisen sosiologin Paul H. Rayn mukaan, muuten, neljäs osa amerikkalaisista on jo transmodernisteja ja hän arvelee Euroopassa heitä olevan vielä enemmän. Emännän ymmärryksen mukaan transmoderni ajattelu ohjaa parhaillaan meneillään olevaa hierarkisten organisaatioiden horisontaalistumista ja erilaisia kohtuullisemman elämäntavan suuntauksia. Tämä muutos on sinänsä poikkeuksellinen, koska yhteiskunnallista muodonmuutosta ohjaavat prosessit ovat lähteneet liikkelle hierarkioiden alapäästä: aktiivisista ruohonjuuritason toimijoista. Siinä mielessä, muuten, Emäntä sopii myös tähän transmoderniin ajatteluun erinomaisesti. Hän on vain yksi ihmisenviranhaltija ja ruohonjuuritason aktiivinen toimija. Hänen aseenaan on sanat.

Transmodernismin loi alunperin argentiinalaismeksikolainen filosofi Enrique Dussel. Se mikä tuntuu erityisen hyvältä tässä suuntauksessa on kulttuurioptimismi, kunnioitus paikallisia perinteitä kohtaan ja aktiivinen osallistuminen tasavertaiseen monikansalliseen vuorovaikutukseen (Ajattele globaalisesti, toimi lokaalisesti!). Transmodernisti tekee kovasti töitä sen eteen, että yrittää löytää omaa tuntoansa ja voittaa vierauden pelkonsa. Tällä korvessa Emäntä tekee tätä työtä aktiivisti lukemalla ja poimimalla mehtämarjoja.

Länsimaisesta yksilökeskeisestä ajattelusta kohti terveitä yhteisöjä

Valkoisen länsimaisen miehen kuninkaan kruunu on transmodernismissa riisuttu. Transmodernisti tajuaa nimittäin länsimaisen ajattelun kapea-alaisuuden. Hän ymmärtää, että huolimatta tieteellisteknisestä kehityksestämme, emme vaurautemme keskellä ole yhtään sen erinomaisempia saatikka sivistyneempiä ihmisiä kuin ihmiset muualla maailmassa. Meidän käsitykset demokratiasta, oikeudenmukaisuudesta, kauneudesta jne. ovat erilaisia kuin joissain muissa kulttuureissa.

Demokratiamme on ollut yltiö individualistista, yksilökeskeistä, kun taas monissa muissa kulttuureissa on ajateltu yhteisökeskeisesti. Transmodernisti on oivaltanut, että onni ja terveys kumpuavat terveistä yhteisöistä. Meillä on siis yhtä lailla opittavaa muista kulttuureista kuin muilla meistä.

Emännän demokratiakäsitys transmodernistina on sellainen, että aitoa demokratiaa on se, että köyhien äänet saadaan kuuluviin. Maailma ei muutu paremmaksi sitä kautta, että vain rikkaiden ääniä kuunnellaan.

Jatkuvasta talouskasvusta kohti harmonia-ajattelua

Transmodernisti ei tavoittele elämässä jatkuvaa taloutensa kasvua. Sen sijaan hän tavoittelee harmoniaa. Terveet harmoniset yhteisöt elävät taspainossa ihmisluonnon ja ympäröivän luonnon kanssa. Onnellinen, terve, tasapainoinen yksilö, asuu puolestaan harmoonisessa yhteisössä. Tällaisen yhteisön jäsen on tasapainossa paitsi itsensä ja myös (sosiaalisen) ympäristönsä kanssa. Hänen sisällään elää fysiologinen harmonia, tunnemolekyylien vapaa virtaus, mikä pitää yllä tervettä immuunivastetta. Harmonista elämää elävä yksilö ei tarvitse egollensa timantteja. Harmoninen ihminen syö terveellisesti, ei ruoki itseään roskaruualla eikä hän ruoki myöskään tietoisuuttansa tietoisuuden roskaruualla.

Myös naisen viisautta arvostetaan

Transmoderni ajattelija arvostaa myös monia feministisiä suuntauksia. Ihmiskunta olisi huomattavan paljon parempi paikka, jos maailman naisia kuunneltaisiin enemmän. Siirtolan Emäntä onkin ollut huomaavinaan, että viime aikoina, ainakin hänen ympärilleen sekä reaalisesti että virtuaalisesti on kasasantunut tietyn tyyppisiiä miehiä. He ovat sellaisia, joiden itsetunto on niin korkealla, että he pystyvät kuuntelemaan myös sitä, mitä naisilla on maailmalle sanottavaa ja annettavaa. Naisten lisäksi transmodernisti kuuntelee myös marginaalissa olevia ihmisryhmiä.

Luonto ja paikalliset perinteet kunniaan

Transmodernisti ymmärtää individualistisen elämäntapamme ekologisen kestämättömyyden. Tästä syystä hän ole sitä mieltä, että meidän ei pitäisi imperialistisesti viedä tätä elämäntapaa ja yltiöindividualistista todellisuuskäsitystä muihin maihin. On ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta sietämätöntä, että koko maailma yritetään käännyttää tuhlailevaan kulutuskulttuuriin. Suuntauksen edustajat tajuavat myös perinteiden arvon sielun kotimme rakentajina.

Siirtolan Emännälle sekä kainuulainen luonto että täällä elävä kulttuuriperintö, mukaan lukien vienankarjalainen luonnonläheinen, kiehtova, kansanrunoperinne, ovat luoneet hänen itseydellensä kotoisuuden tunnetta keskellä korpea. (Eilen Emännällä oli muuten kunnia päästä viimeisen oikean runonlaulajamme Jussi Huovisen syntymäpäiville. Kunnia hänelle, siinä on mies, joka on elänyt elämän. Siinä on suuri haaste jokaiselle ihmiselle: elää elämä.)

Kohti dialogin kulttuuria

Tansmodersistin kieli on dialogista: Hän haluaa olla vuorovaikutuksessa erilaisten kulttuurien ja uskontojen välille. Tätä kautta transmodernisti uskoo, että voimme olla rakentamassa parempaa maailmaa, maailmankylää, jossa myös erilaisuudelle annetaan arvo. Sekä sortajan että sorretun silmät aukevat tasa-arvoisessa vuorovaikutuksessa.

Ihmiselämä osana tietoisuuden evoluutiota

Transmodernisti kritisoi sekä länsimaista modernismia että kulttuurin pirstoutuneisuutta, postmodernismia. Jotkut pitävät transmodernismia modernin jatkenaa tai postmodernismin eräänä muotona. Postmodernille ajattelullehan on tyypillistä ”kaikki käy” asenne. Transmodernismi lähtee sen sijaan liikkeelle siitä, että on olemassa yksi korkein metafysiikka, jonka tulisi ohjata kaikkea elämää. Kuten Anna omalla palstallaan on tuonut esille, se on monistinen materialisti, jonka takana perimmäisenä olemuksena on monistinen idealismi.

Kaikkien luontokappaleiden olemus voidaan redusoida siis materiaan, mutta kaiken takana, perimmäisenä, on suurin tietoisuus (Jumala, Rakkaus, Gaia-tietoisuus?), jossa kaikkein pienimmät ja isommat partikkelit materialistisina olemuksina samoilemme. Ihminen on paitsi osa materialistista evoluutiota hän on samalla myös osa tietoisuuden evoluutiota. Tietoisuuden evoluutio edistyy sitä kautta, että me luontokappaleina annamme vielä muodottomalle uutta esteettistä ja eettistä muotoa, esimerkiksi käsitöiden, maalausten, tieteen, rakennusten, tekstien, tanssien ja musiikin kautta.

Tietoisuuden evoluutio vaatii ympärilleen hiljaisuutta ja pysähtymisen hetkiä. Transmodernisti osaa pysähtyä, eikä hukuta itseään jatkuvaan tekemiseen. Hiljaisuus on hänelle psykologista tehokkuutta.

Ihminen saa jälleen olla sielu

Transmodernismi antaa tilaa henkisyydelle. Hän saa jälleen olla jälleen sielu. Emäntää itseään on kiinnostanut perenniaalinen filosofia, jolla hän tarkoittaa filosofiaa, joka on kiinnostunut kaikista uskonnoista ja niitä yhdistävistä ajatuksista. Emäntä on myös ollut kiinnostunut transsendentaalipsykologiasta. Transsendentalismi, meitä kaikkia ihmisiä yhdistävä yhteinen tietoisuus, on transmodernismin ytimessä. Emäntä uskoo Jungin tavoin, että on olemassa puhdas eettinen minuus, joka ilmenee, kun ihminen riisuu itsensä egonsa valepuvuista. Tämä puhdas naamioista riisuttu minuus tuntee yhteytensä toisiin ihmisiin, eläimiin, luontoon ja koko maailmankaikkeuteen.

Mietiskely, meditaatio ja mystiikka kunniaan

Emäntä on ollut transmodernistina kiinnostunut elämän ”mystisistä” olemuksesta. Tällä hän tarkoittaa oikeastaan sitä, että hän uskoo, että voimme tietoisuutemme laajetessa saavutta epifenisiä hetkiä, tapulikokemuksia. Tällaisina hetkinä voimme oivaltaa asioita ilman käsitteitä. Heijastuspintaa tietoisuuden evoluutioon, Siirtolan emäntä on löytänyt Henryk Skolimowskilta (mielen teatteri) ja Ken Wilberiltä. Transmodernistina hän on myös sitä mieltä, että meditaatio ja mietiskely ovat tapoja, joilla voimme tasapainottaa kokemuksellista minuuttamme.

Trandmodernistina Siirtolan Emäntä on lukenut jonkin verran sekä Ken Wilberin integraaliteoriaa, jonka monissa lähteissä on sanottu olevan osa transmodernismia. Emäntä on ollut myös mieltyneenä Ralph Waldo Emersonin arjen kauneuden filosofiaa. Häntäkin pidetään kyseisen suuntauksen inspiroijana.

Tänään 2.4.2012 Siirtolan Emäntä on puhdasverinen transmodernisti. Mitäköhän hän mahtaa olla kymmenen vuoden kuluttua, jos Luoja hänelle elinvuosia suo? Hän uskoo, että se mikä hänen tietoisuudestaan on ikuista, kuolemankin jälkeen pysyvää, on tämä Luoja, Jumaltietoisuus, jonka kipinä hän kokee olevansa. Tämä jumaluuden kipinästä lähtevä tietoisuus ei ole egotietoisuutta, vaan se on puhdasta tietoisuutta joka on riisuttu paljaaksi arjen elämän kaikista naamioista.

Tavallinen arkijärki on nero puettuna työvaatteisiin. – Ralph Waldo Emersson –

Minulla on yksi periaate. Se on se, että kaikki ovat oikeassa. Jokaisella – myös minulla – on pieni pala totuutta, ja kun näitä paloja kunnioittaa ja hoivaa, sisälyttävät ne itsensä yhä tilavammaksi, intohimoisemmaksi ja armollisemmaksi syleilyksi. – Ken Wilber –

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s