Hidasta lääketiedettä: Tietoisuustaitoja, hyväksyvää läsnäoloa ja kommunikaatiotaitoja lääkäreille

Kuten monet muut ryhmät, lääkärit altistuvat tänä päivänä stressille. Amerikkalaisissa tutkimuksissa on huomattu jopa 60 %:lla perusterveydenhuollon lääkäreistä loppuunpalamisen oireita, kuten emotionaalista väsymystä, empatiakyvyttömyyttä ja suorituskyvyn alentumista. Tämä lisääntynyt stressi puolestaan korreloi lisääntyneisiin hoitovirheisiin, potilaiden tyytymättömyyteen, ja oikeusteitse eteneviin valituksiin. Lähes puolet lääketieteen opiskelijoista kärsivät korkeista stressiluvuista.

Itse mietin, mikä vaikutus tällä stressillä mahtaa olla lääkäreiden omaan paitsi psyykkiseen myös fyysiseen  terveyteen. Kuten tiedämme mieli ja ruumis eivät ole toisistaan erillisiä, joten stressi aktivoi myös sairautta tuottavia geenejämme. Oikeastaan aika paradoksaalista, että ammattikunta, jonka tulisi auttaa ihmisiä terveemmiksi, ei osaa paremmin itse hoitaa itseään. Tekisi mieli melkein väittää, että meistä itsestämme on tullut oman materialistisen, luonnontieteellisen, maailmankatsomuksemme uhreja. Olen pitkään nimittäin ollut jo sitä mieltä, että lääketieteessä tarvittaisiin paljon enemmän integratiivista tiedettä ja  laadullista tutkimusta..

Journal of American Medical Association julkaisi tutkimuksen, jossa lääkäreille opetettiin tietoisuustaitoja, kuten hyväksyvää läsnäoloa (mindfulness) sekä kommunikaatiotaitoja. He harjoittivat esimerkiksi  meditaatiota ja itsereflektiota kirjoittaen. Hyväksyvällä läsnäololla tarkoitetaan sitä, että lihminen kykenee kohtaamaan itsensä ja toisen iihmisen hyväksyvästi. Lääkärille tämä merkitsee erityisesti sitä, ettei hän ole esineellistänyt potilastaan, vaan hän tiedostaa potilaansa kokevana, tuntevana, ihmisenä.

Kultivoimalla erilaisia tietoisuustaitoja voimme saavuttaa tyyneyttä ja levollisuutta kokemukseemme, myös vaikeisiin sellaisiin. Otamme asiat vastaan sellaisena kuin ne ovat. Voimme oppia tietoisuustaitoja harjannuttamalla ohjaamaan tietoisuuttamme haluamaamme suuntaan eikä se ohjaa meitä satunnaiseen suuntaan.  Voimme keskittää huomiomme kulloikin läsnä olevaan tilanteeseen. Hyväksymme kokemuksemme sellaisena kuin se on. Me vaadimme potilaita jakamaan kokemuksensa kanssamme. Jotta parantava suhde aukeaa, täytyy meidän itse olla hänelle hyväksyvästi läsnä myös tässä kokemuksessa.

Tietoisuustaidot eivät ole taito, joka opitaan tuosta vain, käymällä viikonloppukurssi. Sen sijaan tietoisuustaidot ovat taitoja, joita täytyy harjaannuttaa säännöllisesti esimerkiksi hiljentymällä, vakkapa meditoiden ja peilaamalla kokemuksiamme esimerkiksi ryhmässä tai kirjoittaen. Tällöin meistä kehittyy terveydenhuollon ammattilaisia, jotka löydämme merkitykset vaikeillekin kokemuksille. Todellinen parantamisen tehokkuus syntyy siitä, että olemme aidosti läsnä potilaillemme. Hitaus kun on muotia, niin väitän, että tietoisuustaidot ovat hitaan, mutta tehokkaan lääketieteen ytimessä.  Tehokkuus parantamisessa ei ole ensisijaisesti sitä, että tehdään kamalasti toimenpiteitä. Kulttuurissamme määrällisen tutkimuksen jyrän alla jälkimmäinen tuntuu valitettavasti olevan edelleen parantamisen mitta.

Tutkimusten lopputuloksena oli, että hyväksyvää läsnäoloa, tietoisuus- ja kommunikaatiotaitoja opettamalla, lääkäreiden hyvinvointi koheni. Lisäksi koulutus vahvisti lääkäreiden potilaskeskeistä toimintaa. Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta voidaan päästä käsitykseen potilaiden mahdollisista myönteisistä kokemuksista. Näyttää siltä, että tutkimuksessa käytetyn kaltaisilla menetelmillä, joissa parannetaan lääkärin kommunikaatio- ja tietoisuustaitoja, on ratkaiseva merkitys lääkärin hyvinvointiin. Eikä tietoisuus- ja kommunikaatiotaidot edistä pelkästään lääkärin hyvinvointia, vaan näyttää siltä, että näillä taidoilla voidaan parantaa lääkärin kliinisiä taitoja.

Teemaan liittyvä artikkeli New York Timesissa.

Tietoisuustaidot ovat facebokissa.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s