Elämää ennen syöpää ja sen jälkeen

Kun ihminen on sairastanut syövän, jakaantuu hänen elämänsä tavallisesti kahteen täysin erilaiseen osaan: elämään ennen syöpään ja sen jälkeiseen elämään.

New York Timesillä on ollut multimediaprojekti, jossa ihmiset ovat voineet jakaa syöpätarinoitansa.  Niiden kautta syöpään sairastuenet ovat  jakaneet suruja, iloja ja inspiraatiota. Monet syöpään sairastuneet ovat huomanneet saman kuin minä: Sairaus ei ole pelkästään fyysinen sairaus, vaan se on  myös psyykkinen, jopa henkinen, prosessi.

Susan Schwalb, 68-vuotias taiteilija kertoo, että syöpä merkitsi hänelle sitä, että hän ryhtyi polkemaan elämäänsä pyörää nopeammin. Hän halusi kokea hänelle tärkeitä asioita mahdollisimman paljon, koska elämää ei välttämättä ollutkaan niin paljoa jäljellä, kun hän oli aikaisemmin otaksunut olevan.  Hänellä on sairastuneita ystäviä, jotka ovat päättäneet jäädä eläkkelle ja näin he ovat varanneet aikaa itselleen ihan vain puutarhan hoitoon.

Yhteistä kerätyille syöpätarinoille on ollut se, että syövän ihmiset alkavat tehdä elämässään asioita, joita he eniten arvostavat. Moni viettää aikaansa mahdollisimman paljon rakkaittensa parissa, toiset etsivät elämyksiä matkoista ja fyysisitä haasteita kuten pyöräilystä ja vuorikiipeilystä. Lääkäri, jolta löytyi paksusuolen syöpä kertoo, että hän löysi täysin uuden, luontevamman suhteen työhönsä ja potilaisiinsa. Hänelle perhe ja työ ovat tärkeitä.

Myös minun elämäni laatu on parantunut ratkaisevasti syöpään sairastumisen jälkeen. Vietän syövän jälkeen huomattavan paljon onnellisempaa elämää kuin ennen sitä. Olen tullut tietoiseksi elämän rajallisuudesta, ja sitä kautta iloitsen jokaisesta päivästä, myös huonoista päivistä, koska koen elämän olevan aina lahja, jossa mikään päivä ei ole turha. Eniten kiinnitän huomiota siihen, että teen työtäni itseäni ja rajojani kunnioittaen. Uskon, että tästä on myös yhteisölleni etya. Moni ihminen uhraa terveytensä työn alttarilla, ja tästä ei ole pitkällä tähtäimellä hyötyä kenellekään.

Yhdyn NY-timesin Ms. Elliotin ajatuksiin. Syöpä auttaa meitä näkemään pienten elämän asioiden kauneuden. Se voi olla toisille onnen potkaisu, joka avaa silmät näkemään arjen kauneuden. Nykyään näen ympäriistöni aivan eri tavalla kuin ennen. Eilen ihmettelin tuulilasin huurtuneiden lumikiteiden taideteosta.

Koska kuulun niihin onnekkaisiin, jotka selvisivät syövästä, haluan antaa elämäni niille asioille, joita pidän kaikkein tärkeimpinä. Näitä ovat perheen ja hammaslääkärin työn ohella kirjoittaminen, vapaaehtoistyö ja haitarinsoittaminen.  En uhraa itseäni materialismin alttarille, vaan teen asioita monipuolisesti. Kuulun niihin ihmiisiin, jotka kiittävät sairauttaan. Syöpä on ollut elämäni paras opettaja.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s