Tunnottomien ihmisten ekososiaalinen muodonmuutos

Elämme kulttuurissamme parhaillaan muodonmuutoksen aikaa, ja uskon vakaasti, että mielikuvitus, esteettiset yhteisölliset arki- ja luontokokemukset ovat nousemassa jälleen arvoonsa. Ihmiset alkavat tiedostaa yhä enemmän heihin iskostetut vallankäytön rakenteet. Emme enää suostu siihen, että meissä asuu vain yhdentyyppinen ”ego”, asiantuntijoiden luutunen käsitekielen määrittelemä ”oikeanlainen” sellainen.  

James Hillmanin ( A Terrible Love of War) ajatuksia lainatakseni, an-estetisoidussa kulttuurissamme haikailemme elämäämme estetiikkaa (-an -etuliite tulee latinasta ja viittaa sanaan ”ilman jotakin” ja anesthesia viittaa tuntoon). Emme enää halua olla tunnottomia, tunteettomia ja kylmiä, samanlaisia kuin anestesisoidut sotilaat, joille kaikki on yhdentekevää. Monet heistä elivät/elävät sietämättömän todellisuuden traumaattiset kokemukset läpi pystyyn kuolleina, kuin unessa, ilman tunteita.

Jospa olemme saaneet elää viime vuosikymmeninä pääsääntöisesti Eroopassa niin rauhallista elämää,että olemme alkaneet lopullisesti toipua sodan kauhuista. Haluamme vähitellen kuunnella muutakin kuin luutuneita, tunteettomia, teknisiä kertomuksia. Tahdomme lapsillemme vanhemmat ja koulutusjärjestelmän, joka ei kasvata luontoa ja ihmisluontoa väheksyviä sosiopaatteja, vain faktoja ajattelevia tunteettomia robotti-ihmisiä, sotilaita. Haluamme jälleen leikkiä ja olla luovia, esteettisiä ja eettisiä, yhteisöllisiä, toisistamme ja luonnon hyvinvoinnista välittäviä ihmisiä.

Koska anestetisoitujen länsimaisten ihmisten suhde elämään ja ympäristöönsä on ollut teknistä, esineellistävää ja mielikuvituksetonta, siitä on puuttunut esteettistä ja eettistä herkkyyttä. Taide-elämyksistäkin on tullut vain myytäviä elitistisiä luksushyödykkeitä tai ”taviksille”tarjottavia halpakopioita. Monet ihmiset ovat tällaisessa kulttuurissa lakanneet ajat sitten tuntemasta. Yhä useamman seinälle on nostettuna taideteos oikeastaan materialistisena, oman minuuden kuoleman, symbolina.

Ihmiset, erityisesti keski-ikäiset ja vanhemmat ihmiset, elävät vielä anestesisoituna tätä päivää jäljennösten ja kopioitten maailmassa, jossa mikään ei tunnu miltään, kun kaikki on jo koettu, mutta vain alkuperäisten kokemusten massaviihdekopioina. Ne merkit, kuten ahdistus ja pelko, jotka voisivat kuljettaa heidät todelliseen aitoon, tuntevaan elämään, lääkitään. Tunteva, jos hän ei ole itse saanut itseään tunteettomaksi, anestetisoidaan lääkkeillä. On selvää, että luutuneiden ja teknisten ajatusten täyteen kyllästetyn tunteettomien ihmisten suhde maailmaan muuttuu väkisin sosiopaattiseksi ja moraalittomaksi.

Ajat muuttuvat. Päivä päivältä useammat ihmiset eivät enää tyydy kokemusten jäljennöksiä, vaan he haluavat todellisia vereviä, käsinkosketeltavia arjen esteettisiä omia elämyksiä. He janoavat sosiaalisia, ekologisesti kestäviä tunnekokemuksia, joissa he kokevat voivansa liittyä toinen toisiinsa yhteisönä. Ihmiset haluavat luoda ja jakaa arjessaan kauneutta, esimerkiksi taidetta, musiikkia, käsitöitä, puutöitä. He haluavat olla esteettisiä, eettisiä, muihin luontokappaleisiin sekä itseensä kohdistuvaan myötätuntoon kykeneviä ihmisiä.

Olen huomannut, että toiset puhuvat käytännön läheisesti ekososiaalisesta käänteestä ja jotkut toiset minun tapaan transmodernismista. Historia on näyttänyt meille, että mikä eilen oli hullua, saattaa tänään ollakin täysin normaalia. Ehkä me sodanjälkeiset sukupolvet tarvitsimme anestesioidun kulttuurimme, jossa palvonnan kohteeksi muodostui kuluttaminen ja rahan poikiminen. Se oli meidän selviytymisstrategiamme sietämättömiin sodan jälkeisiin tunteisiin. Hukutimme itsemme kuolleeseen materiaan, koska viikatemies toi talvi-ja jatkosodan jälkeen järjelle käsittämättömän kuoleman tavalliseksi vieraaksi jokaiseen perheeseen. Vaiettu suru jäi vaeltamaan meihin kuollutta materiaa palvovana kultttina. Toisen maailmansodan jälkeisessä kulttuurissamme on ollut paljon normaaliutta, joka tänään, ja vielä selvemmin huomenna, nähdään sairautena.

Sodan jälkeisessä ajassamme on toki myös paljon hyvää, joka on auttanut meitä yhteisöllisesti nousemaan uuteen, laajempaan, kollektiiviseen moniarvoiseen ja -näkökulmaiseen tietoisuuteen. Esimerkiksi valtamyyttimme, kuolleen kielen läpäisemä luonnontiede, on mahdollistanut entistä kehittyneemmän realiteettitajun. Se muuttui valitettavasti yksipuoliseksi järjen monologiksi, kun muut osat anestesioisdussa ihmisissä surkastuivat. Materialismille rakentuvan kuluttavan elämäntavan, omistamiemme tarpeettomien esineiden kautta, yritimme löytää itsellemme kadottamaamme arvoa. Meitä jopa kannustetettiin yhteisömme yksisilmäisten asiantuntijoiden ohjaamana ja ohjeistamana narsistiseen, omaa etua ajavaan, keskinäiselle kilpailulle rakentuvaan elämäntapaan. Olemme monet siinä sivussa kadottaneet myötätunnon itseämme, toisia luontokappaleita ja ihmisiä kohtaan.

Nyt on syntymässä uusi sukupolvi, joka haluaa muutakin kuin kilpailua, talouskasvua ja kustannustehokkuutta. Siksi vanhan kulttuurin hierarkiat tekevät parhaillaan kuolemaa. Haluamme ympärillemme elinvoimaisen vuorovaikutuksellisen hengittävän elämäntavan, jossa erilaisilla elämäntavoilla ja viisauksilla on arvonsa.

Uudessa kulttuurissa arvostetaan leikillisyyttä, mielikuvitusta, arjen viisautta, henkisyyttä, hyvyyttä ja kauneutta, myös arkista, yksikertaista kauneutta. Uuden sukupolven ihmiset ymmärtävät, että ongelmia ei voi ratkoa samoilla näkökulmilla, joilla ne ovat syntyneet. Tarvitsemme erilaisten teoreettisten ja arjen näkökulmien runsautta ja luovuutta. Ihminen haluaa toteuttaa nyt itseään monipuolisesti. Moniminuus on uuden ajan minuus. Se on minuus, joka on joustava: se on luotu sopeutumaan erilaisiin elämäntapoihin.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s