Neljäsosa australialaisista ja yhdysvaltalaisista leppoistajia

Leppoistajista, ”downshiftareista” on australialaisen  Getting a Life -tutkimuksen mukaan tullut vähitellen kasvava sosiaalinen voima. Neljäsosa australialaisista teki jo 2000-luvun alussa hitaamman elämän valintoja, ja määrä näytti olevan samaa luokkaa kuin USA:ssa.

Hidastajalla on konsumeristista poikkeava suhde rahaan. Hän miettii tarkkaan matkojansa ja shoppailujansa. 23 % australialaisista valitsi jo vuonna 2004 vähemmän ansaitsemisen sekä kuluttamisen ja vaihtoi  tulost lisä-aikaan perheelleen ja itselleen.

Mutta onko yhteiskunnalliset rakenteemme esimerkiksi Suomessa mitenkään muuttuneet? Isäntä tuossa aamupöpperössään huomautti, että ehkä polittiisten institutioiden sisään on rakennettuna normikäyttäytyminen. On vaikeaa ellei mahdotonta toimia hallinnollisissa vanhoissa instituutioissa muuta kuin heidän vanhoilla hierarkisilla pelinsäännöillänsä.

Leppoistajat eivät ole tämän Get a Life- tutkimuksen mukaan vielä yleisesti tiedostettu voima, koska heidän ponnistelunsa eivät ole ainakaan vielä kanavoituneet poliittiseksi aktiiviseksi toiminnaksi. Näyttää siltä, että hitaan elämän kannattajille, yhteiskunta kun ei ole jossakin siellä itsen ulkopuolella, vaan he omalla toiminnallaan vaikuttavat aktiivisesti yhteisöönsä ja omaan hyvinvointiinsa. Oma elämäntapa on leppoistajan suurin poliittinen teko. Tällä on mielestäni pitkällä tähtäimellä vähintään yhtä suuri merkitys kuin äänestyskäyttäytymisellämme.

Tämän australialaistutkimuksen valossa väitteeni, ettei ”keisarilla ole pitkään aikaan ollut vaatteita”,  paljastuu melko totuudelliseksi. On oikeastaan melkoisen koomista, että vallanpitäjät ja yhä suurempi osa kansaa elävät täysin omissa todellisuuksissansa.

Tarkoitukseni ei ole mollata poliitikkoja ja virkamiehiä. He ovat vaikeiden kysymysten äärellä. Luulisi kuitenkin, että heidänkin uskonsa jatkuvasta aineellisesta kasvusta alkaisi uuden tiedostamisen kautta tulla näkyväksi megailluusiona.  Yhä useammat kansalaiset kun yrittävät säästää maapallon resursseja tuleville sukupolville ja näin kitsastella kuluttamisessaan. Miten politikot voivat luotsata rakenteet tukemaan tätä kuluttamistamme kohtuulistavaa toimintaa, ilman että köyhät kärsivät ja väkivalta lisääntyy? Ei käy kateeksi heidän paikkansa yhteiskunnassamme.

Clive Hamilton kulminoi leppoistajien elämäntavan tässä jo 2004 tehdyssä haastattelututkimuksessaan Francon puheenvuoroon: ”Itsessäni tapahtuneiden muutosten kautta olen alkanut elää elämääni enemmän tietoisesti. Tämä on merkinnyt samalla sitä, että elän vähemmällä rahalla. Olen ajatellut paljon markkinamekanismeja ja konsumerismia, ja olen entistä tietoisempi, millaisia vaikutuksia niillä on minuun. Tämä on vaikuttanut omaan henkilökohtaisen politiikkani.”

Englanninkielisissä kulttuureissa puhutaan muuten myös ”seachange”-ilmiöstä, merimuutoksesta. Sana on omaksutta Shakesparen runosta. Tällä kuvataan tietoisuuden muodonmuutosta, joka johtaa arvorationaaliseen, onnelisempaan, elämäntapaan. Australiassa tämä on tapahtunut siirtymällä merenrannoilla oleviin piempiin yhteisöihin.

”Seachange” ja ”downshifting” eivät, muuten,  ole täsmälleen samoja asioita, koska ihminen voi harjoittaa tätä ”merimuutosta” suurillakin tuloilla. Painopiste näyttäisi olevan hieman individualistisimmassa arvoissa kuin leppoistajalla, joka miettii enemmän ekologista kestävyyttä ja tulevia sukupolvia. Koska ”seachange” on joskus kalliskin elämäntapa, Australiassa on ilmaantunut myös halvempaan ”treechange”- elämäntapaan siirtyviä eli ”puunhalaajia” (näitä tällaisia leppoistajia kuin me Isännän kanssa olemme :D). Puunhalaus elämäntapana, sisämaahan muuttaminen, kun näyttäisi olevan ainakin Australiassa halvempaa kuin tämä merimuutos.

Näyttäisi siltä, että kohtuullinen elämäntapa muuttuu vähitellen normikäyttäytymiseksi. Itse toivon ainakin sydämestäni, tulevat sukupolvet mielessäni, että tämä on totta. Varsinaisia leppoistajia tuskin on vielä neljännestä Suomen kansasta. On selvää kuitenkin, että leppoistaminen ei ole enää joidenkin rohkeiden ihmisten poikkeuksellinen elämäntapa. Siitä on tulemassa eräs hyväksytty elämäntapa.muiden joukkossa. Kun uudeille arvoille rakentuvat elämäntavat yleistyvät, alkaa ihmisten yhteisöllisellä kulutuskäyttäytymismuutoksella olla kauas kantoiset vaikutukset koko moderniin kulutusyhteiskuntaan.

Tiedostava elämäntapa ja arvorationaalisuus näyttäisi siis koko ajan yleistyvän. Tässä kulttuurisessa muodonmuutoksessamme mielestäni tietoisuustaidot, kuten hyväksyvä läsnäolo, ovat keskiössä. Vain itsensä tunteva ihminen voi elää omien arvojensa mukaisesti. Tällöin yhä useampi ihminen vapautuu kulttuurimme valtamyytin ja sen keskiarvohirviöiden vankeudesta itseohjatuvaksi omaksi itsekseen. Moderni kultuurimme ei ole ollut tietenkään läpimätä, koska se on esimerkiksi mahdollistanut koulutuksellaan yhä useammalle tiedostavan elämäntavan.OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Muutoksen pyörteissä mielestäni tärkeintä toisista välittäminen. Jokaisen syrjäytetyn ihmisen  kuuluu tuntua märkäpaiseena omassa sielussamme. Hyvinvoivalle keski-ikäiselle leppoistaminen on mahdollisuus, mutta nuorelle, monelle perheelle, yksinhuoltajalle tai syrjäytyneelle se ei ole oma valinta. Tietoisuuden on vaikea laajentua, silloin, kun kaikki energia menee arjesta selviytymiseen.

Itse laitan toivoni paremmasta tulevaisuudesta vapaaehtoiseen ihmisten arvomuutokseen ja  kolmanteen sektoriin, vapaaehtoistyöhön. Meidän on synnytettävä uusi välittämisen kulttuuri, jossa vältetään aktiivisesti syrjäyttäviä yhteiskunnallisia rakenteita ja pyritään rakentamaan osallisuuden yhteiskuntaa. Vapaaehtoistoiminta tuottaa huomattavan paljon enemmän onnellisuutta kansalaisille kuin ylimääräinen tavara.  Ehkä tulevaisuuden yhteisöissä esimerkiksi terveet vapaaehtoiset seniorikansalaiset osallistuvat entistä enemmän sairaiden ja yksinäisten hoitamiseen, ja tämä lisää kaikkien osallisten onnellisuutta.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s