Turvallisuuspolitiikkaa hallitsee tunteet – ei looginen ajattelu, sanoo Niinistö

Luin YLEstä tänä aamuna tämän eilisen uutisen, ja ärsyynnyin heti otsikosta. Kun luin uutisen kokonaan läpi, huomasin, että oli Niinistön puheessa asiallistakin asiaa, tämän yllä olevan oudon otsikkoviestin lisäksi. Vai oliko sittenkin uutisessa kyse toimittajan asenteellisesta tavasta valjastaa Niinistön ajatus? Vai oliko todella Niinistön viesti näin asenteellinen?  Oli miten oli, en malta olla kommentoimatta tätä otsikkoa ja hieman myös otan kantaa Niinistön puheeseen.

Uutisen otsikko heijastaa minusta edelleen monilla hallitsevia uskomuksia, että ihmisellä on nämä typerät (naiselliset) tunteet ja sitten on tämä (maskuliininen) yksi oikea looginen ajattelutapa, jonka harva kansalainen voi saavuuttaa (ehkä ainoastaan poliittinen eliitti). Nk. asiantuntijat taitavat tämän loogisen ajattelun,  koska he osaavat puhua numeroiden kieltä. Itse olen sitä mieltä, että heillekin tekisi hyvää opetella nimeämään ja erittelemään tunteitaan.

Tunteet eivät ole paha asia. Meidän vain täytyy oppia tuntemaan ja erittelemään tunteitamme. Kokonaisvaltaiseen viisauteen kykenevä ihmisenviranhaltija, myös asiantuntija, osaa kuunnella tunteitansa. Ne ovat nimittäin kokonaisvaltaisen viisautemme ytimessä. Ne auttavat meitä elämään eettistä, vastuullista elämää. Tunteemme auttavat meitä valitsemaan erilaisista rationaalisuuden tavoista sen, joka kussakin tilanteessa pätee.

Ja joskus intuitiivinen viisautemme voi tietää paljon enemmän kuin kylmät, kuolleet numerot. Tunnetaitoinen ihminen saattaa olla täysin järkevä ja järjissään, kun hän tekee päätöksen vastoin asiantuntijan numeroita. Myös taitava johtaja joskus tekee valintoja vastoin numeroita luottaen tunteiden ohjaamaan intuitiiviseen viisauteensa.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö numerotkin ole tärkeitä. On kuitenkin muistettava, että ne edustavat vain yhtä rationaalisuuden tapaa, kuolleiden numeroiden ja sanojen logiikka. Se edustaa vain yhtä tärkeää todellisuuskuvaa.

Elämme mahtavaa aikaa siinä mielessä, että yhä useampi mieskin uskaltaa jo tuntea. Mieskin saa itkeä, huvittua ja tuntea vihaa. Itse olen sen verran kallellaan itämaisiin filosofioihin, että uskon, että meissä kaikissa ihmisissä, ottamatta kantaa sukupuolivärkkeihin, on puolia, jotka edustavat feminiinisyyttä ja puolia, jotka edustavat maskuliinisuutta. Kun nämä osat meitä saadaan tasapainoon, löytyy harmonia ja kokonaisvaltainen viisaus.

Laitan  tähän vielä yhteenvedon tunneälystä mukaillen Daniel Golemania. Tunneälyä omaavalla ihmisillä on seuraavia ominaisuuksia.:

Itsesäätelykykyä. Ihminen kykenee ohjaamaan tunteitaan. Ihminen kykenee erittelemään tunteitaan ja ajatuksiaan, ja hän kykenee hyödyntämään tunteitaan päätöksen teossa. Ihminen kykenee yhdistämään ristiriitaiset tunteensa ja niihin liittyvät kognitiot toimivaksi kokonaisuudeksi. Hän sietää epävarmuutta, monimerkityksellisiä ja hämmentäviä tilanteita.

Sisäistä motivaatiota. Ihmisen työtä ohjaa sisäinen motivaatio, eikä status ja raha (Onnekkaita ovat he, jotka tällaisen aseman saavuttavat!). Hänen työnsä on sisäisesti palkitsevaa, koska hän toimii omaksi tuntemansa vision ohjaamana. Ihminen on sitoutunut päämääriinsä, eikä hän pelkää epäonnistumisia. Näinäkin hetkinä hän kykenee säilyttämään optimisminsa. Tunnetaitoinen ihminen kykenee saavuttamaan työssään yhä enemmän virtaus- eli ”flow” -tiloja.

Empatiaa. Ihminen ymmärtää ja kykenee tavoittamaan toisen ihmisen tunneilmentymiä. Hän kykenee kommunikaatiossaan ottamaan huomioon toisen ihmisen tunteita. Ihmisellä on monikulttuurista herkkyyttä, hän ymmärtää erilaisia todellisuuskuvia ja erilaisia tapoja olla rationaalinen.

Sosiaalisia taitoja. Tunnetaitoisella ihminen kykenee rakentamaan toimivia sosiaalisia verkostoja ja hän kykenee luomaan tunneyhteyksiä toisiin ihmisiin. Hän kykenee löytämään erimielistenkin ihmisten kanssa yhteisen maaperän. Hän kykenee ohjaamaan muutoksia ja asiantuntijatiimejä.

Tunteet ja looginen ajattelu eivät todellakaan ole asetettavissa vastakkain. Ne ovat asioita, joita molempia tarvitaan. Kaikesta tiedosta huolimatta vanhoillisessa kulttuurissamme mitätöidään näköjään edelleen tunteitamme.

Ylen uutisessa Niinistö toivoo, että pääsisimme tunnetasoa syvemmälle asioiden ytimeen. Asioiden ytimeen pääsemme nimenomaan kuuntelemalla ja erittelemällä tunteitamme. Ihmisten turvallisuuspoliittisia kannanottoja ei kuitenkaan ohjaa tällä hetkellä tunneäly vaan satunnaiset tunteet. Epäilen, että juuri tätä Niinistö tarkoittikin. Sen olisi voisi esittää selkeämmin, mitätöimättä tunteita.

Minun puheessani turvallisuuspolitiikasta olisi otsikko:

Turvallisuuspolitiikkaa hallitsee satunnaiset tunteet – ei tunneäly.

Mielestäni tämän päivän kulttuurissa on edelleen liian paljon numeroita ja liian vähän tunneälyä.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s