Sisäinen teatteri ® – Harjoitus #6 Introjektiot

Kertauksena tarinaa siitä, kuinka Sisäisen teatterin minätilat muodostuvat:

  1. Ne ovat oman elämänhistoriastasi, erityisesti ristiriidoista ja traumoista, syntyneitä totunnaisia ajattelu- ja käyttäytymismalleja. Jokaisella minätilalla on oma historiansa, ja kullakin ihmisellä omat ainutkertaiset minätilansa. Voit nimetä niitä haluamallasi tavalla.

  2. Tavallisia minätiloja, joita yleensä kaikilla on, ovat sisäinen lapsi ja sisäinen viisaus.

  3. Joku/jotkut minätiloistasi voivat olla nk. introjektioita eli sisäistettyjä toisia ihmisiä.

Tavallisimmin minätiloja on 8-15 kpl, mutta voi olla enemmänkin. Kun kulttuuriset olosuhteet ympärillämme muuttuvat, saattaa syntyä tai voit jopa aktiivisesti synnyttää itseyteesi aina vain uusia minätiloja. Periaatteellisesti niitä voi syntyä loppumattomasti.

teatteri_jereJotkut tutkijat väittävät, että monikulttuurisessa maailmassa moniminuudesta on tullut pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Aikaisemmin mielen dissosioitumista, eli tietoisuutemme ”pirstoutumista”, pidettiin vain sairautena, mutta nykyään sen voi ajatella olevan myös normaali tila. Se on luonnollinen selviytymismekanismi moniarvoisessa ja -merkityksellisessä maailmassa.

Mielen hajaantuminen on mahdollista kääntää voimavaraksi. Toki on myös vakavien traumojen aiheuttamia dissosiatiivisia minätiloja, joiden työstäminen on yleensä turvallisinta terapeuttisessa ryhmässä tai terapeutin kanssa. Selvää kuitenkin on, että kukaan ei meistä kasva ihmiseksi ilman eri kokoisia traumoja. Olemme jokainen enemmän tai vähemmän pirstoutunut.

Introjektiomme ovat esimerkiksi sisäistettyjä vanhempia, isovanhempiamme tai opettajiamme. Saatamme joskus jopa kutistaa omaa minuuttamme ja omaksua osaksi toisten ihmisten uskomusjärjestelmää osaksi omaa itseyttämme. Tällöin käytämme toiselta lainaamiamme naamioita, jotka jäävät tunnistamatta. Emme ole itsejämme.

Joskus  introjektio on huono asia, joskus hyvä asia. Hyvä introjektio voi olla meitä kannustava ja vahvistava, huono puolestaan mollaava (Olet surkea läski, et osaa mitään, et ole musikaalinen) tai patistava (Sinun täytyy olla parempi. Et ole riittävän hyvä. Et ansaitse vielä riittävästi!). On hyvä muistaa, että introjektiomme ei tietenkään ole sama kuin että meissä asuisi toinen ihminen. Olemme vain kaapanneet joitakin ajattelutottumuksia häneltä, ja ne ovat alkaneet elää meissä oma elämäänsä. Kaappauksen kohde voi olla nykyään aivan eri ihminen.

Introjektio on ainoa osamme, joka kannattaa potkaista ulos teatterista, mikäli se häiritsee aitoa levollista olemistamme. Tämä täytyy kuitenkin tehdä harkiten. Meidän täytyy olla varma, ettemme sekoita osaa johonkin toiseen hyödylliseen minätilaamme. Joskus meitä mollaava osakin voi olla tärkeä osa aitoa minuuttamme, ja voimme hyötyä sen myönteisistä piirteistä. Esimerkiksi oma Rouva Otsaryppyni, joka oli masentunut erityisesti öisin asioita vatvova puoli minua. Hän on oikeastaan yksi tärkeä minätila, joka ohjasi minut uudenlaiseen elämään. Nykyinen Rva Otsaryppy on humoristinen, vaikkakin välillä kyyninen ja joskus edeleen v-mäinen puoli minua. Hän harvemmin enää motkottaa ja hän on hyvä ystäväni. Pääntöisesti siis minätilat kannattaa tehdä ystäviksi.

On paljon ongelmia, joita ratkaisemme huonosti järjen avulla. Mielikuvituksemme voi olla valtava voimavara levollisempaan ja ristiriidattomampaan elämään. Luovuus on kokonaisvaltaisen viisauden lähde.

Harjoitus. Mieti, millaisia itsekrittisiä, itseäsi piiskaavia tai alakuloisia ajatuksia olet ajatellut itsestäsi viime aikoina. Kun jatkossa teet tällaisia (Olen liian laiska, liian paksu, liian tyhmä, et osaa mitään, mikä luulet olevasi, yritä enemmän, et ole tarpeeksi hyvä jne.). Entä kannustavia (Hyvä minä! Olet kehittynyt valtavasti! jne.) Mieti, mille minätilalle mikin ajatus kuuluu. Koska tämä minätila on syntynyt? Onko kysymyksessä kenties sisäistetty toinen ihminen eli introjektio? Tunnistatko itsestäsi saman tapaisia ajatusmalleja, kuin jollakin historiasi tärkeällä läheisellä henkilöllä? Kirjaa pohditasi Elämän eepokseesi, omaan itsetutkiskelumatkasi vihkoon tai kirjaan.

Omat aidot rajasi tulevat selkeämmäksi, kun alat tunnistaa kenen tai minkä minätilan ajatuksia ajattelet. Joskus rajattomuutemme tekee sen, että kannamme kehomielessämme valtavan määrän toisten ihmisten tunnetaakkoja. Tunnistamalla tilojamme voimme  purkaa vanhoja automaattisoituneita ehdollistumiamme ja siiryä uusiin, itse valitsemiimme tapohin olla maailmassa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s