Sisäinen teatteri® – Metaforatyöskentelyä I, Harjoitukset # 13 ja # 14

Jungilainen analyytikko James Hillman on kirjoittanut muuten eheyttävästä fiktiosta mielenkiintoisen kirjan nimeltään ”Healing fiction”. Mitä sielumme haluaa?, kysyy Hillman, ja vastaus on kirjassa yksinkertainen: ”Eheyttävää fiktiota”. Tässä kirjassa hän valottaa Alfred Adlerin, Sigmund Freudin ja Carl Jungin ajatuksia tästä aihesta.

teatteri_jereRichard C. Schwartz (Internal Family Systems Therapy) on luonut mielenkiintoisen terapeuttisen toimintatavan, joka epäilemättä sopii myös Sisäiseen teatteriin käytettäväksi. Oikeastaan olen tämän metodin tuonut jo esille Sisäinen teatteri -kirjassani, vaan en näin selkeästi jäsennettynä kun Schwartz (IFS- Internal Family Systems Therapy).

Schwartz puhuu taakaan purusta (”unburdening”). Minätiloillamme, jotka häiritsevät levollista olemistamme, voi olla taakkoja, jotka olisi purettava, jotta tila voidaan integroida häiriöttömäksi osaksi itseämme. Tämä tapahtuu symbolisen toiminnan kautta. Esimerkiksi minätilalla voi olla kannettavana vihaa, joka voidaan esimerkiksi purkaa polttaen, tai tuuli tai vesi voi viedä sen viedä mennessään.

Symbolista toimintaa on äärimmäisen helppo harjoittaa kirjoittaen. Mielikuvituksemme mahdollisuudet ovat rajoittamattomat. Häpeää kantava minätila voi vaikka oksentaa ikävät kokemuksensa vessanpyttyyn ja vetää vessasta alas. Jos paha olo ei ole poistunut, hän voi toistaa rituaalinsa tai kokeilla jotakin muuta metaforista taakan purku tapaa.

Voimme opetella tuottamaan itseämme eheyttäviä symboleja hyväksi käyttäviä mielikuvituksellisia metaforia. Tämän tyyppiset mielikuvaharjoitukset voivat joistakin asiaan perehetymättömässtä tuntua oudoilta, mutta esimerkiksi NLP:ssä, hypnoterapiassa ja jungilaisen analyysin aktiivisessa mielikuvituksessa ne ovat tavallisia. Joskus myönteisetkin asiat, esimerkiksi ylenpalttinen toisten auttamisen halu voi olla liiallista, ja unohdamme omat tarpeemme. Rikomme rajojamme. Näitäkin asioita voimme vähentää metaforatyöskentelyn avulla.

Jay Noricks (Parts Therapy) tuo esille joitakin esimerkkejä metaforatyöskentelystä, jonka tapaista työstämistä voi mainiosti tehdä kokemukseni mukaan paitsi terapiassa myös kirjoittaen. Kirjoita kokemuksestasi fiktiivinen satu, jossa minätilasi ovat pääosissa. Älä samaistu tiloihisi, vaan katso niitä ikään kuin satunäytelmän hahmoina:

  1. Taakkaa kantava minätila voi mennä vaikka vesiputouksen alle suihkuun, jossa hän ihmeekseen huomaa, kuinka ikävät muistot liukenevat ihoapitkin kulkeviin vesivanoihin. Vesi voi muuttaa väriääkin, kun muistot värjäävät sen uuden väriseksi.

  2. Visualisoi nuotio eteesi. Irroita ikävät toimintatavat tai muistot kehostasi käteesi, jonka jälkeen siirrä ne poltettavaksi nuotioon. Nuotio räjähtää isoksi liekki mereksi tämän jälkeen.

  3. Seisot tyhjällä pellolla. Ikävät muistosi valuvat käsiisi, jonka jälkeen tuuli puhaltaa ne ilmaan, ja ne hajoavat miljooniksi palasiksi.

Kuten muistin tutkijat tietävät, muistomme ovat aina mielikuvituksemme vääristämiä. Voimme hyödyntää tätä muistimme ominaisuutta. Voimme oppia käyttämään metaforista fiktiota siten, että ikään kuin vääristämme muistojamme kokemuksellisesti suuntaan, joka auttaa meitä vapautumaan taakoistamme. Huijaamme itseämme.

Joskus taakan purku ei onnistu. Se voi johtua tällöin Jay Noricksin (Parts therapy) mukaan esimerkiksi siitä, että se tuottaa energiaa jollekin toiselle osalle, Sisäisessä teatterissa minätilalle. Voi olla esimerkiksi niin, että työnarkomaani osamme ei halua purkaa taakkojaan, koska se ruokkii meidän ylpeyttä kantavaa osamme.Tällöin meidän olisi ehkä parempi alkaa työskentely ensin Ylpeydestämme.

Kun työskentelemme minätilojemme kanssa, kannattaa meidän perehtyä huolellisesti minätilojemme keskinäisiin suhteisiin. Yksinäinen ylpeytemme hyötyy siitä, että hän tutustuu johonkin toiseen aikuiseen viisaaseen minätilaasi. Taakkojen purku voi Noricksin mukaan epäonnistua myös silloin, kun emme ole riittävästi vielä kuunnelleet kyseistä osaa. Jokainen minätilamme haluaa tulla kuulluksi.

Harjoitus 12

Mieti joku muisto, joka häiritsee satunnaisesti olemistasi. Kirjoita Elämän eepokseesi fiktiivinen satu, jossa tämä muisto tuhotaan minätilojesi toimesta tulen, tuulen tai veden avulla.

Harjoitus 13

Tee kartta minätiloistasi, johon merkitset, mitkä minätiloista ovat kavereita keskenään. Olisi hyvä, ettei kukaan tiloistasi olisi eristettynä yksinäisyyteen. Mieti edelleen, mitkä minätilat kannattaisi tutustuttaa toinen toiseensa. Kenen ystävyydestä voisi esimerkiksi hylätylle Sisäiselle lapsellesi olla eniten apua?

Kiinnitä päivittäin huomiota ajatuksiisi ja muistoihisi. Tarkkaile ahkerasti, minkä minätilan ajatuksia ajattelet.

(Muista työstäessäsi minätiloja, että kirjoitusprosessi ovi olla liian rankka, mikäli psyykeeseesi ei ole vielä kehittynyt aikuisia, turvallisia vahvoja realistisia osia. Kirjoittaessa voi nousta esiin voimakkaita vihan, häpen ja ahdistuksen tunteita, jolloin tarvitset ulkopuolista tukea.  Jos et ole varma kantokyvystäsi, turvallisinta on kirjoittaa terapeutin kanssa yhteistyössä tai terapeuttisessa kirjoitusryhmässä. Lapsiosasi tarvitsevat turvallisia aikuisia osia, tai jos sinussa ei niitä ole, ulkopuolisen tällaisen ihmisen!)

Sisäinen teatteri on facebookissa.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s