Kenen kannattaa rakentaa Sisäinen teatteri®?

Ajattelen, että meillä jokaisella on Sisäinen teatteri, olemme siitä tietoisia, tahi emme. Jos olet tyytyväinen, ja koet eläväsi täyttä elämää, ei sinun tarvitse lähteä välttämättä luomaan itsellesi minätiloja. Toisaalta, uskon, että moni saattaa hyötyä siitä, että kykenee hahmottamaan itseään ohjaavat opitut tunnepitoiset käyttäytymismallit. Sisäinen teatteri soveltuukin yksin käytettynä parhaiten nk. normaaleille henkilöille, joilla ei ole suuria mielenterveysongelmia. Oma prosessini alkoi syöpäni aikoihin kuutisen vuotta sitten. Alkuun pääsiin hypnoterapiassa, mutta jatkoin prosessiani yksin kirjoittaen.

WP_20131011_001 – kopioKun oivaltaa, että jokainen meistä on oman kulttuuristen ehdollistumisen tuote, voi oppia sopeutumaan joustavammin uusiin olosuhteisiin. Ihminen voi tietoisesti oppia luomaan uusissa olosuhteissa uusia minätiloja ja ihminen voi siirtää vanhoja minätiloja teatterin ”lämpiöön” odottamaan mahdollista uusiokäyttöä.

Tulemalla tietoiseksi minätiloistamme, voimme olla entistä juurevampia. Samalla lisääntyy joustavuuttamme, emmekä kangistu yksipuolisten uskomus- ja ajattelumalliemme uhreiksi. Sisäistämme yhä paremmin sen, kuinka todellisuutta voi hahmottaa eri tavalla erilaisista kulttuuri-, tieto- ja viisausperinteistä käsin. Ja mikäli  emme ole purkaneet emotionaalisia taakkoja minätiloiltamme, saattavat ne joissakin tilanteissa ikävästi terrorisoida elämäämme.

Kaiken terapeuttisen tiedon tavoite on ohjata ihmistä itseohjautuvuuteen. Harjoittamalla tietoisuustaitoja, esimerkiksi hyväksyvää läsnäoloa ja Sisäistä teatteria, voimme lisätä oman tietoisuutemme ohjauskykyä. Oikeastaan olen sitä mieltä, että jokainen hyöytyy siitä, että oppii ohjaamaan jollain tavoin tietoisuuttaan. Introspektio eli itsensä tutkiminen on eräs tärkeä, kulttuurissamme edelleen aliarvostettu polku, jota pitkin kulkemalla ihminen voi oppia näkemään todellisuuden olemuksen yhä tarkemmin. Psykoterapeuttinen asiantuntijatieto ei ole asiantuntijoiden yksinomaisuutta, vaan voimme hyödyntää sen tietoa omalla itsetuntemusretken polullamme. Sisäinen teatteri ei tietenkään ole ainut menetelmä, jolla sen voi oppia itseohjautuvaksi.

Jay Noricks tuo kirjassaan esille asiakkaansa, joka halusi vain tulla tietoiseksi osistaan (minätiloistaan), vaikka hänellä ei ollut sen kummempia ajankohtaisia psyykkisiä ongelmia elämässään. Tämä nelikymppinen johtajanainen oli nimeltään Madeleine. Hän ei halunnut siis terapiaa vaan hän vain halusi tulla entistä tietoisemmaksi siitä, kuka hän on.

Madeleine onnistui tuottamaan viisi tilaa itselleen, mikä on melkoisen pieni määrää osia. Noricksin mielestä tämä saattaa johtua siitä, että hän oli saanut viettää suhteellisen turvallisen ja tasapainoisen lapsuuden. Madeleine tuotti yhden lapsiosan, yhden teini-ikäisen sekä kolme aikuista osaa. Hänen lapsiosansa oli nimeltään Bunny, ja se oli leikkisä ja rakasti eläimiä. Äidikseen Bunny tunnisti Vivianin, oman vahvan aikuisen naisosansa. Madeleinen teini-ikäinen osa oli nimeltään Suzanne. Se halusi aina näyttää kauniilta ja viehättävältä, koska äidin mielestä hän oli ollut ruma. Lisäksi hänellä oli työteliäs Janice sekä Sally, taistelijanainen.

Neljä vuotta osiensa synnyttämisen jälkeen Madeleine kertoi elämänsä olevan edelleen tasapainoista. Hän väitti, että se oli minätilojen tunnistamisen jälkeen täydempää ja rikkaampaa.

Jan Skyn kehittämä ”hallitsevan tilan tunnistus” (HTT eli ESI), on erinomaisen yksinkertainen menetelmä, jolla jokainen melkoisen pienellä vaivalla päästä kiinni keskeisiin minätiloihinsa. Tästä voit lukea, kuinka suomalaisen Matin minätilat tunnistettiin. Syvimmät minätilamme saavutetaan vain ”transsissa”.

Oman kokemukseni mukaan hypnoosin lisäksi luova kirjoittaminen voi tarjota minätilan tunnistukseen soveltuvan muuntuneen tajunnantilan.  Luovassa ”itsehypnoottisessa tilassa”, flow-tilassa, voimme päästä kiinni omaan alitajuntaan piilotuneisiin minätiloihimme. Ongelmanratkaisutaitomme kehittyvät, kun opimme tunnistamaan minätilamme.

On tietoisuutta avartavaa, kun  järkemme lisäksi uskallamme käyttää omassa itsetuntemusprosessissamme myös mielikuvitustamme. Noricksin kokemuksen mukaan vain n. 10 % hänen asiakkaistaan ei kykene minkäänlaiseen osiensa kanssa tapahtuvaan mielikuvatyöskentelyyn. Näiden henkilöiden lisäksi on ihmisiä, jotka eivät halua jostain syystä (esim. pelko kontrollin menettämisestä) näin tilojansa työstää. Heille sopii varmaankin joku muu tietoisuustaitomenetelmä paremmin.

Sisäinen teatteri on facebookissa.

(Vakavissa mielenterveysongelmissa kannatta konsultoida terapeuttia, ennen kuin ryhtyy työstämään minätiloja.  Ylipäätään kirjoittaminen on turvallisinta ryhmässä tai siten,  että sinulla on mahdollista jakaa kokemuksia jonkun kanssa.  Yksin kirjoittaessa on tärkeää, että sinulla on turvallisia, aikuisia, kehittyneitä minätiloja, jotka kykenevät kantamaan prosessissa nousevia, joskus kipeitäkin tunteita.  Joskus vasta keski-ikäisellä tällaisiä minätiloja on.)

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Kenen kannattaa rakentaa Sisäinen teatteri®?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s