Pohdintaa myyttisestä modernista maailmankuvasta

Mistä Sisäisessä teatterissa on perimmältään on kysymys? Kysymys on siitä, että ihminen oppii tietoisuustaitojaan kehittämällä ymmärtämään, että elämme myyttien maailmassa. Jos joku nk. asiantuntija radiossa sanoo, että nyt kannattaa vaan jatkaa entiseen tapaan kuluttamista, ymmärtää itsereflektioprosessinsa läpikäynyt henkilö, että näin siis erään myytin mukaan, nimittäin modernin, globaalisti jo hiipuvan myytin mukaan. Sen,  jonka ovat rakentaneet yksipuolistavaa teknistä luonnontieteellistä maailmankuvaa edustavat ihmiset.

Toista myyttiä edustava voisi sanoa asian näin: Kannattaa yhä tarkemmin miettiä, kuinka paljon kuluttaa ja mitä kuluttaa. Esimerkiksi lähituotteet ja kulttuurituotteet, kuten musiikki ja itsetehty taide rasittavat luonnonvaroja huomattavan paljon vähemmin kuin esimerkiksi uuden kännykän hankkiminen. Hän suosittele hankittavaksi mahdollisimman paljon onnellisuutta erityisesti aineettomista hyödykkeistä kuten oppimisesta, luovuudesta ja itsensä monipuolisesta jatkuvasta kehittämisestä.

Psykologian professori Donald N. Michael erotti 80-luvulla kuusi myyttistä tarinatyyppiä, jotka edelleen ovat mielestäni hyvin tunnistettavia. Nämä valtatarinat ovat seuraavat:

  1. Länsimaisten myytti edistymisestä, jossa yltiöpäisesti luotetaan teknologian kehittymiseen ja taloudelliseen kehittymiseen. Tämä näkemys ratsastaa ajatuksella, että kun aineelliset olosuhteet tulevat paremmaksi, kaikki ihmiset voivat paremmin.

  2. Marxilainen tarina vallankumouksesta ja kansainvälisestä sosialismista.

  3. Kristittyjen fundamentalistien tarina paluusta yhteiskuntaan, jota ohjaavat kristittyjen arvot ja Raamatun uskomukset.

  4. Fundamentalisti islaminuskoisten tarina yhteiskunnasta, jota ohjaa islamilaiset arvot ja Koraanin uskomukset.

  5. Vihreiden tarina, jossa luovutaan edistyksen myytistä ja luodaan uudet ekologiset arvot.

  6. Uusi ideologia, jossa ihmiset pääsevät eteenpäin löytämällä uuden olemisen tavan ja ymmärryksen.

Paljon on tapahtunut muutoksia kunkin myytillisen tarinan suosiossa. Kustakin tarinasta voisi tarinoida enemmänkin. Itse tietysti transmodernistina uskon, että viimeinen näistä tarinoista on nousemassa yhä vahvemmaksi. Uusi transmoderni aika on siinä mielessä mielenkiintoinen, että sen edustajat oivaltavat yhä paremmin sen, että kukin meistä on sosiaalisesti rakennettu.Voimme valita ne tarinat, jotka meissä elävät.

Olemme kulttuurimme tuotteita. Meihin on ympäristöstämme iskostettu myyttejä, jotka olemme ottaneet itsestään selvinä vastaan. Yhä useampi tajuaa, että kaikki nämä yllä olevat ovat vain myyttejä. Näitä myyttejä tekemällä näkyviksi ja yhdistelemällä järkevästi voimme löytää onnellisemman tavan olla maailmassa. Itse olisin halukas heittämään kaikki fundamentalistiset totuudet roskakoriin. Vain yhtä en heittäisi, eli se on väkivallaton rakkaus, jonka tulisi ulottua kaikkiin luontokappaleisiin.

Kuten taisin jo mainita, itseäni kiehtoo tämä alin, eli uusi ideologia, jossa ihmiset löytävät uuden levollisemman ja toivoisin, myös aineellisesti kohtuullisemman tavan, olla maailmassa. Ja tämä tapahtuu hienosti sanottuna ”dekonstruktion” kautta. Ihminen itsereflektion kautta oivaltaa ne tarinat, jotka hänessä elää. Hän ottaa moniminuutena omat uskomuksensa ja arvonsa tutkiskelunsa kohtaan. Tämän jälkeen hän ei ole enää muiden kirjoittama tarina vaan oman identiteettinsä käsikirjoittaja. Tämä tarina on tietenkin aina erilainen eikä kaikki tee samoja elämäntapavalintoja kuin minä. Tulevaisuuden ihminen ei ole enää passiivinen kulttuuristen ehdollistumiensa tuote, vaan hän voi olla itse muovaama, ikuisessa muutoksessa, oman keskuksenn ohjauksessa oleva tarina.

Vaikka itse olenkin tämän modernin elämäntavan kriitikko, en transmodernistina ole kuitenkaan ole halukas heittämään sitä kokonaan roskapönttöön. Jos ajattelemme kulttuurisen ymmärryksen laajenemista, tarvitsemme realiteettitajua (aivan samaan tapaan kuin Sisäisessä teatterissa tarvitsemme aikuisia realistisia osia). Modernissa myytissä on ollut paljon hyviä asioita. Se mitä olen valmis heittämään modernista elämäntavasta tunkiolle, on sen ylimielisyys: Vanhentuneissa instituutiossa teollisen ajan virkamiehet latelevat yksipuollisia määräyksiä, jotka eivät ole enää linjassa nykyisen monikulttuurisen ja integratiivisen tieteen luomien maailmankuvien kanssa.

Tarvitsemme normeja instituutioillemme, mutta materialistinen maailmankatsomus ja sen numeerinen tieto on vain yksi näkökulma todellisuuteen. Toivoisin nykyisille yhteiskunnallisille laitoksille aidosti dialogisen, demokraattisen, rakenteen. Myös humanistisissa tieteissä on paljon viisautta ja lisäksi ihan tavallisilla kansalaisilla ja esimerkiksi alkuperäiskansoilla on arjen kokemusperäistä viisautta, jota tulisi hyödyntää niissä entistä enemmän. Instituutioiltamme puuttuu keskusteleva ja joustava jatkuvasti itseään uusintava suhde maailmaan.

En yhtään ihmettele, että esimerkiksi vaihtoehtohoitojen kannatus lisääntyy ja jopa asiantuntijoiden itsensä usko modernin instituutioihin on ainakin oman kokemukseni mukaan vähentymässä. Olen kuullut useamman psykoterapeutin ravistelevan päätään niille määräyksille, joilla terapeuttien luovaa ongelmienratkaisutaitoja tänä päivänä rajoitetaan koko ajan enemmän ja enemmän. Transmodernia maailmaa yritetään ohjata modernin maailmankuvan persoonattomin ja kontrolloivin, yksipuolisin paradigmoin. Eihän tällaisesta yhden myytin tyranniasta voi olla muuta seurausta kuin ihmisten epäusko sen omiin instituutioihin.

Ovatko yhteiskunnalliset laitokset alkaneet elämään ihmisten tarinoista irrallista omaa byrokraattista elämäänsä? Tarvitsemme instituutioiden suojelua, mutta eivätkö nykyiset ala olla vanhentuneita? Jo asia onkin niin, että monet tavalliset ihmiset ovat liian valveutuneita, että he suostuvat ottamaan enää yksipuolistavia puolitotuuksia vastaan.

Olen sitä mieltä, että ratkaisevassa osassa parempaan tulevaisuuteen ohjaavassa kulttuurissa on ihmisten tunneälyn, kuten tietoisuustaitojen, kriittisyyden, itsereflektion ja luovan itseilmaisun kehittyminen. Väitän esimerkiksi, että meillä on ollut luonnontieteellisissä yliopistollisissa laitoksissa epätieteellinen henki: Ei ole ollut sopivaa kritisoida eli liata omaa kotipesää.

Ajattelen oikeastaan melko lailla yhtenevästi sosiaalipsykologi Walter Truet Andersonin (The reality is not what it used to be) kanssa. Hänen mukaan tulevaisuuden maailmassa ihmiset kykenevät organisoimaan kokemustaan täysin uudella aidommalla ja rehellisemmällä tavalla:

  1. He oppivat ajattelemaan ajatuksiaan

  2. Ihmisidentiteetti ja sen rajat muuttuvat (myös Andersonin mukaan uusi ihminen on moniminuus!)

  3. Ihmisen oppimisprosessit uudistuvat

  4. Tapahtuu muutoksia ihmisten moraalissa, eettisyydessä ja arvoissa

  5. Tapahtuu muutoksia suhteessa traditioihin, tapoihin ja instituutioihin

Elämme  mielenkiintoisessa  kulttuurisessa käännekohdassa. Toisaalta on myös huolestuttavaa, jos ihmisten usko kansalaisia hoitaviin ja kontrolloiviin laitoksiin hiipuu. Mikäli ihmisellä ei ole tietoisuustaitoja, saattaa hän tällöin turvattomana ajautua mukaan melkoisiin primitiivisiin fundamentalistisiin tai konservatiivisiin ajattelumalleihin. Tällä hetkellä valitettavasti ilmassa on myös taantumuksellisia poliittisia ja uskonnollisia liikkeitä.

En ole kuitenkaan menettänyt toivoani, uskon, että instituutioissakin, ainakin joissakin, on jo tultu lähemmäksi ihmistä. Uskon, että aito dialoginen globaali aidosti demokraattinen kulttuuri rakentuu vähitellen pienempien tai suurempien myrskyjen jälkimainingeissa. Valitettavasti tällainen monikulttuurinen maailma on hyvin räjähdysaltis, joten tarvitsemme kipeästi rauhantyötä ja viisaita aidosti erilaisia näkökulmia edustavia poliitikkoja, jotka luotsaavat meitä turvallisille vesille monikulttuurisessa maailmassa! Oma mielipiteeni on sama kuin monen muun: Tämän hetken poliittista kentää vaivaa vaihtoehdottomuus.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s