Sinustako seuraava Steve Jobbs? Vältä yliopistoja?

Välimaasto-ajatus alkoi kiinnostaa minua enemmänkin, joten olen viime vuorokauden ajan perehtynyt  Frans Johanssonin kirjaan (Medici Effect), ja mielenkiintoista, täyttä, asiaa löytyy tällaiselle vastavirtaan uivalle sielulle sen kansien sisältä. Se sisältää täydentäviä ajatuksia ihmiselle, jotka hahmottavat ihmispersoonan moniminuutena. Välimaastoajatukset kun yllättäen ovat täysin sopusoinnussa tämän nk. pluralistisen ihmiskuvan kanssa.

Frans Johanssonin mukaan  luova ihminen kykenee assosioimaan eli yhdistämään ajatuksia uudella, vanhoja rajoja rikkovalla tavalla. Tämä tapahtuu siten, että ihminen rikkoo perinteisten ajattelumallien rajoja. Normaalisti kun ihmiseltä kysytään, mitä on 4+4 hän vastaa peruskoulun oppituntien mukaisesti, että 8, tietysti. Uudella tavalla assosioiva voikin leikkiä toisenlaisilla ratkaisulla, vaikkapa siten, että ratkaisu on 44.  Johansson kertoo tarinan newyorkilaisesta parikymppisestä huippukokista, jonka ravintola on saanut uskomattoman suosion. Hänen menestyksensä perustuu siihen, että hän yhdistää ruoka-aineksia innovatiivisella, uudella tavalla, rikkoen perinteisiä ajattelumalleja.

Tämä kokki Marcus Samuelsson on ruotsalaisjuurinen. Mutta ei tavallinen ruotsalainen. Hän on Afrikasta Ruotsiin adoptoitu, sittemmin Amerikoihin muuttanut kaveri, joka pienenä poikana oli matkustellut geologi-isänsä kanssa ympäri maailmaa maistellen maaillman herkkuja.

 

Kuinka voi oppia  perinteisiä ajattelumalleja rikkovaksi, innovatiiviseksi, välimaastoihmiseksi? Seuraavassa Johanssonin jaottelua asiasta.

+++

AJATTELUMALLIEN PERINTEISIÄ RAJOJA RIKKOVA LUOVA IHMINEN

  1. Altistaa itseään erilaisille kulttuureille

Heinäsirkka merkitsee eri kulttuureissa eri asioita. USA:ssa se on tuholainen, Kiinassa kotieläin ja Thaimaassa se on alkupala. Se, että olemme oppineet kulttuurissamme asioita yhdellä tavalla, ei tarkoita sitä, ettemekö voisi oppia ajattelemaan asioita myös toisella tavalla. Erilaiset kulttuurit opettavat meitä katsomaan asioita uusin silmin. Marcus Samuelsson huomasi, että hyvää ruokaa on muuallakin kuin vain Ranskassa, ja hän oivalsi, että aineksia voi yhdistää monella tavalla.

Itseäni kiinnostaa alkuperäiskulttuurit, kuten vienankarjalainen kulttuuri. Voimme oppia alkuperäiskansoilta paljon monia asioita,  esimerkiksi sitä, miten ihminen voisi elää onnellista elämää ekologisemmin. Hypnoterapeuttina minua kiinnostaa erityisesti vienankarjalainen runonlaulanta- ja itkuvirsiperinne. Voimme oppia myös omilta juuriltamme tietoisuustaitoja.

Eri kulttuurit, menneet ja nykyiset, tarjoavat meille käsittämättömän suuren aarreaitan, josta voimme ammentaa luovia ajatuksia kuten uusia merkityksiä asioille. Kun opimme kunnioittamaan ja arvostamaan muitakin kulttuureja kuin vain omaamme, opimme yhdistelemään helpommin asioita innovatiivisesti.

+++

  1. Oppii uudella tavalla

Usein uudella tavalla oppijat eivät käy läpi traditionaalisia oppilaitoksia. Esimerkiksi Johansson ottaa Stan Lapiduksen. Aika uskomaton tarina tämä seuraava (uskokoon ken haluaa!). Mies ilman titteleitä keksi pistää paksusuolen syöpäkudoksen mixeriin, jonka jälkeen sörsselistä pystyy välittömästi erottamaan onko kudos syöpäkudosta vaiko ei. Hän keksi tämän ilman mitään lääketieteellisiä tohtorin koulutuksia.

Johanssonin mukaan oppilaitoksissa, kuten yliopistoissa meille opetetaan tietyt säännöt ajattelumme. Nämä opit ovat perua edellisien sukupolvien ajattelijoilta. Silloin kun haluamme oppia luovasti, täytyy meidän oppia ajattelemaan eri lailla kuin muut ja meidän tulee löytää vanhoja rajoja rikkovaa ajattelua. Siksi useinmiten uusi innovatiivinen ajattelu syntyy vanhojen perinnäisten laitosten ulkopuolella. Kaiken kaikkiaan innovatiivisilla ihmisillä on usein laaja koulutuspohja, mutta he opiskelevat paljon itsekseen. He liikkuvat tiedollisella välimaastoalueella.

Itse koen olevani outo lintu. Olen hammaslääkäri ja hypnoterapeutti. Sisäistä teatteriani olen kuitenkin kehittänyt täysin yksin, perustuen omiin ja asiakkailtani saamiini kirjoituskokemuksiin, vaikka sen pohjana onkin hypnoterapiasuuntaus. Sen neroutta tai typeryyttä olen tietenkin itse jäävi arvioimaan, mutta ainakin olen menetelmän kehittämiseen käyttänyt omaa luovaa ajatteluani.

Koen saavani huomattavan paljon enemmän vapautta itselleni tieteellisten piirien ulkopuolella kuin yliopiston rajojen sisäpuolella. Olen paljon mielummin tietokirjailija, työnohjaja ja itsetuntemuksen opettaja kuin vakaasti otettava terapeutti tai tiedemies. Opiskelen itse aihepiireitä, jotka intuitiivisesti koen itselleni ja menetelmälleni tarpeelliseksi.

Kokemukseni mukaan yliopisto ei kykene tällä hetkellä laajentamaan ajatteluani, vaan kykenen sitä tekemään huomattavan paljon paremmin täällä ”Kuumun yliopistossa”, keskellä korpea. Toki minulla on myös tieteellisissä piirieissä ystäviä, joiden kanssa peilaan kokemuksiani. Kiitos vain heille.

Kirjassa on muuten mielenkiintoisia esimerkkejä peleistä. Kun esimerkiksi bridgessä tehdään pieniä muutoksia, ammattipelaajat selviävät paremmin kuin noviisit. Mutta kun peli käännetään täysin ympäri siten, että pienet numerot on parhaita, ovatkin noviisit yhtäkkiä parempia pelaajia kuin ekspertit. Sääntöihin takertuminen kangertaa ajatteluamme.

Tiesitkö muuten, että Steve Jobbs ei koskaan käynyt collegea loppuun, eikä Charles Darwin menestynyt opinnoissaan? Darwinista piti tulla ensiksi lääkäri ja sitten pappi. He lukivat ja opiskelivat molemmat paljon, mutta he tekivät sitä itsekseen! Darwinin opintojen keskeinen osa oli hänen viiden vuoden matkansa ympäri maailmaa.  Lahjaton Albert Einstein toimi tullimiehenä. Yliopistotutkinnot ovat olleet kulttuurissamme yliarvostettuja. Ei ihme, että elämme parhaillaan hierarkioiden latistumisen aikaa.

+++

  1. Kääntelee perusolettamuksia päinvastaisiksi

Perinnäisten assosiaatiorajojen välejä voi myös rikkoa. Se tapahtuu siten että ”epäopimme” (unlearn) asioita, eli puramme vanhoja luutuneita uskomuksiamme: Unohdamme hetkeksi kaikki asiantuntijoiden opit ja vapautamme mielemme niiden säännöistä. Tämä tietysti minulle on äärinmäisen mielenkiintoista, koska ajattelen Sisäisen teatterin olevan juuri tälläinen epäoppimisen ja uudenlaisen oppimaan oppimisen imaginaario.

Johansson kehoittaa meitä olettamaan asioiden olevan päinvastoin kuin asiantuntija sanoo, jonka jälkeen voimme leikkiä, että asiat olisivatkin näin. Esimerkki: Ravintolassa kuuluu olla ruokalista – Ravintolassa ei ole ruokalistaa olenkaan. Millainen mahtaisi olla ravintola, jossa ei olisi ruokalistaa olenkaan? Toinen ajattelu pari voisi olla vaikka seuraava: Terapeutit ovat parhaita psyykkisten ongelmiemme ratkaisijoita/Olemme itse parhaita omien psyykkisten ongelmiemme ratkaisijoita. Itse ajattelen nykyään, että kasvaaksemme ihmisinä tarvitsisimme enemmän itseohjautuvuuden ja tietoisuustaitojen opettajia enemmän kuin terapeutteja (Hekään eivät liene vielä tarpeeton ammattikunta. Ainakaan vielä).

+++

  1. Kokeilee erilaisia näkökulmia

Sen sijaan, että tutkit kukan biologista olemusta, leiki, millaista olisi olla kukkassa. Leiki, että olet kamera, joka kuvaa ja tutkii kukan sisältä sen ympäristöä. Esimerkiksi uudet ympäristönhoidolliset keksinnöt ovat syntyneet poikkeuksellisten prosessien tuloksena. Ihmiset ovat ottaneet asioihin täysin uuden näkökulman. Esimerkiksi päästökaupat ovat syntyneet tällaisena keksintönä. Niillä on ollut merkittävä myönteinen vaikutus ympäristöömme.

Johansson kehoittaa meitä löytämään mahdollisimman monia uusia näkökulmia tilanteisiimme. Se, että pakotat itsesi ottamaan erilaisia näkökulmia ajatteluusi, murtaa assosiatiivisen ajattelusi rajoja. Usein on hyvä ottaa radikaalisti erilaisia perspektiivejä. Siksi esimerkiksi Sisäisessä teatterissa kannustetaan leikkiin: Voit olla välillä oma sisäinen lapsesi ja välillä vaikka lapsuuden lempilelusi, Nalle Puh. Urautunut ajattelu ei avaa ongelmiamme ja luovuuttamme, vaan sen tekee vanhojen assosiaatiorajojen rikkominen! Mikä parasta, voimme käyttää menneisyyttämme leikkien rakentavasti, eikä meidän tarvitse velloa ahdistavissa kokemuksissamme.

+++

LOPUKSI

Itse ajattelen, että tarvitsemme sekä sääntöjen rikkojia että niiden ylläpitäjiä. Tieto kasvaa näiden kahden vuorovaikutuksessa. Sääntöihin takertumalla tapamme luovuutemme emmekä laajenna radikaalisti ymmärrystämme, mutta ilman sääntöjä voimme eksyä taikauskoon.

Länsimaisen tieteen vahvuus on sen realiteettitaju. Se oli huonosti kehittynyt  keskiajalla. Sen heikkous on imperialistinen hierarkisuus ja vallantahto, jolla se pyrkii alistamaan ihmisen luovat ongelmanratkaisutaidot sen kontrollin alle. Henkilökohtaisesti tiede edustaa minulle vain yhtä luovuuden alalajia.

Jos haluat kasvaa innovatiiviseksi ihmiseksi, niin kuin Steve Jobbs, Albert Einstein,  Marcus Samuelsson tai Charles Darwin, niin luota itseesi ja käytä omaa mielikuvitustasi hyväksesi.  Opiskele sitkeästi, mutta usko omaan intuitiiviseen viisauteesi, äläkä vain koulutukseesi ja asiantuntijoihin. Luovuudessa unohdetaan vanhat opitut säännöt, ja etsitään sen sijaan uusia sellaisia!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s