Hyväksyvästi läsnäollen sydämen silmin…

Peilaan seuraavassa hiukan Sisäisen teatterin ajatuksia edelleen psykiatrian professorin David Siegelin sydämen silmiin (mindsight) ja hyväksyvään läsnäoloon (mindfulness).  Jos joku keksii paremman nimityksen ”mindsightille” kuin sydämen silmät, niin otan ilolla käännösehdotuksia vastaan.

Siegel kuvaa seuraavasti sydämen silmiä: Se on meidän kykyä nähdä oma mielemme ja toisen ihmisen mieli.  Näkökyky kehittyy peilaavassa dialogissa.  Sisäinen teatteri on tapa harrastaa tätä peilaavaa dialogia. Se keskittyy oman tietoisuuden rakenteiden näkemiseen sekä oman mielen näkemiseen toisessa ihmisessä (tunteen siirtomme, empatiaharjoitukset).

Kun luomme itsellemme minätilat, alamme nähdä mielemme yhä paremmin, sydämemme näkökyky paranee. Minätiloihin ja toiseen samaistumisen kautta voimme muuttaa aivojemme tunne- ja informaatiomolekyyli virtaa. Hyödynnämme aivojemme neuroplastista ominaisuutta ja erilaisia muuntuneita tajuntamme tiloja.

Hypnoterapeuttina ajattelen, että Sisäinen teatteri oikeastaan yhdistää ja käyttää hyväksi ainakin kolmenlaisia  muuntuneita tajunnantiloja. Itse miellän hyväksyvän läsnäolon eli mindfulnessin tällaiseksi tyhjentäväksi olemisen tilaksi, jonka ihminen voi saavuttaa sitä kautta, että hän jatkuvasti keskittää ajatuksiaan. Ihminen ikään kuin kaivautuu ajatustensa takaiseen maailmaan.  (Itse)hypnoosi on puolestaan valpas  tila, jossa ihminen hakeutuu samaan ”ei-tietämisen” tilaan, mutta täällä hän suhtautuu ajatuksiinsa leikkivästi ja tutkivasti. Tämä on reflektoiva tietoisuutemme.  Pelkästä taiteilijan luovasta tilasta tämä eroaa siinä, että tila on intentionaalinen:  Sillä on kokemusmaailmaamme yhdistävä eli integroiva tarkoitus. Sisäisen teatterin kaltaisessa terapeuttisessa taideprosessissa tärkeitä ovat myös tietoisemmat turvalliset aikuiset, arkijärkeä ja tietellistä tietoa omaavat minätilat.  Kaksi ensimmäistä tajunnan tilaa hakevat energiansa egon ulkopuolisesta keskuksesta.

Jotta pääsemme vapaaseen informaatiomolekyylien virtauksemme kautta luovaan tilaan, tarvitsemme hyväksyvän läsnäolon harjoituksia. Meidän täytyy pysähtyä ja olla läsnä ja avoimena omalle sisäiselle kokemuksellemme.  Virittäydymme itseemme. Prosessisamme voimme nähdä yhä tarkemmin mielemme, ottamalla toinen toistaan peilaavat minätilamme käyttöön. Näin emme pelkästään suhtaudu hyväksyvästi tiloihimme, vaan kiihdytämme ne oivalluksen leikkiin. Vähitellen tietoisuutemme kasvaa, ja suhtaudumme kokemuksiimme yhä objektiivisemmin, ilman että tiedostamattoman mielemme tilat sabotoivat elämäämme.

Kun näkökykymme  paranee tietoisuustaitojen kehittymisen kautta, kykenemme minätiloja hyödyntäen työskentelemään erilaisin symbolein ja mielikuvin. Metaforinen fiktio, poeettinen kieli, kuvataide ja  esimerkiksi ruumiin liike,  voi tavoittaa nämä sisäiset hienovaraiset kokemuksemme ja  mielikuvamme hellävaraisesti.

WP_20131003_05120131003171033201310020131006164917[1]Uskonnot ovat ihmiskunnan muodonmuutoksellisten symbolien ja metaforien ylihistoriallisia varastoja.  Ei vaan buddhalaisuus vaan myös kristinusko on kyllästetty erilaisilla muodonmuutosta katalysoivilla vertauskuvilla. Toki ihminen voi onnistua työstämään omaa itseään myös muilla vaikkapa tieteen ja fiktion metaforilla. Ateisti voi onnistua myös löytämään elämän pyhän ulottuvuuden ja hyväksyvän läsnäolon maallisista metaforista. Itse olen mieltynyt kristinuskoon.

Olen kristinuskon ystävä. Tulkitsen Raamattua siten, että lähetyskäsky tarkoittaa kaikkien kääntämistä rakkauteen.  Ei sitä, että meidän pitää painostaa toista samaan totuuteen kanssamme. Meidän on rakastettava myös erilaisia ihmisiä. Voimme halutessamme käyttää uskontojen vertauskuvallista maailmaa sekä länsimaisesta psykoterapiaperinteistä kasaantunutta tietoa rakentavasti, muodonmuutoksellisen oppimisemme välineenä. Voimme käyttää tietoamme kokoamaan itseämme ja ihmiskuntaa rakkauden nimissä. Rakkaus puhuu monilla eri kielillä. Yhteistä niille on dialogisuus, väkivallattomuus ja suvaitsevaisuus. On mahdollista olla toiselle  hyväksyvästi läsnä huolimatta erilaisista henkisistä vertauskuvistamme.

Hyväksyvän läsnäolon menetelmiä on eri uskonnoissa harjoitettu tuhansia vuosia. Harjaantuneen peilaustyön kautta, erilaisia tietoisuutemme keskittämistapoja (meditaatiota) hyväksi käyttäen löydämme sisältämme erilaisia maailmoja ja mahdollisia maailmoja, joita Sisäisessä teatterissa edustaa minätilat ja niiden poeettinen kieli.  Hyväksyvän läsnäolon ja peilaavan minuuden kautta ihminen herää elämään elämää, joka ei ole automaattisten tunnetilojen tuottamaa, vaan ihminen kasvaa oman elämänsä ohjaajaksi.

Sillä että avaudumme sisäiselle kokemuksellemme hyväksyvän läsnäolon kautta, on myönteinen vaikutus terveyteemme. Siegelin mukaan mm. immuunivasteemme paranee, säätelemme tunteitamme paremmin, siedämme stressiä paremmin ja kohtaamme toisen ihmisen myös paremmin jne.  Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että opimme virittämään itsemme itseemme ja toisiin luontokappaleisiin.  Tämä on eettisen, terveen ja hyvän elämän lähtökohta.

Länsimainen tekninen ja kiireinen elämäntapamme on ollut mieltämme pirstovaa.  Se  on ollut hyväksyvän läsnäolon sijaan hajottavaa  ja ulkoapäin ohjautuvaa.  Vain poikkeusihmiset ovat olleet oman elämänsä ohjaajia. Ulkoapäin ohjattuina olemme olleet alttiina erilaiselle kulttuurimme yksipuolisille näkemyksille ja jopa propagandalle.  Meitä voi lietsoa tuhoamaan luontoa ja toistemme kimppuun silloin kun emme tunne yhteyttä itsemme emmekä toinen toisiimme ja muihin luontokappaleisiin.

Kiireisessä ulkokultaisessa kulttuurissamme huomiomme jatkuvasti on hajaantuneena erilaisiin ulkopuolisiin virikkeisiin, ja läheskään kaikki ihmiset eivät kykene keskittämään ja ohjamaan mieltään. Sen sijaan heidän tietoisuuttaan ohjaa automaattiset tilat ja niiden satunnainen kokemusmaailma.

Hyväksyvää läsnäoloa ja sydämen silmiämme kehittäen löydämme oman tietoisuutemme ohjauskeskuksen.  Kun minätilojemme muistotaakat eivät rasita meitä, vapadumme yhä paremmin tähän hetkeen. Kykenemme elämään hetkiä vain tässä ja nyt, vapaana ajatuksista tai luovasti ajatellen. Kognitiivinen jäykkyytemme vähenee ja tulemme joustavimmiksi. Kykenemme luovasti ohjaamaan aivojemme eri  tiloja eli koko sosiaalisen kehomielemme tunne- ja informaatiomolekyyli virtaa. Hyödynnämme tietoisuustaitojamme käyttäen eri aivotilojamme. Aivot käsitetään tässä laajemmin kuin normaalisti: Se on koko tämä  molekyylivirta, jossa on mukana myös sosiaaliset ja ympäristömme tapahtumat.

Sisäisen teatterin tarkoitus on harjoitella peilityöskentelyllä omaan itseen virittäytymistä, mikä auttaa meitä vähitellen avautumaan myös ihmisten välisiin ihmissuhteisiin.  Kykenemme empaattisesti samaistumaan toiseen ihmiseen. Tässä peilaavassa dialogissa voimme hyödyntää länsimaista psykoterapeuttista tietoa: Voimme vapauttaa traumoja kantavia tilojamme metaforien avulla juuri näistä taakoista. Tämä vapauttaa meitä elämään yhä enemmän tätä hetkeä, ilman minätiloja, jotka tulevat ahdistamaan meitä, estäen vapaan olemisemme.

Toinen ihminen aina vaikuttaa meihin. Lääkäri aktivoi paitsi ehdottamillaan toimenpiteillää myös asenteellaan asiakkaan tunne- ja informaatiomolekyylivirtaa.   Kun hänen asenteensa tukee potilaan paranemista, puhutaan myönteisestä lume-vaikutuksesta (placebo). Sen sijaan kun asenteemme vaikuttaa kielteisesti potilaaseemme,  puhutaan kielteisestä lume-vaikutuksesta (nocebo).

On hyväksi sekä terveyspalvelun antajalle että vastaanottajalle, asiakkaalle, harjoittaa hyväksyvää läsnäoloa sekä reflektiivistä, aktiivista, erilaisten tilojen peilausta. Irrallinen tieto harvoin hyödyttää meitä. Viisaudeksi tieto muuttuu vasta kun se on peilattu laajempaan tiedon sisäiseen kokemukselliseen kenttään. Tietoisuustaidoilla harjoittelemme toinen toisiimme virittäytymistä. Toiselle läsnä olevassa tilassa hyväksyvässä tilassa voimme löytää oikeat sanat, joilla aktivoimme sekä omaa että toista parantavia voimia.

Lume ei ole mitenkään kummallista. Sen sijaan outoa on, ettemme ole oppineet sitä tietoisemmin hyödyntämään.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s