Sisäinen teatteri® – Kiintymyssuhteet Harjoitus #18

Edelleen jatkan psykiatri Daniel Siegelin ajatusten peilaamista Sisäiseen teatteriin, koska hänen ajatuksensa ovat hämmästyttävän hyvin synergiassa Sisäisen teatterin kanssa. Sinänsä hauskaa, että lähden liikkeelle hypnoterapia menetelmästä, Ego state – eli minätilojen terapiasta, ja samaan ajattelutapaan päädytään.

teatteri_jereSisäisessä teatterissahan on olennaista, että ihminen löytää itselleen omaa elämää kannattelevan identiteettitarinan. Kun ihminen työstää tätä kirjoittaen, lopputuloksena syntyy Elämän eepos. Myös Siegel korostaa, että kyetäkseen elämään tätä hetkeä, ihmisellä täytyy olla elämää kannetteleva tarina. Siegel tuo esille asian, jota en ole riittävästi korostanut, sen nimittäin, että kiintymyssuhteillamme on valtava vaikutus kokonaisvaltaiseen terveyteemme. Epäonnistuneet kiintymyssuhteemme estävät meitä rakentamasta luonnollisesti itsellemme koherenttia, eheää, elämäntarinaa. Elämän eepoksemme on hukassa.

Otan esimerkiksi itseni. Olen elänyt aineellisesti hyvin turvallisen lapsuuden, mutta se mitä minulta on puuttunut, on vanhempien läsnäoleva jakamaton rakkaus. Tämä on hyvin tavallista monessa perheessä, kuten sellaisissa perheissä, jossa vanhemmat ovat uraputkessa tai kuten minulla, olin suuren lapsikatraan keskimmäinen. Mikä parasta, vaikka eepoksemme on rikkinäinen tai kaoottinen, voimme työstää  sen vanhempana eheäksi.Ben Furmanin sanoin: Koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellista lapsuutta.

Meidän ei tarvitse uhriutua, vaan voimme rakentaa tarinaamme itse tai tarvittaessa terapeutin tukemana kokonaiseksi tarinaksi. Siirtyäksemme terveempään kulttuuriin, ihmisten olisi kyettävä yksilöinä korjaamaan oman identiteettitarinansa, Elämän eepoksen, rikkinäisyys.

No niin, nyt paljastan, miksi minusta on tullut tällainen kuin olen. Tämä tarina ei kerro pelkästään minusta, vaan se kertoo kymmenestä tuhannesta – etten sanoisi sadoista tuhansista – muista suomalaisesta, joilla ei ole ollut hyväksyvää vanhempaa. Siegelin mukaan aivoja hallitsee tällöin ensisijaisesti vasen eli kaiken rationalisoiva aivopuoli. Kun lapsi ei saa vanhempiensa hyväksyvää läsnäoloa, on hänellä ”välttelevä kiintymyssuhde”.

Tällainen lapsi, kuten minäkin,  kehittyy aikuiseksi, joka ei osaa ilmaista kielteisiä tunteitaan. Hän on asiallinen ja pyrkii rationalisoimaan järjellänsä kaiken. Hän helposti tukahduttaa omat tunteensa, tarpeensa ja pyrkii miellyttämään kaikkia. Helposti hänestä tulee sopuisa, normatiivinen, massaihminen. Toisaalta, joskus kun hänen sietokykynsä siten ylitetään, saattaa hallitsematon lapsellinen tunnetila vallata mielennäyttämön.

Joskus välttelevästi kiintynyt nuori kasvaa aikuiseksi liian varhain. Aikuisena hän  ei välttämättä muista juuri mitään henkilökohtaista lapsuudestaan. Koska hänen sisäistä kokemustaan ei ole peilattu riittävästi vanhempiin, lakkaa hän olemasta. Hän pakenee jatkuvaan tekemiseen. Itse suoritin elämääni ensimmäiset neljäkymmentä vuotta.  Muistot katoavat, koska hänellä ei olle ollut peilauspintaa aikuisiin.   Minulla on hyvin vähän mitään muistoja ajasta ennen teini-ikää.

Joskus välttelvästi kiintynyt aikuistuu liian aikaisin. Itse aloitin seurustelun neljätoistavuotiaana, ja pian olin jo muuttamassa ”avoliittoon” sulhaseni kanssa. Jotkut välttelevästi kiintyneet pelkäävät solmia ihmissuhteita, mutta toiset, kuten minä aloin takertumisen toiseen ihmiseen jo tässä vaiheessa. Kaiken lisäksi kärsin yli kymmenen vuotta bulimiasta. En ollut kokonainen muuta kuin toisen ihmisen kautta. Aika moni miespoloinen joutui uhrikseni. Pakenin kaikin mahdollisin keinoin tilannetta, jossa joutuisin olemana täysin yksin. Silloin kun olin, ahmin hetkittäin ruokaa sisälleni.

Pelkäsin valtavasti sitä, että minut hylätään, enkä osannut olla lainkaan yksin. Aina kun ihmissuhteeni loppuivat, täytyi minun äkkiä rynnätä uuteen, ettei minun vain tarvitsi olla hetkeäkään oman itseni kanssa. Pakenin itseäni myös liian runsaaseen päihteiden käyttöön. Yksin ollessani koin muutaman kerran pohjatonta, etten sanoisi kosmista, mielipuolisuutta hipovaa yksinäisyyttä.

Se, että meistä tulee ”järkeviä”, tunteitamme tukahduttavia juurettomia aikuisia, johtuu siitä, ettemme kestä kohdata tunnetta, joka tulee siitä, että olemme tulleet lapsina hylätyksi. Toki meillä voi olla myös toisenlaisia kiintymyssuhteita. Täältä löydät erään pp-esityksen kiintymissuhteista, jos olet kiinnostunut siitä, miksi sinusta on tullut sellainen kuin olet.

Elääksemme onnellista läsnäolevaa elämää,  täytyy meillä olla elämää kannatteleva tarina (Sisäisessä teatterissa Elämän eepoos). Tämän eepoksen luomista helpottaa Siegelin mukaan se, että ihminen tunnistaa, minkälaiset kiintymyssuhteet ovat hänen elämäänsä tarinaa hallinneet.

Kun tiedämme miksi meistä on tullut sellaisia kuin olemme, vapaudumme tähän hetkeen olemiseen. Alamme ymmärtää minätilojamme. Kuten olen kymmeniä kertoja tuonut esille, länsimaisessä psykoterapiassa on valtavasti viisautta, jotta voimme hyödyntää tietoisuustaitojemme kehittämisessä.

On selvää, että meillä on vaikeuksia olla tässä hetkessä silloin, kun emme ole rakentaneet elämäsämme identiteettiämme kannattelevaa tarinaa. Emme ymmärrä emmekä osaa kuunnella sisäisiä kokemuksiamme.  Eräässä vuosisatoja vanhassa japanilaisessa piirroksessa on kuva zen-mietiskelijästä, jonka pään päällä istuu prostituoitu hajareisin. Tämä tietoisuustaitojen harjoittaja ei ollut työstänyt luultavimmin kiintymyssuhteitaan.

Ihmisellä on kummallinen tarve löytää itselleen tarina, jossa hänen on hyvä elää. Kiintymyssuhteemme ovat tärkeä osa tätä tarinaamme. Koskaan ei ole liian myöhäistä luoda itselleen omaa elämää kannattelvaa tarinaa. Kun tulemme tietoiseksi miksi meistä on tullut sellaisia kuin olemme, vapaudumme yhä enemmän elämään tähtä hetkeä. Menneisyyden haamut – häiritsevät menneisyyden tunne-, ajattelu- ja käyttäytymismallit – lakkaavat vainoamasta meitä. Pystymme luomaan kaottisesta kokemusmaailmastamme itseämme ymmärtävän ja kunnioittavan tarinan.

Kun löydämme elämäämme kannattelevan identiteettitarinan, vapaudumme käyttämään myös aivojemme luovaa puolta. Meidän ei tarvitse järjellä ymmärtää ja kontrolloida kaikkea, vaan pystymme päästämään hetkiksi mielikuvituksemme irti. Löydämme levon ja juurevuuden sielullemme epävarmuudesta. Etsimme oman tapamme toteuttaa luovuuttamme. Tajuamme, että jokaisella on tiedon lisäksi sisällään tunnetiloja sekä sisäistettyjä toisten ajattelumalleja. Oppimme pikkuhiljaa kuuntelemaan sekä järkeä, kehoamme, tunnetilojamme ja toista ihmistä: löydämme hyväksyvän läsnäolon tilan elämäämme. Tämän jälkeen voimme elää entistä eettisempää, oman itsemme näköistä aitoa elämää.

Kuinka paljon siitä, että elämme järkeä ylikorostavaa, tunnekylmää kulttuuria johtuu siitä, että ihmisillä on häiriintyneet kiintymyssuhteet? Kun lapsi on saanut epäonnistuneen kiintymyssuhteen, eikä ole kyennyt tätä itse vielä korjaamaan, siirtää hän aikuisena oman epäonnistuneen suhteensa tuottamia ongelmia omille lapsilleen. Paljon yli sukupolvien siirtyvää pahoinvointia johtuu siitä, että emme ole saaneet hyväksyvää läsnäolevaa vanhemmuutta tai emme ole itse kyenneet korjaamaan oman kiintymyssuhteittemme aiheuttamia vaurioita itsessämme.

Harjoitus 18.  Tutustu kiintymyssuhdeteoriaan. Netistä löytyy runsaasti artikkeleita niistä. Pistä minätilasi (myös somaattiset minätilasi) pyöreän pöydän äärelle keskustelemaan millaisia ajatuksia eri minätiloillesi syntyy tästä teoriasta. Analysoi esimerkiksi millainen on ollut oma kiintymyssuhteesi, ja minkälaisia asioita se on tuonut tullessaan elämääsi. Voit myös pohtia tarkemmin kiintymyssuhteiden kulttuurista merkitystä.

PS. Tässä on hiukan haasteellisempaa luettavaa kiintymyssuhteista.

 

(Vakavissa mielenterveysongelmissa kannatta konsultoida terapeuttia, ennen kuin ryhtyy työstämään minätiloja.  Ylipäätään kirjoittaminen on turvallisinta ryhmässä tai siten,  että sinulla on mahdollista jakaa kokemuksia jonkun kanssa.  Yksin kirjoittaessa on tärkeää, että sinulla on turvallisia, aikuisia, kehittyneitä minätiloja, jotka kykenevät kantamaan prosessissa nousevia, joskus kipeitäkin tunteita.  Joskus vasta keski-ikäisellä tällaisiä minätiloja on.)

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s