Valitettavasti luovuudella on huono maine yhteiskunnassamme. Lapsesta pitäen meidät aivopestään ajatteluun, että tiede, matematiikka ja liiketoiminta ovat tärkeämpiä kuin taide, musiikki, teatteri ja kirjoittaminen. Yhteisömme on unohtanut, että luovuus ei ole vain hauskaa. Se on myös terveellistä. – Lissa Rankin –

Sadly, being creative gets a bad rap in our society. From the time we’re children, we are indoctinanted into thinking that science, math, and business are more valuable than art, music, theater, and writing. What our society seems to have forgotten is that being creative is not only fun; it’s good for your health. – Lissa Rankin –

Rankin kysyy kirjassaan  kysyy voiko mieli  parantaa kehon?  Hänen vastauksensa on, että kyllä voi. Tätä mielen parantavaa vaikutusta kutsutaan lumeeksi eli  placeboksi.

Näköjään maailmalla on muitakin terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat päätyneet samaan kuin minä: Koko terveydenhuolto tarvitsee perusteittensa ravistelua. Rankin haluaa havahduttaa ihmiset näkemään, että sairauteen ei tarvitse uhriutua, vaan se voi olla tilaisuus heräämiseen. Ja ajatelkaa, tämä lääkäri uskoo rakkauden parantavaan voimaan!

Voisiko syövänkin parantaa lumeella? Rankin kirjoittaa kirjassaan, että olisi tietysti äärimmäisen epäeettinen tutkimus tehdä syöpähoitoja lumehoitona: antaa potilaalle vaikkapa fysiologista keittosuolaa sytostaattien sijaan. Hän silti esittää epäilynsä, että jos tällainen tutkimus tehtäisiin,  sukat pyörisivät ihmisten jaloissa .

Itse otin aikoinani kiltisti vastaan tarjotut syöpähoidot, enkä uskaltaisi suositella kenellekään, että kokeilepa meditoida syöpäsi hoitamiseksi tai kirjoita itsesi terveeksi. Silti uskon, että Rankin ajatukset eivät ole perusteettomia. Varmaa tietoa kun tällaisesta ei ole, suosittelen, että kannattaa yhdistää perinteisiin syöpähoitoihin ohjattuja mielikuvaharjoituksia, meditaatiota ja luovia itsetutkimusmenetelmiä. Näin muuten tehdään jo USA.  Mitenköhän Suomessa asian laita on?

Näin dokumentin, jossa nainen parantui rintasyövästä ilman koululääketieteen hoitoja – ravinnolla ja tietoisuutensa harjoitteilla – mutta en usko, että kaikille kävisi näin onnellisesti. Meidät on opetettu passiivisiksi;kylmään materialistiseen maailmankatsomukseen, jossa luulemme, että moni potilaskin menee lääkäriin käsi ojossa, reseptiä odottaen. Paitsi terveet ihmissuhteet, myös luovuus, meditaatio, ravinto ja  uskomuksemme vaikuttavat lumeen kautta hoitotulokseen. Tämän näkee onneksi jo nykyisessä, kovaa vauhtia muuttuvassa, kulttuurissamme. Yhä useammat ihmiset haluavat yhdistää hoitoihinsa täydentäviä hoitomenetelmiä.

Lääkäreillä on valtava vastuu siitä, minkälaisia suggestioita he antavat potilaalleen. Rankinin mukaan koskaan ei pitäisi tappaa potilaan toivoa. Pessimistiset ennusteet vaikuttavat potilaisiin kielteisenä lumeena, nocebona. Kohututkija Bernie Siegel mainitsee kirjassaan Love, Miracles and Medicine muutaman mielenkiintoisen tutkimuksen. Koehenkilöille annettiin muka uutta sytostaattia, joka oikeasti oli keittosuolaliuosta, ja 30 % heistä alkoi menettää hiuksiaan. Toiselle koeryhmälle annettiin ravintoliuosta suoneen, ja sanottiin, että liuos tuottaa yleensä pahoinvointia. 80 % ihmisistä tuli pahoinvointisiksi.

Rankin kiinnittää huomiota siihen, kuinka jokaisella sanoilla, minkä lääkäri sanoo, on suggestiivinen vaikutus. Jos siis sanon potilaalleni puuduttaessa, että nyt sattuu, häntä kanssa sattuu.  Jos lääkkeen käyttöohjeessa kirjoitetaan, että lääke voi aiheuttaa vatsakipuja, ja potilas tämän lukee, hänelle näitä vaivoja kanssa todennäköisemmin tulee. Hypnoterapeuttina tämä on minulle päivän selvää: sanoillamme on suuri suggestiivinen merkitys.  Luomme kielemme kanssa todellisuutta, emmekä pelkästään kuvaa sitä

Se minkälaisia uskomuksiamme päässämme liikkuu, ei ole yhdentekevää terveydellemme. Se, että ajattelemme ” saan helposti flunssan”, tai ”syöpä kulkee suvussamme” jne. voivat olla itseään toteuttavia ennusteita, kirjoittaa Rankin. Näin ollen kokonaisvaltaisen terveytemme kannalta on tärkeää, että opimme ohjaamaan ajatuksiamme ja kehollisia tunnetilojamme. Osaamme ohjata tietoisuuttamme. On oman hyvinvointimme  kannalta erinomaisen tärkeää, että opettelemme ohjaamaan tilojamme, eivätkä tunnetilamme ohjaa meitä.  Samalla opimme ajatuksillamme ohjaamaan sisällämme liikkuvaa tunne- ja molekyylivirtaa.

Onnelliset ihmiset ovat fyysisesti terveempiää kuin onnettomat. Rankinin mukaan se, että annamme menneille ikäville tapahtumille pysyvän ja jäykän negatiivisen merkityksen, johtaa tyytymättömyyteen ja vähitellen usein myös sairastumiseemme. Onneksi voimme oppia optimismia eli  oimme harjoitella luovuutemme avulla muuttamaan elämämme tapahtumien merkityksiä luovuudellamme kuten Sisäisellä teatterilla.  Optimismiin opettelu on vaikeaa silloin, kun ihmisellä on kurjat taloudelliset ja/tai sosiaaliset olot (Maslowin tarvehierarkia).

Stressi kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmäämme, ei pelkästään henkisenä pahoinvointina vaan myös fyysisenä. Rankinin mukaan eräässä amerikkalaisessa tutkimuksessa 75% ihmisistä sanoivat olevan stressaatuneita. Se, että meitä kannustetaan stressiä tuottavaan elämäntapaan, siihen että on sankaruutta tehdä pitkiä päiviä ilman kunnon taukoja, kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmäämme. Länsimainen elämäntapa on yksinkertaisesti sairautta tuottavaa.

Onneksi hyväksyvän läsnäolon ja mielitajun kaltaiset tieotoisuustaitomenetelmät ovat noususuhdanteessa.  Ihminen toisensa jälkeen kyseenalaistaa nykyisen kehomielen hyvinvointia rasittavan elämäntavan. Meditaatio ja itsetutkiskelu, esimerkiksi luovien menetelmien avulla, ovat vastalääkettä stressaavalle elämäntavallemme. Meidän ei tarvitse uhrata terveyttämme kuluttamisen alttarille.

Toivon, että tulevaisuudessa me hammaslääkärit ja lääkärit yhdistämme yhä taitavammin eri tieteellisiä ja miksei myös taiteellisia perinteitä. Voimme tehdä sitä myös tekemällä yhä rohkeammin poikkitieteellistä yhteistyötä. Tärkeitä perustaitoja terveydenhuollon ammattilaiselle, länsimaisen tieteen tarjoamien työkalujen lisäksi, ovat hyväksyvä läsnäolo ja aktiivinen potilaan kuuntelu.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s