Elämämme paketissa ei ole vain suklaasydämiä

Tietoisuutaitojen kautta meissä tapahtuu paljon muutoksia. Luettuani Arthur Zajoncin kirjan, peilaan nyt yhteen hieman omia ja hänen ajatuksiaan.

++++++++++++++++

Tietoisuustaitojen avulla siirrymme integratiivisen tiedon maailmaan

Arthur Zajonchan on amerikkalainen fysiikan professori ja antroposofi. Hän kertoo yhdistävänsä fysiikan opintoihin aina mietiskelyä. Hän pysäyttää oppilaansa tieteellisten kokeittensa ja saamiensa uusien uusien kokemusten jälkeen aina mietiskelyyn. Koaneina hän käyttä kvanttifysiikan paradokseja. Hän haastaa oppilaansa sekä huomion keskittämiseen ja filosofiseen ajatteluun. Zajonc pitää myös poikkitieteellisiä luentosarjoja, jossa pyritään yhdistämään humanistisia tieteitä luonnontieteisiin.

 

Tein vaatimattoman hypnoterapian lopputyöni sen integratiivisuudesta. Hypnoterapia, ja erityisesti sen suuntaus Minätilojen terapia, on integratiivinen terapeuttinen menetelmä, jossa voidaan yhdistää erilaisia (psykoterapeuttisia) viisausperinteitä toinen toisiinsa.

Minua on vuosikymmeniä kiinnostanut luonnontieteellisen maailmankuvan laajentaminen. Viihdyn erinomaisesti esimerkiksi Lauri Rauhalan fenomenologiassa ja Jungin psykodynaamisessa arkkityyppien maailmassa. Kotipesäni on kuitenkin hypnoterapiassa, erilaisten minätilojen mietiskelvässä mielikuvitusmaailmassa, Sisäisessä teatterissa.

Tietoisuustaitojen avulla kuljetamme itsemme integratiivisen tiedon maailmaan. Siihen samaan muuntuneiden tajunnantilojen maailmaan, jossa hypnoosissakin kuljetaan. Lähtöruutuna tietoisuustaidoissa on hiljentyminen. Voit tehdä sitä monenlaisin erilaisin ja eri kulttuureita edustavin harjoittein, esimerkiksi luonnossa, kuunnellen läsnäolevasti rauhallista musiikkia tai vaikkapa hengitysharjoituksin. Haet yhteyden sisäiseen kokonaisvaltaiseen kokemukseesi. Tämän jälkeen voit avata itsesi mietiskellen erilaisten näkökulmien leikkiin.

Tässä sisätodellisuutemme maailmassa ei ole yhtä tietoteoriaa, vaan niitä on lukemattomia. Maailma ei näyttäyden tietoisuustaitojen harjoittajalle sellaisena kuin se on, vaan sellaisena kuin hän on. Ja meitä on moneksi.

Niin kuin puunlehti, myös ihminen voi ottaa monelaisia erilaisia muotoja, riippuen siitä, mihin suuntaan hän itseään mietiskellen ohjaa. Monet lehdet ovat valitettavasti  kitukasvuisia, huonosti voivia.

++++++++++

Tietoisuustaidot kuljettavat meitä erilaisten maailmankuvien leikkiin

Yleensähän ajatellaan, että rikkinäinen maailmankuva on sairaan, pirstoutuneen ihmisen maailmankuva. Tänä päivänä alkaa dissosioitunut eli pirstoutunut ihminen olla pikemminkin normi kuin poikkeus. On normaalia olla monikulttuurisessa ja informaatiotulvan keskellä epänormaali. Amerikassa yli puolet 32-vuotiaista aikuista täyttää ahdistushäiriön kriteerit (kts. Liinan blogi). Syömishäiriöit, addiktiot, masennus jne. ovat normaalin postmodernin ihmisen ongelmia.  Tänä päivänä alkaa olla epänormaalia olla normaali.

Tilanteemme  ei tarvitse kuitenkaan jatkua tällaisena. Voimme opettaa ihmisille tietoisuustaitoja. Kun löydämme monet ristiriitaiset puolet itsestämme, voimme tutustua omaan sisäiseen kaupuunkiimme ja sen asukkaisiin.  Vapautamme itsemme erilaisten maailmankuvien leikkiin.  Rakennamme siltoja pirstoutneitten osiemme välille.  Pirstoutumisemme ei tarvitse olla sairautta, vaan tietoisuutemme osat tarjoavat meille oivallusvälineitä hyvään elämään.

Voimme käyttää erilaisia sisäisiä ristiriitojamme mietiskelymme työkaluina. Tämä kuljettaa meidät kohti tasapainoisempaa elämää, jossa kykenemme toimimaan viisaasti, kuunnellen erilaisia tunnetiloja. Tunteemme kun ovat kokonaisvaltaisen eettisen viisautemme ytimessä.

Tietoisuustaidoilla voimme paitsi koota itseämme, voimme muuttaa toimintaamme maailmassa. Tietoisuutemme ymmärryksen laajentuessa mietiskelyssä tapahtuvan kokemuksellisen oppimisen myötä: meistä tulee vähemmän omaa etua ajattevia, yhteisöllisempiä, kärsivällisempiä, joustavampia ja luovempia. Valitsemme itse tiedostavasti oman elämäntapamme.

Siedämme paremmin erilaisuutta, emmekä koe erilaisia maailmankuvia uhkana itsellemme. Meille tulee vähemmän tärkeäksi osoittaa olevamme oikeassa. Otamme avoimemmin, mutta myös kriittisesti vastaan sen, mitä luonto ja ihmisluonto meille antavat. Mietiskelevästä kokemuksellisesta oppimisesta käytetään nimitystä ”kontemplatiivinen pedagogiikka”.

++++++++++++

Tietoisuustaidot ovat ”kontemplatiivista pedagogiikkaa”

Yhteistä eri ammattialoja edustaville kontemplatiivisen pedagogiikan edustajille on Zajoncin mukaan, että he pohtivat vaihtoehtoja luonnontieteelliselle reduktiiviselle ajattelulle, anglo-amerikkalaiselle materialistiselle metafysiikalle. Suomeksi sanottuna luonnontieteellinen ajattelu ja sen faktojen maialma on vain yksi tapa ajatella. Se on tärkeä tapa, koska se kehittää realiteettitajuamme. Mutta löydämme myös rinnakkaisia tapoja hahmottaa todellisuuttamme.

Luonnontiede on vain yksi tietämisen tapa. Se on hyvä menetelmä moneen asiaan, mutta sen huono puoli on ollut, ettei se ole antanut tilaa meille olla kokonaisia kokonaisvaltaisia kehomieli kokemuksiamme hyödyntäviä ihmisiä, jotka halutessaan saavat olla myös henkisiä luontokappaleita.

Kun olemme hankkineet itsellemme tietoisuustaitoja, saamme olla halutessamme jälleen sieluja, henkisiä ihmisä. Muistaakseni se oli ekofilosofi Henryk Skoliowski, joka sanoi, että oleminen ei huuda vaan se kuika.  Voimme kuulla mietiskellen hiljaiset äänet sisältämme ja löydämme takaisin itsellemme elämämme kutsumuksen, ja sen tarkoituksen. Emme leikkaa itseämme irti luonnosta, vaan osallistumme luonnon normaaliin kiertokulkuun.  Elämme hyvää elämää, emme vain itsellemme vaan myös yhteisöllemme.

Elämämme ei tarvitse olla mitään suurta, perinteisesessä mielessä. Suuri elämä voi olla levollista elämistä pienissä kuvioissa, arkisten ilojen keskellä. Ja mikä parasta, saamme olla epätäydellisiä ihmisiä.

Filosofi Alain Botton väittää, että suurin epäoikeudenmukaisia yhteiskunnallisia rakenteita ylläpitävä voima on statusstressi tai oikeammin statusahdistus (status anxiety), se että kadehdimme läheistemme hyvää, erityisesti aineellista hyvää. On äärimmäisen vapauttavaa, vapauttaa itsensä statuskilpailusta luovuuden leikkiin.

+++++++++++

Tietoisuustaidot ovat vastalääkettä statusstressille

Tietoisuustaidot ovat vastalääkettä statusstressille. Itselleni oli vapauttavaa saada kokea täällä Kuumussa, Pohjois-Kuhmossa, kuinka onnellinen elämä voi olla pienissäkin puitteissa. Emme tarvitse luksuselämään porekylpyjä, Helene Schjerfbeckin tauluja seinille, emme kotielokuva studiota. Sen sijaan voimme kylpeä yhteissaunassa mukavien kavereiden kanssa, voimme maalata itse tauluja seinillemme, voimme käydä aamukävelyllä keväisessä metsässä katselemassa läsnäolevasti arjen ihmeellistä joka päivä muuttuvaa kauneutta. Kas kummaa, uudessa maailmankuvassamme pieni voi olla suurta.

Sisäisen Heleneni taidetta

(Vieressä Sisäisen kuvataiteilijani uusin työ)

Elimme täällä Kuhmossa kolme vuotta elämäämme siten, ettei esimerkiksi vesi tullut sisään. Lämmitimme lähinnä puulla. Pesimme astiat kantovedellä saunassa. Kävimme pesemässä pyykit kylillä Isännän veljen kämpässä.  Meillä oli yhden huoneen korteeri siellä. Nämä kolme ensimmäistä vuotta Kuhmossa olivat oman tietoisuusteni kehityksen kannalta ratkaisevia edistyksen vuosia. Oivalsin sen, että perustarpeet tyydytettynä ihminen voi tulla melkoisen vähälläkin toimeen. Tämä olisi hyvä meidän kaikkien tiedostaa näinä vuosina, jolloin materialististinen jatkuva talouskasvu alkaa paljastua aikamme suurimmaksi illuusioksi.

Materialistinen maailmankatsomus faktoinen ei ole todellakaan ainut tapa hankkia tietoa. Me voimme oppia paitsi ulkonaisesti, aistihavaintojemme kautta, myös kokemuksellisen, mietiskelevän oppimisen kautta. Ehkä moderni elämäntapamme varasti ihmiseltä luottamuksen omaan sisäiseen kokemukseen.  Joka asiaan täytyi olla asiantuntija ja hänen asiantuntijatietonsa.  Eihän ihminen voinut itse puolueettomasti tietää asioitansa, eikä hän voinut missään nimessä luottaa omaan kokemukseensa.

Mietin usein, että ehkä tämä moderni ja sen asiantuntija kulttuuri oli tarpeellinen vaihe, jotta ihmiskunnan realiteettitaju kehittyisi. Vaikka moderni kulttuuri asiantuntijoineen varasti meiltä itseohjautuvuutemme, kasvatti se samalla myös ihmisen realiteettitajua. Olemme kasvamassa kypsiksi, itseohjautuviksi ihmisiksi, mikä mahdollistaa aidon potilaslähtöisen hoitamisen.  Valitettavasti tämä ei vielä läheskään kaikkien ihmisten kohdalla todennu.

Transmodernin tietoisuustaitoja omaava ihminen ei palaa keskiaikaiseksi, vain myyteissä eläväksi ihmiseksi. Sen sijaan  hän osaa ottaa luonnontieteestä sen hyvän, mikä sillä on annettavanaan.  Tietoisuustaitoja omaava ihminen lisää  realiteettitajuunnsa jotakin. Luottamuksen omaan sisäiseen kokemukseen.  Hän ei ole ulkopäin annettujen määrittelyjen passiivinen uhri, vaan hän ottaa vastuun omasta elämästään.

Ihminen mielenterveyshäiriöineen ei uhriudu sairaan rooliin. Esimerkiksi Suomen moniääniset ry kannustavat äänien kuulijoita näin tekemään: ottamaan ohjaukseen oman elämänsä ja ääneensä eikä passivoitumaan niiden uhriksi. Tähän työhön henkilö tarvitsee paljon yhteisöllistä tukea, mutta myös halukkuutta kehittää omaa realiteettitajuaan ja  tahtoa ottaa vastuuta omasta elämästään.

++++++++++++++

Tietoisuustaitojen avulla näemme vanhan uudessa valossa

Zajonc kirjoittaa aperçusta, jonka voi saavuttaa mieteskellen. Se on oikeastaan tapa nähdä maailma suoraan uudella tavalla. Sulaudumme mietiskelymme kautta kohteeseemme, ja näemme sen uuden kokemuksemme kautta erilaisessa, todenmassa valossa. Laterna magica – taikalamppu – meissä aktiovituu.

Mietiskely ei ole vain havainnointia. Se on muuntuneen tietoisuuden kautta saavutettua suoraa kokemusta ja oivallusta mietiskelyn kohteesta. Ralph Waldo Emerson kirjoitti, että aperçu on korkeamman näkemisen tapa, jossa kokemuksen kohde syntetisoituu ja hahmottuu todellisuutta paremmin vastaavalla tavalla. Tulemme tämän näkemisen kautta osalliseksi luonnon normaalista kiertokulusta. Osallistumme oman sisäisen henkilökohtaisen muodonmuutoksemme välityksenä ihmisluonnon todelliseen olemukseen, joka sekin on osa pyhää ja raiskaamatonta luontoa, naturura naturans.

Voimme laajentaa ymmärrystämme hyödyntämällä muuntuneita tajunnan tilojamme, Harjoitteita voimme löytää erityisesti hypnoosiperinteestä, erilaisissa henkisistä, mystisistä ja uskonnollisissa harjoitteista sekä alkuperäiskansojen rituaaleista. Näitä tiloja nimitetään eri perinteissä eri tavalla. Puhutaan loveen lankeamisesta, transsitiloista, meditaatiotiloista, mietiskelystä, itse-hypoosista jne.

Jotta seuraamukset olisivat modernin ja pirstoutuneen postmodernin kulttuurin yhdistämisestä ensisijaisesti myönteisiä, täytyy ihmisellä itsellään olla juuret: Hänen realiteettitajunsa täytyy olla kehittynyt. Mietiskelijällä täytyy olla aikuisia hyvin kehittyneitä minätiloja. Samanaikaisesti hänen täytyy löytää takaisin itselleen lapsen leikivä suhde maailmaan. Vaatii rohkeutta irrottautua hetkiksi nk. varmasta faktatiedosta siihen, mitä Arthur Zajonc kutsuu rakkauden epistemologiaksi, tieto-opiksi.

 ++++++++++++++++

Opimme tietoisuustaitojen avulla ohjaamaan ja hyväksymään elämäämme

Elämämme taspainottuu tietoisuustaitoja harjoittamalla. Voimme kouluissa ja yliopistoissa harjoittaa peilaavia ja luovia käytäntöjä, joissa mietimme tietomme suhdetta muihin elämänkatsomuksellisiin, tiedollisiin, esimerkiksi filosofiin näkökulmiin. Teemme tiivistä yhteistyötä eri tieteellisten, kehollisten  ja taiteellisten perinteiden välillä. Kokonaisvaltainen viisaus ei ole pirstoutunutta erilaistunutta  tietoa, vaan se on mietiskellen luovati rakennettavia siltoja eri viisausperinteiden välille. Tiedon kentän ei tarvitse vain laajeta, vaan se voi myös syventyä ja yhdistyä.

Kontemplatiivista pedagogiikka harjoittavassa tieteellisessä yhteisössä otetaan huomion, että ihmiset ovat systeemisiä, monimutkaisia ja -ulotteisia kokonaisuuksia. Jokaisella ihmisellä on oma moniulotteinen ja -puolinen sisäinen kokemusmaailmansa ja kehon viisautensa. Koulutuksen ei tulisi olla vain ulkoista ja itsestä etäännytävää. Tällainen kaiken faktoiksi redusoiva oppimistapa voi jättää oppijalle onton, yksinäiden, todellisuudesta vieraantuneen ja ahdistavan sisäisen kokemuksen.

Koulutuksen ei vain tulisi tarjota oppijalle faktatietoa, vaan sen tulisi auttaa ihmisiä luomaan itselle sisäisiä työkauluja omien tunteiden käsittelyyn ja erilaisten vahvuuksien esiintuloon. Sen tulisi myös tarjota jokaiselle kantava yhteisöllisen tukiverkosto. Onnistuneessa oppimisprosessissa ihmisen elämä kasvaa paremmin kannattelevaksi mielekkäämmäksi ja pyyteettömämmäksi.

Ei ole ihme, että esimerkiksi lääketieteilijät ovat ollet korkealla itsemurhatilastoissa. Meillä on ollut kovin esineellistävä kulttuuri, jossa ei ole ollut sijaa muille tietoperinteille. Onneksi lääketieteellinen tieteenperinteemme on parhaillaan kovaa vauhtia laajenemassa integratiiviseen suuntaan. Esimerkiksi mindfulness eli hyvääksyvä läsnäolo alkaa olla tunkeutumassa lääketieteelliseen valtavirtaan.

++++++++++

Tietoisuustaidot eivät ole vain suklaasydämiä

Voimme yhdistää ulkoista tietoa sisäiseen kokemuksiimme. Ne eivät muodostu vain tunteista ja ajatuksta, vaan ne ovat myös kehollisia kokemuksia. Tietoisuustaitomme auttavat meitä kaivamaan esiin itsestämme vahvuudet. Ne auttavat meitä ottamaan vastaan sen, mikä meille elämässä annetaan, sairauden tai läheisen kuoleman, juurevammin ja horjumattomimmin.

Kykenemme tiedostamaan omat rajamme ja kaiken elämän rajallisuuden.  Rajantajumme kehittyy. Kompuroidessamme kykenemme nouseamaan nopeammin takaisin jaloillemme. Luotamme enemmän omaan kokemukseen, sisäiseen viisauteemme, eikä meidän tarvitse jokaisen sanamme kohdalla viitata johonkin tieteelliseen auktoriteettin. Uskallamme itse ajatella ja tuntea.

Otamme koko elämämme vastaan sellaisena kuin se on, kärsimyksineen, kaikkineen. Elämä on koko paketti. Sen sisällä on paljon erilaisia asioita – ei vain suklaasydämiä. Ja kuitenkin, tietoisuustaitojen hankkimisen jälkeen, elämä maistuu makeammalta kuin aikaisemmin.

Tietoisuustaidot facebookissa.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s