Pieni tiivistyskurssi Sisäisen teatterin hahmoihin

Mitä ovat minätilat?

 

Jokaisella meistä on sisällään Sisäinen taetteri, tunnemme sitä tahi emme. Teatterilla on ihmeellisä voimia.  Se voi liittää meidät itseemme, toinen toisiimme ja menneisiin sukupolviin.

Kun tunnemme sisäiset erilaiset tunnetilamme ja niiden opitut ja ehdollistetut ajattelumallit, auttaa se meitä paitsi tuntemaan itseämme myös tuntemaan muita. Toisen ja itsen tunteminen on siis todella tuntemista, aktiivista oman ja toisen tunnetilojen  ja ajatellumallien luovaa peilausta, eikä pelkästään passiivista älyllistä toimintaa.

Australialainen Gordon Emerson on selvittänyt erinomaisesti artikkelissaan (Egostate Personality Theory, Clinical Hypnotherapy & Hypnosis vol 33, 2011) sitä kuinka minuutemme osat eli minätilat syntyvät.

Minätilamme ovat oppimiamme käyttäytymismalleja. Suurin osa minätiloistamme syntyy  lapsuudessa ja teini-iässä, mutta uusia minätiloja voi syntyä myös aikuisina. Myös vanhat minätilamme voivat oppia uusia taitoja. Ne voivat ”jalostua”. Oma sisäinen lapseni Tyttönen on ollut ongelmieni lähde (nuorempana syömishäiriö) mutta nykyään myös luovuuteni lähde.

Syntyessämme meillä ei ole minätiloja, mutta niitä alkaa kehittyä elämämme varrella. Hyvin varhaiset minätilamme ovat huonosti sanoittuvia, kehollisia kokemuksia. Mielikuviamme työstämmällä saatamme kyetä antamaan niille aikuisina kehollisen, kuvallisen tai verbaalisen symbolisen muodon.

Nyt seuraa muutavia esimerkkejä. Kun Maija- tyttö vie väsyneelle äidille kupin teetä ja saa tästä hyvästä palkinnoksi halauksen ja helliä sanoja, oppii lapsi hoivaavan minätilan. Kun riittävän monta kertaa tätä hoivaa palkitaan, aktivoituu se opituksi käyttäytymismalliksi, minätilaksi. Maija nimesi sen aikuisena ”Sisar Lempeäksi”. Myöhemmin Maija pakenee riiteleviä alkoholisoituneita vanhempiaan aina piilon, koska huomaa saavansa tällöin olla ulkopuolella erimielisyyksistä. Aikuisenakin Maijalla on vielä tämä ”Pelkäävä Pakenija”-tila, joka juoksee karkuun avioliiton pieniäkin konflikteja. Maijan äiti haukkuu toistuvasti häntä paksuksi ja rumaksi. Tämä äidin haukkuva olemus siirtyy häneen sisäistetyksi  ”Solvaaaksi Äidiksi”. Toisista sisäistettyjä minätiloja kutsutaan Sisäisessä teatterissa introjektioiksi.

Kun pikku-Ville kertoo jokin huvittavan tapauksen, ja saa tästä hyvästä naurua ja huomiota osakseen, saattaa tämä käyttäytyminen riittävästi toistettuna muuttua täysmittaiseksi minätilaksi. Aikuisenakin Kallella aktivoituu ”Koomikko”. Ville on kova poika urheilemaan, koska hän huomaa saavansa myös tällä tavalla osakseen paljon myönteistä huomiota. Kun pärjää yleisurheilussa, on isä ylpeä hänestä. Hänessä aktivoituu kilpaileva ”Sportti-Ville”, joka piskaa itseä koviin suorituksiin.

++++++

Gordon Emerson jakaa minätilamme neljään ryhmään:

 

  1. Normaalit minätilat

    – Eivät ole ristiriidassa muiden minätilojen kanssa.

  2. Ristiriitaiset minätilat

    – Esimerkiksi tavoitteemme kannalta ristiriidassa oleva minätila. Nainen haluaa tehdä uraa, mutta Äiti-minätila vaatii keskittymään kotiin ja lapsiin.

  3. Haamu (vaded) minätilat

    – Kantavat sisällään traumaa, esimerkiksi onnettomuudesta tai hyväksikäytöstä. Tulevat ulkoisen tekijän laukaisemana kummittelemaan mielennäyttämöllemme. Kyseisen tilan tarinaa ei ole saatettu turvallisessa ilmapiirissä päätökseen.

  4. Retrotilat

    – Epäajankohtainen minätila. Esimerkiksi flirttiin ja viinin lipittämiseen taipuvainen ja kilpaileva puoli minua ei ole elämässäni enää ajankohtainen. Se on retrotila. Sen rooli on pienentynyt läi elämäni aikana.

++++++++++++++

Minätilat fysiologisina tiloina

Nämä opitut käyttäytymismallit ovat myös aivojen fysiologisia tiloja. Aivot käsitän tässä yhteydessä samoin kun Dan Siegel, eli aivomme sijaitsevat paitsi päässä, myös koko kehossamme hermostona ja hormonaalisena toimintana. Yllätys, yllätys, meissä on aivoa  varpaista päälakeen saakka. Siksi kokonaisvaltainen viisaus on myös kehomme viisautta!

Kun vaikka pelkäävä tila meissä aktivoituu, ei se ole vain ajatusrypäs vaan se on kokonaisvaltainen kehollinen kokemus, jossa erilaiset neurofysiologiset ilmiöt aktivoituvat meissä. Pelossa stressihormonitasot nousevat, jonka seurauksena mm. hengitys muuttuu pinnalliseksi ja pulssi tihenee. Minätilamme ovat siis aina myös kehollisia tiloja. Kun negatiiviset, kuluttavat, vatvovat tai vaikkapa ahdistavat tilat vellovat meissä pitkiä aikoja, verottavat ja rasittavat ne myös kehomme.  Sairastumme fyysisesti tai mielenterveytemme järkkyy.

Eri osat aivojamme aktivoituvat stressaavissa, tehokkaisissa  ja levollisissa minätiloissa. Kun löydät tilojesi ohjajaan tietoisuustaitojen avulla, kykenet yhä taitavammin ohjaamaan tilojasi kulloisessakin tilanteessa tarkoituksenmukaisiin minätiloihin.

Minätilat eivät siis muodostu itsestään, vaan ne syntyvät suhteessa ympäristöön ja sosiaalisiin kontakteihimme. Aivomme kehittyvät koko elämämme ajan. Saatamme oppia parantamaan ja  säätelemään tilojemme välistä vuorovaikutusta: voimme vapauttaa meissä olevaa tunne- ja molekyylivirtaa. Vähitellen vapaudumme ehdollistumiemme kahleista ja meistä muodostuu persoonallisuuksia, joita oikeasti tahdomme olla. Voimme olla aidosti oman itsemme näköisiä, mikä on harmoninen ja levollinen kokemus myös kehollisesti. Syö paljon energiaa tallustella väärissä saappaissa.

cropped-cropped-wp_20131003_0682013100422123420131004221523.jpg

Terve, eheä persoonallisuus, on hyvin kommunikoiva minätilojensa joukko: sosiaalisen kehomielemme tunne- ja informaatiomolekyylivirrat kulkevat vapaasti, ilman tukoksia. Eheä ihminen tunnistaa käyttäytymisessä aktivoituvat minätilansa, eikä ole satunnaisten tilojensa orja. Hän ei sano itselleen koskaan: ”En tiedä, mikä minuun meni….”

+++++++++++

Kasvata itsesi eteväksi oman Sisäisen teatterisi ohjaajaksi

 

Tietoisuustaitoja omaava ihminen ohjaa taitavasti omaa Sisäistä teatteriansa. Epäajankohtaiset retrotilat tai traumaattiset tilat eivät kaappaa näyttämöä. Hän osaa vaihtaa tilojansa siten, että ne ovat harmoniassa ympäristön kanssa. Hän voi halutessaan olla leikkisä, järkevä, luova, typerä, surullinen, mutta hän osaa olla näitä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Itsetuntemus kehittyy tietoisuustaitojen, luovien terapeuttisten menetelmien, hypnoterapian ja psykoterapian avulla.

Ongelmia elämäämme tulee esimerkiksi silloin kun epäsopiva tila aktivoituu sosiaalisessa tilanteessa. Emme esimerkiksi kestä minkäänlaista kritiikkiä, vaan menemme ”lukkoon”, kun joku vähänkin arvostelee toimintaamme. Tai vaikkapa annamme onnettoman sisäisen minätilamme rakkauden nälän johdattaa meidät rikkomaan typerästi hetkellisten nautintojen ohjaamana avioliittomme tai aggressiivinen machotila mottaa ajattelemattomasti tuntematonta ihmistä lärviin nakkikioskilla.

Tulemme tutuksi minätilojemme kanssa siten, että alamme neuvottelemaan niiden kanssa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kirjoittaen, terapiassa tai luovilla terapeuttisilla  (meditaatio ja itsehypnoosi) menetelmillä. Kun ihmisellä ei ole aikuisia vahvoja tiloja, kannattaa hyödyntää hypnohanging_masksterapiaa. Teemme  jollakin meille sopivalla menetelmällä minätilamme itsellemme tutuksi ja teemme sovinnon niiden kanssa. Hautaamme itseämme vastaan suunnatun sotakirveemme.

Voi olla, ettemme koskaan saavuta tilaa, jossa kaikki minätilamme ovat sopusoinnussa. Saatamme kuitenkin pystyä pääsemään tilaan, jossa minätilamme muodostavat ”riitasointuisen sopusoinnun”. Olemme neuvotelleet kompromisseja ristiriitaisten osiemme kanssa. Nämä sisäiset neuvottelumme auttavat meitä pääsemään lähemmäksi eheää minuutta  ja tasapainoa. Olen muuten nuoresta pitäen ihmetellyt ihmisiä, jotka ovat vain yhtä mieltä asioista. Itse olen aina montaa mieltä, ja joudun jatkuvasti neuvottelemaan itseni kanssa.

Olen sitä mieltä, että minätilojen neuvottelu on tietoisuustaito, jota joudumme käymään läpi elämämme. Sisäisessä teatterissa ihmisten ajatellaan olevan potentiaalisesti oman sisäisen maailmansa parhaita ohjaajia. Heille ei ole vain annettu välineitä – riittäviä tietoisuustaitoja – sisäisiin neuvotteluihin ja oman teatterin ohjaukseen. Taitamattoman ohjauksen seurauksena syntyy välillä melkoista tragediaa.

++++++++++++

Lopuksi

 

Sosiaalisten tilanteiden uudet erilaiset vaateet edellyttävät meiltä jatkuvaa itsepohdiskelua. Meidän pitäisi toistuvasti päivittää kovalevyämme, tietoisuuttamme. Siksi on syytä pitää hyvä huoli sisäisen maailmamme hyvästä ohjauksesta, hallinnosta. Varomaton tuudittautuminen jonkun retrotilan maailmankuvan harhaan, voi suunnata meitä epäajankohtaisen minätilan tavoitteisiin, sabotoiden todellisia päämääriämme.  Seurauksena voi olla siäinen sotatila, jonka seurauksena saatamme terrorisoida ympäristöämme ja itseämme. Voimme  vajota syyväänkin alakuloon, ja mukaan saatamme kiskoa muutaman matkakumppaninkin. Masennus on sosiaalisesti tarttuva tila.

Todellista ja suurinta vapautta on olla oman itsensä herra. Kaikilla yhteiskunnallisilla tasoilla näkee turhan paljon turvattomien sisäisten lasten riitoja ja jopa sotatiloja.  Luulemme teknisen tietomme kanssa olevamme jotenkin viisaampi kansakunta kuin menneet sukupolvet ja alkuperäiskulttuurit. Tämä ei pidä paikkaansa. Viisautemme on ollut kovin teknistä ja yksipuolistunutta.

Oma mielipiteeni on, että sekä oikeuslaitos että terveydenhuolto kuormittuisivat huomattavan paljon vähemmän, kuin ihmisillä olisi enemmän tietoisuustaitoja. Parhaat lähtökohdat hyvälle ihmiselämälle antaa hyvä vanhemmuus, sellainen, jossa ihmiselle annetaan rakkautta ja tilaa olla oma itsensä. Emme yritä ”kasvatuksellamme” tukahduttaa lapsen persoonan ainutkertaisia ominaisuuksia. Sallimme hänelle monipuolisen itsensä toteuttamisen.

Sisäinen teatteri facebookissa.

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s