Kuinka apinoita pyydystetään

Jatkan välillä blogejani taas  kevyemmällä sarjalla eli tällä apinateemalla.

Länsimaisessa elämäntavassamme on ylikorostettu ulkoisen vapauden merkitystä. Todella vapaa ihminen on vapaa myös sisäisesti. Edellisessä blogissa australialainen psykoterapeutti ja valmentaja Jan Sky kirjoitti sosiaalisesta maisemasta ja siitä kuinka itse asetamme omalle mielellemme ja toiminnallamme rajoja.

Emme kykene maksimoimaan suoritustamme , koska mielenmaisemassamme on estäviä  puolia meitä, minätiloja, jotka sabotoivat suoritustamme. Humanisti osa minua sanoo saman asian toisella tavalla: Emme pysty toteuttamaan täysillä niitä lahjoja, joita meissä on, koska ristiriitamme estävät meitä kanavoimasta energiaamme todellisten tavoitteittemme mukaiseen toimintaan.

cc magnus manske

Tästä tuleekin mieleeni tarina siitä, kuinka eräässä intialaisessa kylässä alettiin pyydystää apinoita. Pikkukylä oli nimittäin täynnä villejä apinoita, jotka häiritsivät kylän normaalia elämää. Niitä oli lähes mahdotonta saada kiinni, eikä ampuakaan saanut. Eräs kyläläinen oli keksiliäs: Hän sitoi ison lasisen purkin puuhun, sellaisen, jonka suusta juuri ja juuri mahtui sisään appelsiini. Kun apina näki purkin, ei se malttanut olla tarttumatta herkullisen näköisen appelsiiniin. Tämän jälkeen käsi ei kuitenkaan tullut ulos purkista ja apina jäi loukkuun, koska se ei haluanut päästää otetaan herkkupalasta. Näin apinoita saatiin pyydystettä ja siirrettyä muualle.

Monet meistä rajoittavat omaa elämäänsä sillä, että ovat kiinni koko elämänsä appelsiinipurkeissa, joiden hedelmät ovat jo ajat sitten kuivettuneet. Meidät on näin kuljettu mielemme vankilaan.  Olemme oppineet toiston kautta jonkun käyttäytymis- tai toimintamallin, joka ei ole enää ajankohtainen. Maailmamme rakentuu tällöin muilta henkilöiltä opituille minätiloille, jotka muodostavat tietämättämme sisäisen, sosiaalisen mielenmaisemamme. Emme ole valinneet itseämme.

Voimme tutustua sisäiseen sosiaalisen maisemaamme esimerkiksi terapeuttisissa ryhmässä kirjoittaen (Sisäinen teatteri®). Teemme näkyväksi ensiksi minätilamme hyödyntäen vaikka Jan Skyn ESI®– eli HTT® menetelmää. Toki niitä voi tehdä näkyväksi ihan vain tarkkailemalla omaa kokemusta. Aina kun tunnemme hämmennystä tai sisäistä ristiriitaa, minätilamme pitävät neuvottelujaan.

Voimme tulla luovissa meditatiivisissa tiloissa tietoiseksi uskomustemme ja ehdollistumiemme juurista, jonka jälkeen voimme tässä hetkessä valita itsemme yhä tietoisemmin joka päivä aina uudelleen. Työ ei ole vain järjellä asioiden työstämistä, vaan tärkeimmät oivallukset tulevat silloin, kun uskallamme päästää irti siitä. Retki omaan sosiaaliseen mielenmaisemaamme on järjen ja mielikuvituksen  yhteistyötä. Voimme hyödyntää tässä työssä erilaisia muuntuneita tajunnantiloja (meditaatio, mietiskely, luovat transsit).

Se, ettemme tunne sosiaalista mielenmaisemaamme, aiheuttaa meissä apina-ajatuksia ja tunnelukkoja, jotka ovat selityksenä monille psykosomaattisille vaivoillemme. Esimerkiksi jonkun henkilön yksi sana voi herättää meissä suurta ahdistusta, jonka syytä emme ymmärrä. Kokemus voi olla selittävänä tekijänä esimerkiksi tämän jälkeen tulevassa selkäkivussamme. Mielemme ja kehomme ovat erottamaton osa toisiaan. Kokonainen ihminen tuntee osansa minäitilansa, ja saattaa niiden keskeneräiset tarinat turvallisessa ilmapiirissä päätökseen. Terveet osat, onnellinen ihminen (Helthy Parts, Happy Self) , kirjoittaa australiainen Ego State -terapian yksi merkkimies, Gordon Emmerson.

Hoitamalla kehoamme, voimme hoitaa mieltämme, ja työstämällä mietämme, voimme hoitaa kehoamme. Meidän ei tulisi liikkua vain erilaisissa ulkomaastoissa, ja tehdä kodistamme kaunista, vaan meidän tulisi löytää myös sisäinen koti, ja tutkia sitä ympäröivää mielenmaisemaa.

cc Ugly Alien 1, John Malcolm

Henkilö, joka ei ole tutustunut, omia keho- ja mielen tiloja kuuntelevasti, sisäiseen sosiaaliseen maisemaansa, ei ole oma itsensä. Sen sijaan hän on toisten ihmisten muodostama satunnainen muotokuvakokoelma, joka ei ole edes välttämättä hänen itsensä maun mukainen. Suurimpana maalauksena kokoelmassa saattaa olla vastenmielinen kuva henkilöstä, jonka vääristyneitä ehdollistumia hän elämässään toteuttaa.

Tietoisuustaidot facebookissa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s