Hypnoterapian lääketieteellinen käyttö nr. 1

Kerään tähän blogisarjaani ajatuksiani siitä, kuinka hypnoterapiaa voidaan hyödyntää lääketieteessä.

 

Minkälaisiin vaivoihin hypnoterapiaa voidaan käyttää ? 

 

Hypnoterapia voi täydentää koululääketieteen perinteisiä hoitomuotoja.  Meillä lääketieteessä erilaisten sairauksien hoidot ovat  olleet kovin tekniikka- ja lääkekeskeisiä.  Nykyisessä nk. transmodernissa kulttuurissa, jossa tieteellinen tieto ja erilaiset viisausperinteet ovat yhdistymässä, voidaan perinteisiin koululääketieteellisiin hoitoihin yhdistää myös muita viisausperinteitä kuten hypnoterapiaa.  Hypnoterapiassa ihminen nähdään paitsi biologisena myös emotionaalisena ja sosiaalisena kokonaisuutena.

Lääketiede on pirstonut ihmisen osiksi ja hypnoterapia puolestaan integroi eli yhdistää ihmisen kokemusmaailmaa ja sen merkityksiä. Hynoterapia on integratiivista terapiaa, mikä tarkoittaa sitä, että terapeuttisia viisausperinteitä yhdistetään asiakkaan maailmankuvan mukaisesti. Hypnoterapian ihmiskuva on holistinen eli kokonaisvaltainen ja siis erilaisia tiedollisia perinteitä yhdistävää. Tietoteoreettista pohjaa itse olen hakenut omaan työskentelyyni Lauri Rauhalan fenomenologiasta ja Ken Wilberin Integraaliteoriasta.

Hypnoterapiaa voi käyttää mm. kroonisiin kipuihin, paniikkihäiriöiden, sosiaalisten pelkojen ja muiden fobioiden hoitoon.  Lisäksi hypnoterapialla on hoidettu mm. ärtynyttä paksusuolta, jännityspäänsärkyä, astmaa, unettomuutta, addiktioita, syömishäiriöitä,  syöpään ja sen hoitoihin liittyviä pelkoja ja stressiä,  vuoteenkastelua, fibromyalgiaa, synnytyspelkoja, iho-oireita kuten atyyppistä ihottumaa, työuupumusta, tinnitusta, syömishäiriöitä, syyliä ja närästystä.

Hypnoterapialla vaikutetaan erityisesti kivun tuottamaan kärsimykseen.  Eli sen painopiste on ihmissysteemissä (vrt. Rauhalan situationaalinen säätöpiiri) kivun henkilökohtaisessa kokemuksellisessa osassa. Aina emme voi poistaa kokonaan kipuamme, mutta voimme onnistua vähentämään kivun itsessämme tuottamaa kärsimystämme. Tällä puolestaan voi olla myönteinen vaikutus immuunivasteeseemme. Tavoite on, että asiakas löytää itsestään voimavaratilan,  toivon, sen sijaan että hän passivoituisi ja uhriutuisi olosuhteilleen.

 

Hypnoterapia on parantavaa vuorovaikutusta

 

Hypnoterapia on holistista  ”kehomieliterapiaa”, eli tunnetilat meissä eivät ole vain mielikuva- ja ajatussisältöisiä, vaan ne ovat myös kehollisia fysiologisia tiloja.  Kun meitä ottaa päähän, meillä ei siis ole päässämme vain ilkeitä ajatuksia, vaan koko kehomme reagoi stressihormoneilla. Candace Pertin sanoin, kun voimme hyvin, tunnemolekyylit virtaavat meissä vapaasti. Lukitut ja käsittelemättömät tunnetilamme aiheuttavat meissä fysiologisia virtausblokkeja, kärsimystä ja kehollisia vaivoja. Stressi heikentää immuunivastettamme.

Terveydenhuollon ammattilainen itse voi nauttia hypnoottisesta suhteesta asiakkaaseen. Esimerkiksi hypnoterapian eräs ”guruista”,  Milton Erikson, käytti hypnoosia ilman induktiota. Ihmiset ovat hyvin usein hypnoottisessa suhteessa toiseen ihmiseen tietämättään. Hypnoterapia ei ole manipulointia, vaan se on pikemminkin asiakaslähtöistä vanhojen automatisoituneiden, ehdollistettujen ja opittujen uskomus- ja käyttäytymismallien poiskytkentää ja uudelleenkytkentää. Voisi sanoa, että moni meistä on ohjelmoinut itsensä terveytemme kannalta epäedullisesti. Siksipä ohjelmamme kaipaavat aika ajoin päivitystä. Tämä voi tapahtua muuntuneissa tajunnan tiloissa kuten hypnoosi eli transsitilassa.

Transsit ja meditatiiviset tilat ovat olleet aikaisemmissa kulttuureissa normaaleja tiloja, mutta länsimaisessa rationaalisessa hallinnankulttuurissa niitä monet tuntuvat pelkäävän. On pelottavaa menettää kontrolli omista ajatuksista.  Tämä on erityisen pelottavaa silloin, kun tietoisuuteen ei ole kehittynyt aikuisia turvallisia tiloja.

Hypnoottinen vuorovaikutussuhde Kelleyn ja Woodsin mukaan (Hope is Realistic – A Physician’s Guide to Helping Patients Take Suffering Out of Pain) lumevaikutus heijastaa lääkärin ja potilaan välistä vuorovaikutussuhdetta. Vuorovaikutuksen onnistumisen tuoma lumevaikutus (placebo) helpottaa potilaan oireita ja tuo eheyttä (healing) hänen kokemukseensa, kun taas epäonnistunut kommunikaatio tuo pahennevaikutusta, noceboa, mikä lisää potilaan kärsimystä ja sairauden kokemusta.

Emme pelkästään kielenkäytöllämme kuvaa todellisuutta vaan myös muokkaamme sitä. Vuorovaikutuksemme potilaan kanssa voi olla paranemista edistävää. Henkilökohtaisesti ajattelen, että hypnoosisuhde on vastavuoroinen vuorovaikutussuhde.  Onnistunut parantava vuorovaikutuskokemus on eheyttävä paitsi potilaalle myös lääkärille.

Terveydenhuollon ammattilaisen omilla ja potilaan uskomuksilla kuin myös odotuksilla on merkitystä paranemistulokseen.  Kun potilas tietää saavansa huipputehokasta morfiinia kipuun, vaikuttaa aine 50 % tehokkaammin kuin tilanteessa, jossa potilas ei tiedä tätä saavansa. Paranemis- ja sairastumiskokemus eivät ole vain biologisia ilmiöitä, vaan ne ovat kokonaisvaltaisia kokemuksia, jossa ihminen on mukana sielullisena, mielellisenä, sosiaalisena ja biologisena ihmisenä.

 

Millaisia riskejä hypnoterapiaan liittyy?

 

Hypnoterapian lääketieteellisessä käytössä on tärkeää, että potilas on tutkittu perusteellisesti lääketieteellisesti.  Hypnoterapia ei näin ollen korvaa lääketieteellisiä tutkimus- ja hoitometodeja, vaan se täydentää niitä.  Esimerkiksi kun henkilö tulee hypnoterapiaan vaikkapa päänsäryn vuoksi, on syytä ensin lääkärin perusteellisessa tutkimuksessa tehdä diagnoosi, onko kysymys mahdollisesti jännityspäänsärystä, migreenistä tai vaikkapa aivokasvaimesta. Lääkäri antaa lisäksi omat hoito-ohjeensa, joita kannattaa noudattaa.

Parhaat hoitotulokset syntyvät silloin, kun hypnoterapeutti ja muu terveydenhuoltohenkilökunta tekevät yhteistyötä keskenään. Mikäli vaivan biologista perustaa ei ole tutkittu, voi hypnoterapia pahentaa joskus potilaan tilannetta.  Joskus hypnoosissa voi aktivoitua asiakkaalla voimakkaita tunnetiloja, jolloin on tärkeää, että hypnoterapeutilla on riittävän hyvä koulutus ja kokemus, jottei potilas traumatisoidu uudelleen.

 

Kuinka hypnoterapiaistunto etenee?

 

Seuraavassa pääpiirteittäin hoidon eteneminen:

1)  Tustutaan ja määritellään asiakkaan ongelma ja hypnoterapian tavoite.

2)  Rentoudutaan ja annetaan hypnoterapeutin ohjata tietoisuutta hypoosin levolliseen tilaan.

3)  Vähitellen dissosioidutaan hypnoosin avulla (häiritsevät kriittiset sisäiset äänet tehdään näkyviksi ja poistetaan). Henkilö tavoittaa paremmin sisäiset tunnetilansa ja niiden äänet.

4) Hypnoterapeutti vahvistaa suggestioilla muutosta, joka tukee asiakkaan tavoitteen suuntaista toimintaa.

5) Potilas palautetaan arkitietoisuuteen ja tämän jälkeen peilataan kokemusta.

Hypnoosissa on käytetty perinteisesti myös ideomotoorisia signaaleja eli voidaan rakentaa erilaisia kehollisia merkkejä vastauksiksi hypnoterapeutin terapiakysymyksiin.  Joskus kehomme tietää hypnoositilassa asioita, joita mielemme ei vielä tiedä.

 

 

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s