Hypnoterapian lääketieteellinen käyttö nr. 2

Aikaamme leimaa uusi ihmiskuva

Tämän toisen lääketiedettä ja hypnoterapiaa koskevan bloggaukseni aloitan pienellä filosofiapläjäyksellä.

Se, mitä tämän päivän maailmassa kaiken informaatiotulvan keskellä tarvitaan, on paitsi luovuus myös hyvä realiteettitaju. Itse ajattelen filosofisesti niin, että postodernille ajalle oli tyypillistä ”kaikki käy”-mentaliteetti. Karrikoiden kuvaisin tätä, että huonolla realiteettitajulla varustettu postmoderni ihminen saattaa turvautua vaikka syöpänsä hoidossa kritiikittömästi pelkkään enkelihoitoon ja soodaan, sen sijaan, että ottaisi vastaan näyttöön perustuvia hoitoja.

Transmodernilla uuden ajan ihmisellä on paitsi luovuutta ja mielikuvitusta, myös hyvin kehittynyt realiteettitaju. Hän on valistunut ja tutustunut erilaisia viisausperinteitä edustaviin hoitomuotoihin. Mikäli hän valitsee muun kuin näyttöön perustuvan hoidon, hän on tietoinen ottamastansa riskistä. Täysin järjissään oleva ihminen voi valita syöpänsä hoitamiseen elävän ravinnon, mielikuvaharjoitukset ja meditaation. Itse en uskaltaisi tällaista suositella syöpähoidoksi kenellekkään, mutta ymmärrän hyvin, että joku tällaisen valinnan saattaa tehdä.

Transmoderni ihminen tekee tietoisia valintoja. Vaihtoehtohoidot valinnut henkilö tiedostaa, että hintana valinnasta voi olla suurempi riski hengenlähtöön, sillä kokemuksellista selvää näyttöä tällaisten menetelmien toimivuudesta ei tietääkseni ole. Transmodernilla ihmisellä on laaja tietämys asioista, ja hän kykenee kriittiseen, monipuoliseen, reflektoivaan ajatteluun. Hän ymmärtää, että on muutakin viisautta kuin vain näyttöön perustuvaa länsimaista tiedettä. Transmodernilla ihmisellä ei ole modernin ihmisen auktoriteettiuskoa, mutta ei myöskään postmodernin ”kaikki-käy”-menttaliteettia.

Transmoderni ihminen yhdistää, integroi, sisällä itsessään sitä, minkä länsimainen tiede on pirstonut. Hän kasvaa vähitellen aidosti itseohjautuvaksi, kypsäksi, vastuun omasta terveydestä ottavaksi ihmiseksi. Tällainen ihminen on todellisen asiakaslähtöisen lääketieteen ytimessä.

Se hypnoterapiasuuntaus, johon eniten olen paneutunut, eli minätilojen terapia (Ego State Therapy), lähtee liikkelle ajatuksesta, että tietoisuutemme eri osat – minätilat – edustavat meissä erilaisia maailmankatsomuksia. Sen ihmiskuva on siis pluralistinen. Meissä jokaisessa on sisällämme ikään kuin monta pientä ihmistä omine maailmankuvineen.

Tärkeää on, että minätiloissa on myös vahvoja, turvallisia, terveen realiteettitajun omaavia aikuisia tiloja. Joskus vasta terapian kautta tällaisia osia ihmiselle kehittyy.  Minätilojen näkökulmasta ihminen voi hyvin, kun hän on työstänyt omien minätilojensa väliset ristiriidat, ja näin saavuttanut jonkin asteisen sovun itsensä kanssa.

Hypnoterapia on suggestioita ja asiakkaan luovuutta hyväksi käyttävää lyhytterapiaa

Se kuinka itse käytän hypnoosia, on kuvattavissa seuraavasti: Hypnoosi on interaktiivista mielikuvaharjoittelua, jossa asiakas on rentoutuneessa ja keskittyneessä tilassa. Tässä harjoittelussa pyrin auttamaan ja ohjaamaan ihmistä kohden itsetuntemusta. Pyrin tarjoamaan asiakkaalle itselleen työkaluja, joilla hän itse voi lisätä oman tietoisuutensa ohjausta. Olen usein pohtinut sitä, että meillä on ollut kummallinen kulttuuri. Suuri osa ihmisiä elää koko elämänsä antaen tietoisuutensa olla autopilotin ohjauksessa. Tällöin erilaiset tunnetilat ohjaavat ihmistä eikä ihminen tilojaan.

Hypnoositila eli ”transsi” mahdollistaa oman sisäisen kokemusmaailman näkyvämmäksi tekemistä, jolloin tietoisuuden sisältöä on mahdollista järjestää uudelleen tavalla. Tämä mahdollistaa uuden suhteen maailmaan ja tätä kautta myös erilaisen kokemisen tavan.  Kysymys on siis vaikkapa menneiden kokemusten uudelleen elämisestä vertauskuvallisesti ja kokemusten uudella tavalla jäsentämisestä.  Hypnoosi hyödyntää muistimme epätäydellisyyttä ja sen vertauskuvallista ja symbolista luonnetta.

Itsetuntemustyötä tehdään transsissa asiakkaan luovuutta, kekseliäisyyttä ja  mielikuvitusta hyödyntäen. Itse ajattelen hypnoterapeutin olevan opettaja, joka tarjoaa asiakkaalleen keinoja ja välineitä itsetuntemukseen. Tätä kautta ihminen voi kasvaa aidosti itseohjautuvaksi, oman itsensä asiantuntijaksi.

Hypnoterapiassa pyritään tavoittamaan tunnekokemus (esimerkiksi sosiaalinen pelko), jota voidaan sitten käsitellä vertauskuvallisesti tai symbolisesti. Hypnoositilassa on mielikuvituksen avulla mahdollista elää uudelleen kokemuksia siten, että ne niiden merkityssisältö muuttuu myönteisemmäksi. Pyrkimys on löytää yhdessä joskus vaikkapa sosiaalisen pelon lähtökokemus, ”alkusiemen” (esim. koulukiusaaminen). Tämä tapahtuma voidaan editoida uudelleen merkityseltään myönteisemmäksi. Huiputamme alitajuntaamme. Se on veikeä kaveri, koska se ottaa pilamme todesta. Voimme muuntaa näin tunnekokemustemme latausta.

Kysymys on siis oikeastaan kokemuksellisesta oppimisesta:  Ihminen oppii paremmin tunnistamaan tunteitaan ja kokemuksiaan sekä kykenee ilmaisemaan niitä paremmin, avaten tunnelukkoja ja löytäen tapahtumille uusia merkityksiä. Ihminen voi purkaa muistojensa tunnelatausta turvallisesti hyödyntäen mielikuvituksen tuomaa tunne-etäisyyttä. Meidän ei tarvitse elää inhorealistisesti menneisyyden kokemuksia vaan voimme pehmentää kokemuksiamme mukkaamalla niitä mielikuvituksellamme symbolisiksi tarinoiksi.

Hyvin monet hypnoterapeutit opettavat tänä päivänä asiakkailleen itse-hypnoosin lisäksi myös muita tietoisuustaitoja, kuten hyväksyvän läsnäolon harjoituksia.  Näin hänen itseohjautuvuutensa, ja tätä kautta vastuu omasta terveydestään, lisääntyy.

Tavallisesti istuntoja pidetään hypnoterapiassa 3-8.  Tulokset tulevat yleensä nopeasti, jos niitä on tullakseen.

Hypnoterapiasta ja kivusta

Kun kipukokemustamme analysoidaan, on tärkeä ymmärtää tämä: Kipu ei ole vain kipuaistimus, jonka hermot välittää. Sen sijaan se on kipukokemus, johon aivomme integroivat paljon muutakin informaatiota, joka se puolestaan riippuu aikaisemmista ehdollistumistamme: uskomuksistamme ja odotuksistamme. Erityisesti krooninen kipu on kokonaisvaltainen biopsykososiaalinen ilmiö, jonka suurutta tutkimusten mukaan terveydenhuollonhenkilökunta yleensä aliarvioi.

Hypnoterapiaa, ja sen lähisukulaista, hyväksyvää läsnäoloa, voidaan käyttää molempia kivun hoidossa. Se mihin hypnoosi vaikuttaa erityisesti, on kivun henkilökohtainen kokemus eli kärsimys. Kivusta kärsivä oivaltaa, että hän voi muokata kipukokemustaan, vaikka ei voikaan aina poistaa koko kipua.  Masentunut kokee kivun voimakkaampana kuin rakastanut. Kärsimyksen emotionaalisesta luonteesta kertoo myös esimerkiksi se, että nivelrikosta kärsivillä henkilöillä, jotka ovat onnellisessa avioliitossa, on vähemmän särkyjä kuin heillä, jotka ovat onnettomassa avioliitossa. Tunnetilamme vaikuttavat kärsimykseemme, ja muuntuneissa tajunnantiloissamme voimme oppia säätelemään tunnetilojamme, jolloin kivun kärsimysluonne muuttuu.

Lääkäri ja hammaslääkäri ovat keskeisessä asemassa potilaansa kipu- ja sairauskokemuksen muokkauksessa. Kelley Woodsin ja Michael Ellnerin sanoin (Hope is Realistic – A Physcicians Guide to Helping Patients to take Suffering out of Pain), hyvä uutinen on se, että lääkäri voi omalla levollisuudellaan ja stressitömyydellään vaikuttaa potilaan levollisuuteen ja stressittömyyteen. Lääkärin oma levollinen mielen tila mahdollistaa terapeuttisen ilmapiirin paranemiselle. Lääkäri ja potilas ovat oikeastaan yhteisessä ”parantavassa transsissa” silloin kun tunne- ja informaatiomolekyylit virtaavat puolin ja toisin vapaasti.

Kelley Woods ja Michael Ellner kuvaavat, kuinka voimme opettaa potilaitamme puhumaan toivon kieltä. Väärä toivo on sitä, että ihmisellä on epärealistisia odotuksia. Toivon kieltä voi oppia puhumaan esimerkiksi siten, että ihminen leikkii parantuvansa. Joskus hyväennusteisessakin syövässä ennuste nimittäin huononee, kun ihminen menettää sisäisten ristiriitaisten tunnetilojensa vuoksi toivonsa. Tässä tilanteessa voi oppia ”leikkimään parantumista”, mikä puolestaan vähitellen voi muuttua oikeaksi toivoksi. Leikillisyys ja huumori ovat sallittuja kivun hoidossa.

Kyky leikkiin onkin usein ongelmanratkaisutaitojemme kehitymisessä vähintään yhtä tärkeää kuin taito ajatella järkevästi. Itse ajattelen, että nk. toivottomassakin tilanteessa ihminen voi oppia leikkimään eheytymistä, eli löytämään toivoa loppuelämäänsä henkisistä ja hengellisistä elämän merkityksistä.  Uskonnot tarjovat meille tämän mahdollisuuden. Voimme valita, lähdemmekö täältä toiveekkaina, elämäämme kiittäen vai kiroten.

Joskus sillä, että kärsimyksemme vähenee, voi olla tärkeä merkitys fyysisessä paranemisessamme. Immuunivasteemme saattaa turhan stressin poistuessa parantua. Ruumiimme ja mielemme eivät ole erillisiä osia, vaan ne ovat osa samaa kokemusta.

Kuten jokainen meistä tietää, toisinaan on niin, että sairaus on kohtalomme. Emme koskaan fyysisesti parane sairaudestamme tai kivustamme. Hypnoosin, itsehypnoosin, erilaisten mielikuvaharjoitusten, meditaation ja rukouksen avulla kärsimyksemme voi vähentyä, mikä puolestaan parantaa elämänlaatuamme sairautemme kanssa.

Teemme sairaudestamme ystävää, emmekä kadota toivoa kuolemankaan edessä elämästämme. Tämä ei tietenkään aina ole helppo tehtävä. Joskus se voi tuntua jopa mahdottomalta. Silti kun tässä onnistumme, paranee elämänlaatumme huomattavasti.  Väitän, että ihminen joka osaa elää, osaa myös kuolla.

Narratiivisen lääketieteen näkökulmasta hypnoterapia auttaa ihmistä antamaan sairauskokemukselle merkitystä. Lääkärin oma mielen tila, itsetuntemus ja kommunikaatiotaidot vaikuttavat sekä hänen omaan identiteettitarinaansa kuin myös potilaan sairaustarinaan. Lääkäri voi parantaa omaa itsetuntemustaan paitsi opiskelemalla hypnoosia ja hyväksyvää läsnäoloa, myös  narratiivisesti, luovan reflektoivan kirjoittamisen kautta.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s