Lavahypnoosi epäeettistä?

Suomen tieteellisen hypnoosiyhdistyksen eettisessä säännöissä terveydenhuollon ammattilaisille kielletään lavahynoosi. Olen aina pitänyt tätä sääntöä itsestäänselvyytenä, mutta onko lavahypnoosi varmasti epäeettistä?  Sisälläni on viime aikoina herännyt hiljalleen seuraava epäillys. Entä jos asianlaita onkin niin, että edellä mainittu sääntö onkin vain jäykistyneen medikalisoivan kulttuurimme yksi vanhentunut uskomus?

Tässä blogissani jaan  muutaman  videon amerikkalaisesta Juan Acostasta, joka tekee sekä lavahypnoosia, että opettaa hypnoosin taitoja hammaslääkäreille.  Hän on kirjoittanut kirjan ”Hypnodontics – Ethical Influence: Language for Dental Professionals” eli Hypnohammaslääketiede – Eettinen vaikuttaminen: Kieltä hammashoitoalan ammattilaisille”. Mielenkiintoinen kirja. Suosittelen sitä kaikille hammashoitoalan ammattilaisille!

Pyörin melkoisen paljon erilaisissa kansainvälisissä virtuaalisissa hypnoosiryhmissä, joissa liikkuu eritaustaisia hypnoterapeutteja, myös lääketieteellisen koulutustaustan omaavia alan ammattilaisia.  Tuntuu siltä, että uskomusta lavahypnoosin epäeettisyydestä on alettu yhä enemmän kyseenalaistaa; ei pelkästään amerikkalaisten hypnoterapeuttien vaan myös esimerkiksi englantilaisten hypnoterapeuttien keskuudessa.

Moni kansainvälisessä keskusteluryhmässä oleva hypnoterapeutti oli sitä mieltä, että lavahypnoositaidot kertovat vain hypnoosia käyttävän terapia-alan henkilön korkeasta ammattitaidosta.  Hypnoosi ei ole monen hypnoterapeutin mukaan vain tiedettä, vaan se on myös taidetta.  Hypnotisoijalta vaaditaan kykyä luovaan ja leikilliseen ajatteluun.  Lääketiede on heidän mukaansa kärsinyt kognitiivisesti jäykistä ja yksipuolistavista uskomuksista.

Virtuaalisissa hypnokeskusteluissa tuli esille, että hypnoosia monen mielestä voi käyttää sekä lavalla että terapiahuoneessa eettisesti tai  epäeettisesti.  Kysymys on viime kädessä siitä, että kunnioitetaanko toista ihmistä vai yritetäänkö häntä johdattaa johonkin hänelle epämiellyttävään kokemukseen ja  maailmankuvaan.

Tekisinkö minä lavahypnoosia?  En, en ikinä.   Tai en ainakaan näillä taidoilla :D.  Silti koen itseni aika hämmentyneeksi tämän asian äärellä.  Jospa lavahypnoosin kieltämisessä onkin enemmän kyse oman nurkkakuntaisen amatillisen yksipuolisen maailmankuvan ja sen eritysaseman puolustumista kuin että sääntö olisi  todellisen kokonaisvaltaisesti eettisen hoitamisen kannanotto.

Entä jos onkin niin, että lääketieteen eettiset säännöt kaipaisivat tuuletusta? Uskon integratiiviseen tieteeseen:  taiteen ja tieteen filosofioiden keskinäiseen lähentymiseen.  Hypnoosi voi olla osa juuri tätä erilaisia näkökulmia yhdistävää käytäntöä.  Ihmistä kannustetaan erilaisissa hoitavissa käytännöissä uskomaan ja luottamaan oman personan luovan sekä leikillisen ajattelun itseä eheyttävään voimaan.

Onko länsimaisen  lääketieteen yksipuolinen medikalisoiva ajattelu tehnyt elämästä liian vakavan projektin? Mitä mieltä sinä olet?

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s