Lääketieteellinen hoitohuone on teatterinäyttämö

Tähän blogiini alan kerätä yhteenvetoa hypnoterapeuttisista seikoista, joita omassa hammaslääkärin työssäni ja tarjoamassani henkisessä hypnoterapiavalmennuksessa hyödynnän.  Uskon, että hypnoterapeuttisista menetelmistä  ja hyväksyvästä läsnäolosta hyötyvät kaikki terveydenhuollon ammattilaiset sekä heidän potilaansa.

Blogini lista pitenee ja täsmentynee ajan kanssa. Tässä se on nyt tämänhetkisenä versiona:

1)  Ole hyväksyvästi läsnä potilaallesi

Hyväksyvästi läsnäolo asiakkaalle merkitsee sitä, että terveydenhuollon ammattilainen aistii potilastaan paitsi kuuntelemalla, myös koko kehollansa. Ihmisen vuorovaikutus on paljon enemmän kuin vain sanoja.  Mm. äänen sävymme ja kehomme eleinä ja oireina viestii asioita, joita voimme ottaa vastaan muilla aisteillamme kuin vain kuuloaistilla.

2) Luo potilaaseen hyvä tunneyhteys

Tämä tapahtuu esimerkiksi samauttamalla eli peesaamalla potiasta.  Peesaaminen ei ole asiakkaan matkimista, vaan se on empaattista samaistumista asiakkaan tilanteeseen ja hänen maailmaankuvaansa. Löydämme peesaamalla  yhteisen kielen ja yhteisen tavoitteen, jota kohden voimme tukea asiakastamme omalla ammattitaidollamme.  Tunneyhteyden rakentamista voimme harjoitella erilaisin roolileikein. Nykään niitä käytetäänkin jo oppimisvälineinä myös lääketieteellisissä tiedekunnissa.

3) Ole leikillinen

Leikki on tärkeä oppimisen tapa paitsi lapsille myös aikuisille. Psykiatri Stuart Brown on tutkinut sitä, kuinka leikki ja mielikuvitus kehittävät aivojamme. Ne hyödyntävät aivojemme neuroplastisia ominaisuuksia. Hän on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja. Lääketieteen helmasynti on ollut liiallinen järki ja vakavuus. Tästä olemme onneksi vähitellen pääsemässä eroon.

4) Ole hyväksyvästi läsnä itsellesi

Opettele kuuntelemaan oman kehomielesi viestejä. Syvimmät tunnetilamme ja niiden äänet kuuluvat meissä vain hiljaisina kuiskauksina ja kehollisina oireina. Voit oppia tavoittamaan näitä ääniä oman mielikuvituksesi avulla. Jokaiselle tekee hyvää harjoittaa jotain terapeuttista luovaa toimintaa.  Myös omien henkilökohtaisten rajojen suojeleminen on tärkeää työssä jaksamisen kannalta.  Liiallinen tai jatkuva samaistuminen potilaisiin voi syödä voimiamme. Joudumme esimerkiksi hätätapauksissa ottamaan tunne-etäisyyttä potilaaseen (akuutit henkeä uhkaavat tilanteet), mikä voi olla välttämätöntä hoidon onnistumisen kannalta, mutta se on raskasta kehomielelle. Yhä enemmän pitäisi pitää huoli siitä, että lääketieteen ammattilaiset saavat riittävästi työnohjausta ja tunteiden purkua esimerkiksi työyhteisön keskusteluryhmissä.

5) Rakasta itseäsi ja auta potilastasi tekemään tämä sama

Terve itsensä hyväksyminen ja arvostaminen on hyvän elämän lähtökohta. Yksi arvostamistani lääkäreistä Rachel Naomi Remen, on sanonut: ”Ne ihmiset, jotka eivät rakasta itseänsä, harvoin rakastavat myöskään elämää.”  Myönteistä ajattelua voimme jakaa löytämällä tunnehteytemme toiseen ihmiseen. Rakkaudellisessa hyväksynnässä pistämme myönteiset energia- ja informaatiomolekyylimme keskinäiseen virtaukseen. Emme ole toisistamme irrallisia ihmisiä, vaan olemme kohtaloissamme sidoksissa toinen toisiimme.

6) Opeta potilasta olemaan hyväksyvästi läsnä itselleen

Auta potilasta tunnistamaan, mitä hänen kehonsa kertoo hänen elämästään.  Lääkäri voi onnistuneessa vuorovaikutuksessa avata potilaalle niiden haavojen merkityksiä, joille lääketiede ei mahda mitään. Ihmisestä itsestään voi kasvaa toiseen ihmisen peilaamisen kautta oman elämäntarinansa paras asiantuntija.  Jokaisen ihmisen keho on paitsi biologiaa myös tarina. Lääkäri Rita Charonilta on tullut useampia hyviä kirjoja narratiivisesta lääketieteestä.

7) Opettele reflektoimaan tietoisuuttasi

Erilaiset hyväksyvän läsnäolon harjoitukset ja luovat terapeuttiset itsehoidolliset menetelmät auttavat meitä pääsemään kiinni omaan sisäiseen kokemukseemme.  Tunteemme ja oireemme ovat sidoksissa toinen toisiinsa  (vrt. Markku T. Hyyppä). Paitsi itsetuntemusta,myös empatiaa voi opetella esimerkiksi reflektiivisellä kirjoittamisella. Näin opetellaankin tunnetaitoja nykään  monissa yhdysvaltalaisissa lääketieteen tiedekunnissa.

9) Astu ulos laatikosta

Luovat uudet ajatusmallit eivät synny sosialisoitumalla luonnontieteelliseen jäykkään laatikkoajatteluun. Sen sijaan ne syntyvät laatikon ulkopuolella.  Tätä korostaa esimerkiksi Rachel Naomi Remen tässä erinomaisessa videossa. Älä ole toisen ihmisen klooni. Kehitä sensijaan omaa itsenäistä ja tieteenfilosofista ajatteluasi paneutumalla vaikkapa filosofi ja psykologi Lauri Rauhalan ajatuksiin tai Ken Wilberin Integraaliteoriaan. Älä erehdy luulemaan, että empiirisanalyyttinen tieteenperinteesi on kaiken tieteellisen ajattelun lähtökohta.   Jokaista elämän ilmiöitä ei voi pätevästi tutkia kaksoissokkotutkimuksilla laboratoriossa.  Kehittämällä tieteenfilosofista ajateluasi, opit vähitellen erottamaan lääketieteen epäterveet medikalisoivat pyrkimykset. Esimerkiksi hammashoitopelko ei ole vain aivobiologiaa, vaan se on tavallisesti ensisijaisesti vuorovaikutuksellinen ja kulttuurinen ongelma.

10)  Käytä suggestiivista kieltä

Vahvista potilaan tavoitteen mukaista käytöstä myönteisillä suggestioilla.  Potilaan toivoa tulee aina ruokkia. Myönteiset suggestiot ovat potilaan omien parantavien voimien aktivoimista. Me lääketieteen ammattilaiset voimme vahvistaa (lume, placebo) tai heikentää (nocebo) käyttäytymisellämme potilaan omia parantavia voimia. On oma taitonsa olla kielenkäytössä realisti mutta samalla myös potilaan toivoa suggestiivisesti vahvistava. Toivon luomisesta hypnoterapeutit Michael Ellner ja Kelley Woods ovat kirjoittaneet erinomaisen kirjan. Mikä parasta, toivon ei tarvitse koskaan kuolla. Kuolevankin ihmisen on mahdollista löytää toivo elämän henkisistä merkitystä. Jos haluat tutustua enemmän lumeilmiöön, lue lääkäri Lissa Rankinin kirja ”Mind over Medicine”.

11) Käytä hyväksi parantavia rituaaleja

Toimenpiteemme eivät ole vain teknisiä suorituksia. Ne voivat olla myös parantavia rituaaleja. Tästä aiheesta on tullut kuuluisaksi lumepolvileikkaukset.  Psykologi Jeanne Achterberg on kirjoittanut erinomaisen kirjan shamanismista ja modernista lääketieteestä.  Myös amerikkalainen psykiatri Lewis Mehl-Madrona on kirjoittanut paljon alkuperäiskansojen parantavista rituaaleista. Hyvä hammaslääkäri/lääkäri on paitsi länsimaisen tieteen tarjoaminen työkalujen asiantuntija, myös shamaani. Hän tajuaa toimintansa rituaalisen luonteen.

12)  Opeta potilaalle myönteisiä affirmaatioita

Ei ole yhdantekevää, millaista sisäistä puhetta potilas ylläpitää sisällä sosiaalisessa kehomielessään.  Kun potilas oppii keskittämään ajatuksiaan (medi-tation) ja tunnistamaan ja luokittelemaan ajatuksiaan (esim. Sisäinen teatteri), hän voi oppia valitsemaan tietoisesti myönteisiä tunnetiloja ja niiden ajattelumalleja sekä niihin erottamattomasti liittyviä kehon fysiologisia tiloja.  Ihminen ei esimerkiksi tämän jälkeen ajattele hammashoidosta katastrofiajatuksia, vaan hän tietoisesti valitsee  selviämistä vahvistavia ja itseä kannustavia ajatuksia. Auta potilasta rakentamaan itselleen myönteisiä affirmaatioita ”Minä selviän!” ”Olen vahva!”. Joskus kielteisistä tunnetiloista irti päästäminen on vaikeaa (”Apua, kohta sattuu!” ”Tämä on hirveää!”). Negatiivisista tunnetiloista irtaantuminen saattaa edellyttää terapiaa, erityisesti silloin kun potilaan persoonaan ei ole kehittynyt vahvoja aikuisia tiloja. Usein lääkärin arkijärki riittää. Länsimainen lääketieteellinen kulttuuri ei ole ollut vahvimmillaan muuntuneiden tajunnantilojen hyödyntämisessä, mutta ajat ovat nyt muuttumassa. Taitava lääkäri hyödyntää (usein tietämättään) omia ja potilaan muuntuneita tajunnan tiloja terapeuttisessa työskentelyssään.

13)  Hengitys on silta kehon ja tunnetiojen välillä

Auta potilastasi hengityksellä säätelemään omia tunnetilojaan ja tee itse sama. Kun ”hermosi meinaavat mennä”,  keskity rauhalliseen hengitykseen, ohjaa mielesi toiseen tunnetilaan ja huomaat, stressitasosi laskee välittömästi.

14) Hoitohuone on teatterinäyttämö

Muista,  lääkärin/hammaslääkärin vastaanottohuone on aina tetterinäyttämö, jossa näytellään joko potilasta vahingoittavia tai eheyttäviä näytelmiä.  Mikäli potilasta ei kuunnella ja hänelle annetaan vaikkapa negatiivisia suggestioita,  tarina voi saada yhteisessä näytelmässämme negatiivisen käänteen. Kun onnistumme vuorovaikuksessamme, huomioimalla potilaamme kokevana ja tuntevana ihmisenä, vastaanoton näytelmä saa aikaan potilaamme tarinassa myönteisen käänteen. Lääketiede tarjoaa meille tärkeitä työkalua tähän näytelmään. Mikä parasta, tällaisilla potilaan tarinaa vahvistavilla näytelmillä on myönteinen vaikutus myös omaan identiteettitarinaamme.  Voimme itse paremmin. Taitava terveydenhuollon ammattilainen on oman hoitohuoneensa näytelmän taitava näyttelijä ja ohjaaja.

 

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s