Mielitajusta potkua terveydenhuollon kustannuksiin?

Psykiatri Dan Siegelin aatokset ovat olleet minulle avainasemassa, kun olen pohtinut kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä, mielen ja kehon erottamattomuutta. Aina kun siis puhun mielestä, tarkoitan myös kehoa, koska ne ovat itselleni sama asia.
Mielikeho on oikeastaan huono sana, koska se sisältää jo itsessään kaksijaottelun. Kun meillä on ”paha mieli” tai olemme valoisassa ja myönteisessä tilassa, on tila aina paitsi tunnetila mahdollisine sanoitetuin ajatuksin, se on yhtä lailla myös fysiologinen tila. Yhtäkaikki olen pitkään jo hahmottanut niin, että kun puhun tai kirjoitan mielestä, tarkoitan aina myös mieleen, uskomukseen, ajatukseen, muistoon jne. liittyvää fysiologista tilaa.
Dan Siegel korostaa, että kun pohdimme ihmisen terveyttä, avainasemassa on tilojemme integraation ymmärrys. Ymmärrämme mielen systeemisesti ja ”matemaattisesti ajatellen” pohdimme tilojen yhdistymisilmiöitä.

INTEGRAATIO JA ERILAISTUMINEN

Integraatiolla tarkoitaan erilaistuneiden osien yhteyttä toinen toisiinsa. Monimutkaisessa systeemissä, kuten ihmismielessä, integraatio tapahtuu, kun hyvin erilaistuneet ja kehittyneet erilaiset tilat yhdistyvät. Minätilojen kielellä sanoisin, että lapsenomaiset tilamme on saatettava aikuisiksi, ja sen jälkeen ne on integroitava osaksi mieltämme.
Erilaistumista ja integraatiota voi tapahtua hyväksyvää läsnäoloa ja aktiivista mielikuvitustamme hyödyntäen: Voimme antaa tilallemme uuden luovan muodon. Kehomenetelmissä tämä voi tapahtua liikkeen avulla (terapeuttinen liike), Sisäisessä teatterissa mielikuvituksen avulla sanoittaen mielemme kokemusta luovasti kirjoittaen.

ONGELMIA? SISÄINEN JÄRJESTELMÄ KAAOKSESSA TAI JÄYKISTYNYT

Tiedämme systeemiajattelusta, että epätasapainossa oleva systeemi voi mennä kaaokseen. Käytännön elämässä tämä tarkoittaa sitä, että ihmissuhteemme ja oma elämämme menee esimerkiksi ahdistuksemme vuoksi solmuun.
Toinen systeemimme ongelma voi olla sisäisen järjestelmämme jäykkyys: Meiltä on heikentynyt luovat ongelmanratkaisutaitomme. Mielestäni 1900-luvun yltiörationaalinen tapa jäsentää maailmaa on ollut kognitiivisesti jäykkä. Siksi monet meistä akateemikosta duunaariin ovat kriittisen järkemme orjia. Monet meistä ovat tukahduttaneet luovat puoleensa, ja meidän on hankala irrottautua kriittisestä järjestämme.

UUSI AIKA ON LUOVASSA JA SYSTEEMISESSÄ AJATTELUSSA

Elämme parhaillaan uuden yhteisöllisyyden ja luovuuden noususuhdannetta. Tämä on oikein hyvä asia, koska mielemme on itseään koko ajan uudelleen organisoiva järjestelmä. Kun saamme riittävästi taitoa ja tukea, voimme itse ohjata tietoisuutemme uuteen tasapainoon. Tästähän on kysymys erilaisissa terapiassa, terapeuttisissa prosesseissa ja erilaisissa luovissa prosesseissa: Voimme löytää flow-tiloja (meditaatio, hypnoosi, itsehypnoosi, luovat tilat), joissa päästämme irti vanhoista ajattelumalleistamme.
Dan Siegelin mukaan juuri kaoottinen tai jäykkä mielen järjestelmä ovat ”epä-terveyden” (un-health) ytimessä (sekä fyysisen että psyykkisen pahoinvoinnin ytimessä). Perinteisessä lääketieteessä on paljon tutkittu geenejämme, ja mitkä niistä aiheuttavat sairauksia. Vähemmän on kuitenkin tutkittu sitä, kuinka geenimme aktivoituvat. Miksi kaikki ihmiset, joilla on esimerkiksi periytyvä syöpä, eivät ole geeniensä tuottaman sairauden uhreja? Mitkä asiat meissä laukaisevat sairausgeenejä? Ne eivät ole nykytietämyksen mukaan vain materialistisia tekijöitä, vaan myös sosiaalisia tapahtumia.

TERVEELLÄ IHMISELLÄ ON MIELITAJUA

Dan Siegel korostaa, että meissä olevat huonosti toimivat ja integroitumattomat tilamme aiheuttavat meissä pahoinvointia. Mielitajun kehittämisen kautta voimme treenata mieltämme ja sen mukana koko aivojamme, ja vähitellen tulemme tietoiseksi huonosti integroituneista tiloistamme. Voimme auttaa näitä tiloja erilaistumaan ja yhdistymään tietoisuuteemme..
Emme kasva kokonaisvaltaisesti viisaiksi ihmisiksi vain kehittämällä realiteettitajua, vaan yhtä kipeästi tarvitsemme myös luovuuttamme, kykyä päästää hetkeksi irti vanhoista opituista tiloista, ja niiden käyttäytymismalleista.
Kokonaisvaltaisen terveyden optimoimiseksi, meidän on saatettava sisäiset tilamme integraatioon ja sopusointuun. Tämä integroitunut tila on yleensä vain hetkellinen. Uusissa ympäristönvaateissa tilamme voivat mennä hetkellisesti kaaokseen, ja meidän on saatettava ne jälleen uuteen tasapainoon. Ihminen ei ole koskaan valmis vaan hän on ikuisesti keskeneräinen. Tilamme erilaistuvat jatkuvasti, ja ne on saatettava aina uuteen harmoniaan.

TILAMME MUODOSTUVAT SOSIAALISISSA SUHTEISSAMME

Tilamme eivät ole vain omiamme. Sen sijaan ne muodostuvat suhteissamme eri ihmisiin. Dan Siegelin mukaan se, että meidän mielemme on vain jotakin joka on ihomme sisäpuolella on länsimaisen ihmisen harhaa, Siegelin sanoin jopa ”kusetusta”.
Mielemme samoin kuin kokonaisvaltainen terveytemme kypsyy aina ihmissuhteissamme. Lapsen epäterveet ihmissuhteet ja ympäröivien kypsien aikuisten puute näkyvät meissä siten, että systeemimme menee helposti kaaokseen tai muuttuu jäykäksi. Joskus epäonnistuneet ihmissuhteemme ovat kehollisia oireita, vaikeasti sanoitettavia, koska ongelman syntymisvaiheessa meillä on ollut vajavaainen kielellinen kyky hahmottaa ja käsitteelistää kokemuksiamme. Kun emme ole saaneet aikuisen vanhemman kautta riittävää tunteiden ja ajatusten peilausta, joudumme itse tekemään peilauksen esimerkiksi terapiassa tai kehittämällä tietoisuustaitojamme.
Ilman hyvää vanhemmuutta, altistumme epäedullisille tiloille sekä psyykkisesti tai fyysisesti. Toki geeneillä on merkitystä, mutta sosiaaliset suhteet ja niiden pohjalle rakentuva elämäntapamme (esim. addiktiomme) aktivoivat geenejämme. Epigenetiikka on suhteellisen uusi tieteenala, joka tutkii sitä, kuinka geenimme aktivoituvat. Ne eivät vain aktivoidu myrkkyjen tai säteilyn seurauksena, vaan myös sosiaaliset paineet voivat aktivoida geenejämme.

Kuhmo syksy 2007 002

TERVE IHMINEN ON JATKUVASTI ITSEÄÄN UUDELLEEN SUHTEUTTAVA

Terve ihminen kultivoi tilojensa erilaistumista ja jatkuvaa uudelleen suhteutumista, jota kautta hän elää tasapainoisemmin. Hän hyödyntää aivojensa muovautuvia eli neuroplastisia ominaisuuksia. (Dan Siegel lukee aivoiksi koko kehomme hermoratajärjestelmän varpaista päälakeen saakka). Tämä merkitsee käytännössä sitä, että ihminen oppii rakentamaan jatkuvasti uusia synaptisia ratoja aivoihinsa. Avainasemassa tässä työssä on ihmisen (keho)tietoisuustaidot.
Oppimalla uusia hermoratayhteyksiä ja toistamalla näitä uusia käyttäytymismalleja, erilaistamme aivojamme. Tietoisuutemme on kuin kamera: Kun sitä ei ole keskitetty tietoisuustaidoilla, hyppii se sinne sun tänne apinamielenä, eikä mielemme kykene muodostamana kirkasta kuvaa todellisuudesta. Tilamme ovat kuin filttereitä, joiden kautta maailma näyttäytyy aina erilaisina. Kun opimme käyttämään kameraamme, näemme maailmaan vakaammin.
Tietoisuutaitojen avulla valitsemme mielellemme sopivat linssit ja tasapainotamme kameramme, jolloin näemme asiat selkeämmin: Tunnistamme tilojamme ja niiden filttereitä sekä muovaamme ja osaamme valita taitavammin fillterimme ja löydämme niille hyvät käyttötarkoitukset.
Emme ole enää jäykkien totunnaisten tilojemme orija. Kykymme joustavuuteen, myötätuntoon paranee ja psykofyysinen hyvinvointimme lisääntyy.

IHMISEN TERVEYDEN MUODOSTUMINEN ON SOSIAALINEN OPPIMISPROSESSI

Siegelin mukaan mieli on itseään uudelleen organisoiva kehollinen ja suhteellinen prosessi. Mielemme rakentuu siis suhteessa muihin ihmisiin. Sen toiminta ohjaa informaatio- ja energiamolekyylivirtaamme. Olemme toisitamme riippuvaisia, toisiimme liittyviä ja terveytemme lisääntyy sosiaalisen ja tunneälyllisen koulutuksen kautta, kun mielitajumme kehittyy.
Keskeisin taito tietoisuustaidoissa on, että opimme ohjaamaan huomiotamme, tietoisuutemme fokusta. Se tapahtuu erilaisin mielen keskittämisharjoituksin eli tietoisuustaidoilla. Harjoittelemme tunnistamaan ja ohjaamaan tietoisuustemme tilojen muoto- ja sisältövirtaa. Emme jää ikävien tunnepitoisten opittujen tilojen vangeiksi.

SISÄINEN OPPIMISPROSESSI

Sisäisen ja sosiaalisen tunneälyllisen oppimisen kautta kehitymme kokonaisvaltaisesti viisaiksi ihmisiksi, emme ole apinamieliä, joiden mieli ohjautuu minne sattuu. Kokonaisvaltaiseen viisauteen tarvitaan realiteettitajun lisäksi myös kehotietoisuuttamme ja sen erilaisia tiloja. Tulemalla tietoisiksi tietoisuudestamme, voimme oppia käyttämään vaeltavaa mieltämme uuden oivallukseen. Apinamielemme kesytetään aktiivisen mielikuvituksen avulla luovuutemme lähteeksi.
Terveytemme vaalimista on se, että olemme tietoisia tietoisuudestamme, tilamme ovat hyvin erilaistuneita, ne ovat tasapainoisessa suhteessa keskenään ja kykenemme monitoroimaan ja muokkaamaan luovuutemme avulla tietoisuuttamme.

TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄMME ON VANHENTUNUT

Jotenkin on surullista, että koko terveydenhuoltojärjestelmämme rakentuu täysin vanhentuneelle ihmiskäsitykselle. Hyvän terveyden paras lähtökohta Siegelin mukaan on hyvä vanhemmuus. Lapsiperheitä olisi tuettava kaiken mahdollisin taloudellisin ja valistavin keinoin, jotta he olisivat läsnäolevia vanhempia lapsillensa. Tämä on kokonaisvaltaisen fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ytimessä.
Niin kauan kun tätä emme tajua, keskitymme hoitamaan vain epätasapainoisen sisäisen maailman seuraamuksia.
Suhteemme lapsiimme, kiintymyssuhteemme, luovat hyvän perustan terveydelle. Tämä ei tietenkään pelasta meitä kaikista sairauksista, mutta se antaa hyvät lähtökohdat terveelle ja harmoniselle elämälle. Onnellinen lapsuus turvallisten ja läsnä olevien vanhempien parissa ovat sen pohja.
Onneksi ihmismieli on taipuisa; voimme aikuisena aktiivisesti korjata terapeuttisessa suhteessa läsnäolevan vanhemmuuden puuttumista: Korjaamme jälkikäteen ongelmia, joita epäonnistuneet kiintymyssuhteet meissä ovat tuottaneet. Kustannustehokkaampaa olisi antaa jokaiselle lapselle kaikki se rakkaus mikä hänelle kuuluu.

LOPUKSI

Hyvä terveys on sitä, että ihminen kykenee erilaisin tietoisuustaitoharjoituksin monitoroimaan ja ohjaamaan mielensä muotoja ja sisältöjä. Toisin sanoen terveytensä optimoiva ihminen kykenee ohjaamaan tietoisuutensa informaatio- ja energiamolekyylivirtaa kohti tilojen harmoniaa.

Tietoisuutemme erilaistuminen tapahtuu uusina sanoitettuina ja joskus vain taiteellisina kuvallisina tai liikkeellisinä muotoina. Vähitellen totunnaisten tunnetilojen harhaiset käsitykset todellisuudesta taikka satunnaiset mielihalut eivät ohjaa elämäämme muuta kuin tietoisina valintoina. Mielitajuansa kehittämällä sisäinen näkö, “sydämen silmät” (mielitaju englanniksi mindsight) kirkastuu, ja ihminen näkee itsensä ja toiset ihmiset selkeämmin, mutta myös armollisemmin.

Itsensä kanssa harmoniassa elävä ihminen tuskin hukuttaa itseään erilaisiin opittuihin terveyttä vahingoittaviin käytäytymismalleihin.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s