Kuumun kuningattaren pönäköitä ajatuksia lumeesta ja lääketieteestä

Nykyistä suomalaista yhteiskunnallista järjestelmää ei vaivaa tiedon puute. Sen sijaan sitä vaivaa aidon demokratian puute. Ruohonjuuritasolla ihmiset elävät täysin omaa elämäänsä, monet uusilla arvoilla ja uskomuksilla, kun politiikassa kaikki puolueet yhdessä ylläpitävät vanhoja yhteiskunnallisia yksisilmäisiä materialistisia rakenteita. Terveydenhuollossa tehokkaan verkostotyön sijaan rahaa suunnataan edelleen vanhoihin kalliisiin hoitomalleihin, joita ohjaa hierarkisten rakenteiden vanhoilliset tärkeilevät ylipapit. Liinan mielestä järjestelmämme muistuttaa jopa meininkiä Pohjois-Koreassa.

Ehkä aidompi demokratia syntyisi kuitenkin niin kuin jo muinaisessa Antiikissa ehdotettiin. Filosofit päättäisivät yhteiskunnallisista asioista. Vitsi, vitsi. Vai oliko? Jotain tarttis tehdä tässä tilanteessa. Keksikää te Aalto-yliopiston viisaat pojat! Kuumun kuningattaren on haasteellista yksin parantaa maailma täältä pienestä ”perukan” valtakunnastaan käsin.

Terveydenhuollon kustannukset laskisivat huomattavasti, kun kaikki nivel- ja selkä- ym. lääketieteellisiä operaatioita odottavat kirurgiset potilaat pistettäisiinkin kuukauden tietoisen läsnäolon ryhmäkoulutukseen, psykofyysiselle fysioterapeutille, hypnoterapiaan tai muuhun psykokoulutukseen. Näihin täydentäviin hoitoihin voisi lähettää myös lukuisat purentavaivaiset, fibromyalgikot, migreenistä kärsivät, jännityspäänsäryt, jne. Kroonisten kipujen hoitamisesta näillä menetelmillä alkaa olla jo melkoisesti näyttöä.

Meillä syödään miljoonien edestä turhia lääkkeitä ja tehdään valtava määrä turhia, mutta kalliita toimenpiteitä, koska potilaan fyysisen kärsimyksen selitys on usein tunneperäinen. Läheskään aina krooninen kipu ei korrelo kudoksien kuntoon. Näin on laita erityisesti silloin kun kyseessä on krooninen kipu. Potilas voi fyysisesti oireilla johtuen lapsuuden traumoista, työperäisestä uupumuksesta tai vaikkapa epäonnistuneesta parisuhteesta. Lääketieteelliset turhat kirurgiset toimenpiteet ja kalliit korvattavat lääkitykset kuormittavat ankarasti terveydenhuoltoamme. Materialistista valtakulttuuria tarjoaa kaikkiin vaivoihin materialistisia ratkaisuja.

John Sarno on kiinnittänyt huomionsa mm. siihen, että sadoilla ihmisillä on vakavia ongelmia selissänsä, ilman että heillä on minkäänlaisia oireita. Psykososiaaliset tekijät, kuten stressi aktivoivat nivel- ja selkäoireita, ehkä siksi, että on kulttuurisesti hyväksyttävämpää oireilla fyysisesti ”oikeilla fysiologisilla oireilla” kuin myöntää, että ongelmat ovat tunneperäisiä. Kova jätkä ei kärsi ristiritaisista sisäisistä paineista, vaan hänen välilevynsä on pullistunut. Tätä potilas ei tietenkään tietoisesti tee, vaan hänen syvin tiedostamaton tekee sen hänen tietämättään. Erityisesti krooniset kivut ovat hyvin usein pikemminkin opittuja tiedostamattomia käyttäytymismalleja kuin puhtaasti fyysisiä sairauksia. Suurin osa ihmisiä elää laadukasta elämää rikkonaisten niveliensä kanssa.

Tunnettuja alkavat olla myös esimerkiksi Mosleyn lumepolvileikkaukset, joissa todettiin potilaiden parantuvan lumeleikkauksilla suurin piirtein yhtä hyvin kuin nk. ”oikeilla” toimenpiteillä. Samoin olen lukenut tutkimuksista, joissa annetaan selkäsärkyihin kortisoni-puuduteinjektioita, jotka toimivat särkyyn yhtä hyvin kuin lumeinjektiot. Onneksi tiede korjaa jatkuvasti itseään, mutta korjaako yhteiskunnalliset valtarakenteet? Hypnoterapeutin antama lumehoito tulisi huomattavan paljon halvemmaksi kuin tällaiset sairaalatoimenpiteet.

Tuleepa tässä yhteydessä mieleeni oma kulunut olkapääni, joka piti leikata jo neljä vuotta sitten. Peruutin lääkärisiskoni vihjeestä leikkaukseni, kun säryt hävisivät yhtä nopeasti kuin olivat tulleetkin. Ortopedi kyllä totesi kylmästi: ”Älä huoli tyttöseni, kyllä se nivel alkaa taas oireilla (=kielteinen suggestio, jolla voi olla nocebo – käänteinen lumevaikutus – ihmisen terveyteen). Röntgenkuvassa on selvät muutokset. Olet kohta taas oven takana kolkuttamassa.”

Tänä päivänä lääkärit eivät saa hoitaa potilasta lumeella. Onhan se täysin epäeettistä ja vääränlaista paranemista. Kunnon kansalainen paranee oikein, nk. oikeilla hoidoilla,  ei lumeella. Kaikki muu hoitaminen on hömppää, silkkaa ”huu-haata”.  Valitettavasti monet viime vuosikymmenien monet yleisesti hyväksytyt hoidot ovat osoittautuneet lumehoidoiksi. Ja lumehoidot oikeiksi hoidoiksi.  Tilanne on melkoisen kinkkinen meidän lääketieteilijöiden kannalta.

Yhtä kaikki Kuumun kuningatar ikävöi vanhoja kunnon kunnanlääkäreitä, jotka saivat vielä vetää potilastaan nenästä, kunhan heidän potilaansa paranivat. Mutta, kas, saammeko me nykylääkärit antaa edelleen potilaillemme kielteisiä suggestioita ja näin huonontaa potilaamme paranemisen mahdollisuuksia? Edellä mainittu esimerkki  ortopedi ei ole ainut lääkäri, joka on antanut minulle kielteisiä suggestioita paranemiseeni. Totuudessa pysyäkseni muistutan, että olen kohdannut syöpähoidoissani myös monta kokokonaisvaltaisesti viisasta lääkäriä!  Henkilökohtaisesti yritän kiinnittää huomiota potilastyöskentelyssäni kielenkäyttööni, sillä kieli ei pelkästään kuvaa todellisuutta vaan kielellä myös muokkaamme sitä.

Kun nykyisessä, niin järkevässä elämäntavassamme, lääkärit eivät saa käyttää enää lumetta, täytyy vissiin muiden ammattikuntien lähteä hoitamaan potilaita ”lumeella”. Sitä tehdäänkin kovasti jo täydentävissä hoitomuodoissa. Lumevoimia on kautta aikojen (lähtien muinaisen Egyptin ja kreikan Asclepioksen temppeleistä) käytetty hyväksi ihmisen paranemisessa, mutta ei enää tässä meidän älypäitten kultturissa, jossa ihmisten on ollut lupa parantua vain ”oikealla tavalla”. Ihmisellä kun ei saa olla enää myyttistä todellisuudentajua. Tässä tunnekylmässä järjestelmässä asiantuntijat ohjaavat rahavirtojansa todellisen syvällisen parantavan ja  ennaltaehkäisevän hoidon sijaan, sairaan, yksipuolistavan ja  stressaavan elämäntavan jälkien siivoamiseen.

Meidän paikallisesta ihanasta kuhmolaisesta lääkäristä, Kuumun kuningattaren eräästä henkilääkäristä, kerrotaan muuten tarinoita, että vanhusten kanssa työskennellessä hän poistaa ensimmäiseksi kahdestakymmenestä lääkityksestä seitsemäntoista. Tämä samainen lääkäri on suositellut muuten useampaan kertaan kuningattarelle erilaisia perinteisiä yrttejä ja antanut ravintoneuvontaa (puolukkaa ja karpaloa virtsatietulehdusten ennaltaehkäisyyn).

Uusi aika on integratiivisen lääketieteen, jossa hyvin valistetun ja koulutetun potilaan on lupa itse valita, mikä hänelle itsellensä on parhaaksi. Hän saa parantaa itsensä sekä oikealla että väärällä tavalla. Jotkut potilaamme, ja lukuisat lääkäritkin nykyään, haluavat ylittää tai täydentää materialistisen maailmankuvan tarjoamia perinteisiä hoitoratkaisuja kokonaisvaltaisilla hoitomuodoilla. Yhä useammat lääkärit uskaltavat taas kohdata potilaansa hänen maailmankuvassaan, eivätkä he kutista vain potilastansa oman maailmankuvansa numeroksi.

Tiede näyttää vähitellen oikovan yltiömaterialistista maailmankuvaansa, vaan seuraako suomalainen terveydenhuoltojärjestelmämme tätä muutosta? Ei, ei ainakaan Kuumun kuningatteren mielestä. Sen sijaan Kuumun kuningattaren valtakunnan ulkopuolella, Suomen valtakunnan johdossa, lauletaan edelleen samoja vanhoja yhteisvirsiä tapaan ”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen…”.  Yhä harvempi kansalainen on taputtamassa ympärillä, kun äänestysprosentit senkun vain laskevat. Niin, jotain tarttis tehdä.

Hyvin usein kehomme kertoo asioita, joita emme ole kyenneet vielä sanoittamaan. Kehon oire voi olla paitsi kudosvaurio myös vertauskuva. Siksi esimerkiksi psykokoulutus, kuten tietoinen läsnäolo ja hypnoosi toimivat.

Jotkut älypäät syyttävät täydentäviä hoitomuotoja puoskaroinnista. Entä jos asia onkin niin, että on yhtä lailla puoskarointia se, ettei nykyisessä terveydenhuollossa anneta potilaalle riittävää opastusta hänen sisäisessä itsetuntemusprosessissaan? Hänelle ei anneta avaimia itsetuntemukseen. Sen sijaan potilas edelleen liian usein yritetään sopeuttaa vanhoillisten asiantuntijoiden johtamaan, materialistiseen, kaiken ulkoistavaan systeemiin, jossa valta terveydestä ei ole potilaalla itsellään vaan asiantuntijoilla.

Oppimiskokemuksen kautta potilaamme voisi antaa uutta muotoa sisäiselle ristiriitaiselle tunnekokemukselle, sille, joka ilmenee hänessä joskus puhtaasti ruumiillisena kärsimyksenä. Usein potilaan kroonistuneet fyysiset oireetkin voivat tätä kautta poistua tai ainakin lieventyä.

Olen melko vakuuttunut, että integratiivinen järjestelmä olisi huomattavan paljon kustannustehokkaampi kuin tämä nykyinen. Tässä järjestelmässä mm. hypnoterapeutit, joogaterapeutit, psykofyysisest terapeutit, kiinalainen ja tiibettiläinen lääketiede jne. tekisivät yhteistyötä nykyisen virallisen hoitojärjestelmän kanssa. Kouluissa opetettaisiin yhä enemmän tietoisuustaitoja. Näiden menetelmien voima piilee juuri sairauksien ennaltaehkäisyssä sekä immuunivasteen aktivoinnissa.

Ongelma tietysti on, että ihminen joka hoitaa itseään monipuolisesti, ei välttämättä ole nykyisen tehokkuuskulttuurin mallikansalainen. Hän kun ei ole halukas uhraamaan terveyttään materialistisen kasvun alttarille. Toisaalta systeemin todellisen demokraattisen muutoksen jälkeen ennenaikaiset eläköitymiset luultavasti vähenisivät, kun ihmiset tekisivät työtään, ja eläisivät arkeaan, läsnäollen ja omaa sekä toisen ihmisen kehomieltä kunnioittaen. Lopputulos olisi ihmiskunnan harmonisemman elämäntavan ja  tulevaisuuden kannalta viime pelissä sittenkin positiivinen.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s