Tietoisuustaitoja stressiin – kustannussäästöjä ja inhimillisyyttä terveydenhuoltoon, osa 1

STRESSAANTUNEET IHMISET TEKEVÄT HUONOJA PÄÄTÖKSIÄ JA OVAT SAIRAAMPIA

Aikamoinen kukkahattutäti tämä amerikkalainen sydänlääkäri Mimi Guarneri, joka tunnustautuu integratiivisen lääketieteen edustajaksi.  Hän ilmoittaa meille, että sairauksistamme 70-90 % on stressiperäisiä. Monet epäterveellisistä addiktioistammekin (tunnesyöminen, tupakointi, liiaallinen alkoholinkäyttö) ovat epäonnistuneita selviytymisstrategioita stressiin. (Guarnerin ajatukset on lainattu tästä videosta)

Kun sydänlääkkeitä määrätään, suurin osa niistä on Guarnerin mukaan suunnattu säätelemään fysiologisia reaktioita, jotka ovat stressiperäisiä. Lääkkeillä joudutaan hoitamaan siksi, ettei ihmisille ole opetettu ja annettuu tilaisuutta harjoittaa terveitä tapoja purkaa stressiä.

Kun kärsit stressistä, kehosi fysiologia muuttuu. Sydänlääkärin mukaan on jopa 1400 erilaista stressimolekyyliä ja hormoonia (mm. kortisoli, adrenaliini) vaikuttavat tällöin kehossasi. Sen sijaan, että meillä kohdistettaisiin terveydenhoidolliset ponnistelut pahoinvointimme ytimeen, itse stressiin, meillä siivotaan lääkkeillä työperäisten ja traumaperäisten stressimuutosten jättämiä jälkiä. Guarmeri antaa itse potilaalleen lääkkeiden lisäksi opetusta keinoista, joilla vähentää stressiä.

Mitä on sitten stressi? Se on sitä, että tilanteen asettamat odotukset ovat suuremmat kuin selviytymistaitosi. Koet riittämättömyyttä, jolloin joustavuutemme katoa ja fysiologiasi joutuu hälytystilaan. Erityisen vahingollistä tämä on kroonisessa stressissä, jossa ruumiisi on koko ajan hälytystilassa.

Mimi Guarneri viittaa videossaan tutkimukseen, jossa kävi ilmi, että myös lääkärit ovat erittäin stressaatuneita. Tutkimuksessa yli puolet kertoivat välillä unelmoivansa alan vaihdoksesta (niin kuin minäkin muuten aikoinani tein), ja he kertoivat kärsivänsä autonomian puuttesta ja ylikuormittumisesta potilastaakan alla. Stressi toi mukanaan myös ongelmia lääkärien perheisiin. Stressistä kärsivät siis kaikki kansan kerrokset, ja se on keskeinen selitys sille, että sairastamme niin paljon.

Sydänongelmat ovat Guarnerin mukaan hyvin usein stressi- ja tunneperäisiä. Esimerkiksi mikäli potilaalla on vihanpuuska, on hänellä 230 % suurempi todennäköisyys saada sydäninfarkti. Tämä kardiologi tuntee myös hyvin nk. Rikotun sydämen syndurooman, jossa kardiomyopatia (sydänlihaksen paksuuntuminen) seuraa äkillistä surullista tai muuten stressaavaa tilannetta. 11/7 jälkeen viisinkertaistuivat alueen kuolemaan johtavat sydämen rytmihäiriöt. Kun sinulla on selviytymisstrategioita stressiin, on epätodennäköisempää, että sydämesi kärsii vaikeassa elämäntilanteessa.

Meillä on ollut kummallinen kaiken materialisoiva määrällisen tutkimuksen dominoiva kulttuuri. Edellen puhutaan hullunlailla vääristyneestä tehokkuudesta ja ihaillaan ihmisiä, jotka tekevät itsensä uhraten töitä. Samalla valitetaan terevydenhuollon korkeita kustannuksia. Tätä yhtälöä en tahdo millään ymmärtää. Vääristyneet ihanteet tekevät meistä sairaita.

Mikäli mielimme kustannussäästöjä terveydenhuoltoon ja pitkiä työuria, täytyisi meidän opettaa ihmisille stressinsäätelykykyä., tunneälyä ja erityisesti tietoisuustaitoja. Näitä menetelmiä Guarnerikin tarjoaa ennaltaehkäiseväksi lääkkeeksi ja käytettäväksi aina lääkkeiden rinnalla.

Louis Pastoerin (antibiootin keksijä) sanoin, mikrobilla ei ole juuri merkitystä, sen sijaan maaperällä on. Sairaus iskee helpommin otolliseen maaperään, stressin rasittamaan ruumiiseen. Altistumme monille sairauksille, myös infektioille, jopa haavatkin paranevat heikommin, kun olemme stressaantuneita.

Säteilyltä ja ympäristömyrkyiltä meitä kyllä suojellaan, vaan ei työ- eikä aina traumaperäiseltä stressiltäkään. Ehkä nyt tarvitsisi perustaa Säteilysuojelukeskuksen rinnalle Stressinsuojelukeskus, mikä johtaisi paitsi mittavaan kansanterveyden kohentumiseen – myös päätöksenteon paranemiseen? Sen tarkastajat juoksisivat ympäri Suomea tarkistamassa pistokokein, että työpaikoilla on asianmukainen stressinsuojeluohjelma. He aloittaisivat kontrollinsa eduskuntataloista, terveyskeskuksista ja sairaaloista. Jälkimmäisissä syynättäisiin sekä potilaat että hoitohenkilökunta.

Miksi juuri näistä laitoksista? Minkälaisia päätöksiä stressaantuneet ihmiset tekevät? Tästä meidän on syytä olla huolissaan, nimittäin kognitiivinen kyky hahmottaa asioita ja kyky hyviin päätöksiin heikkenee, kun ihmiset ovat stressaantuneita. Ihmisraukat tekevät pitkiä työpäiviä uhraten oman terveytensä ja tehden vielä huonoja päätöksiä?

Olen kuullut radiossa merkittävän poliitikon jopa ylpeilevän asialla, ettei kerkeä edes kunnolla syömässä käymään, kun niin kovasti tehdään töitä. Kykenevätkö he näkemään metsän puilta? Onko kiireessä uutta luova, syvällinen ajattelu, edes mahdollista?  Vai pörhältävätkö poliitikotkin eteenpäin toistaen samoja opittuja kognitiivisia malleja ”autopilotin” ohjaamina?

Advertisements

3 kommenttia artikkeliin ”Tietoisuustaitoja stressiin – kustannussäästöjä ja inhimillisyyttä terveydenhuoltoon, osa 1

  1. Tässä se on, todellakin. Oma rintasyöpäni löytyi hyvin kuormittavan elämänvaiheen jälkeen. Olin todella elänyt jonkinlaisessa jatkuvassa hälytystilassa noin seitsemän vuotta. Naisten elämä on muuttunut stressaavaksi viimeksikuluneiden sadan vuoden aikana kun pitää saada niin paljon aikaan sekä kotona että työelämässä. Uskon, että erilaisista stressinhallintamenetelmistä on paljonkin apua, mutta itse syy eli stressaava tilanne on tärkeintä saada purettua. Se voi merkitä monelle liian vaikeita arvovalintoja. Näistä arvovalinnoista olisi saatava keskustella ilman, että heti työelämä syyllistää ja vaikeuttaa esim. vuorotteluvapaan käyttöä. Elämme kulttuurissa, jossa ihmisistä puristetaan kaikki irti, siinä me todella sairastumme, sillä keho on viisas. Se tietää, että tätä menoa ei voi jatkaa ja sairaus ottaa vallan. Viisaus ei ole työn määrässä, vaan työn laadussa ja miten me sitä teemme.

  2. Niinpä. Itse epäilen myös stressitaakan olleen tekijä syöpägeenieni aktivoitumisessa. Tulee mieleeni eräs läheinen nuori henkilö, joka vaihtaa jälleen työpaikkaa. Hän kertoo työpaikkojen epäinhimillisistä työskentelytavoista, jossa kaikki otetaan irti mikä lähtee. Vapaa-aikanakin kuormitetaan puhelinsoitoilla. Kehoitin häntä menemään työterveyshuoltoon, vaan sellaista ei kuulemma ole. Seurauksena hänellä oli jo unihäiriöt, vaan tämä aktiivinen keksijohtotehtävissä ollut ihminen oli fiksu, hän näyttää nyt löytäneen työpaikan, jossa ei aseteta epäinhmillisiä vaatimuksia. Nykyisessä työkulttuurissa työssäolevat stressaantuvat ylikuormasta ja työttömät sosiaalisesta häpeästä ja taloudellisesta stressistä. Töitä voi tehdä paljonkin, mutta sitä voi oppia tekemään kehomieltä kunnioittaen! Suunta on onneksi tällä hetkellä jo hyvä. Ihmiset eivät ole tyhmiä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s