Tietoisuustaitoja stressiin – kustannussäästöjä ja inhimillisyyttä terveydenhuoltoon, osa 2

HARJOITA TIETOISUUSTAITOJA JA KATSO MAAILMAA LÄPI VAALEANPUNAISTEN LASIEN

Mitä Guarneri tarjoaa ratkaisuksi stressaantuneiden ihmisten elämäntapaan? Tämä sydänlääkäri tarjoaa, kas vain, samoja asioita kuin minä: Liikuntaa, mielikuvaharjoituksia, meditaatiota , joogaa, rukoilua, henkisyyttä, uskonnollisia rituaaleja, mundroja, mantroja, kiitollisuus- ja tyyneysmeditaatiota. Itse lisäisin tähän vielä luovat tavat käsitellä tunteita (esim. draamalliset roolileikit, terapeuttinen musiikki, terapeuttinen liike ja luova reflektoiva kirjoittaminen), joilla voimme edistää eheän elämän tarinan rakentumista.

Meidän on hyvä muistaa psykiatri Daniel Siegelin sanat, aivomme ovat tarinaa luova kokemustamme integroiva elin. Jos minä saisin päättää asioista, patistaisin koko eduskunnan väen säännöllisesti leikkikouluun, leikkimään draamallisia leikkejä, tekemään luontoretkiä ja harjoittamaan rukoilua ja/tai meditaatiota ja reflektoivaa kirjoittamista. Yksinkertainen päivittäinen tapa voisi olla vaikka tauottaa istuntoja kymmenen minuutin hyväksyvän läsnäolon harjoituksilla. Luultavasti päätöksistä tulisi paljon viisaampia kuin olemisen tavassa, jossa ihmiset ovat ylistressaantuneita. Ajanhukan korvaisi viisaat päätökset ja sairauslomien väheneminen.

Mielenkiinnolla seuraan poikani opintoja lääketieteellisessä tiedekunnassa. Opiskelu näyttää olevan tyystin toisenlaista kuin omana aikanani. He alusta alkaen seuraavat valmiin lääkärin työskentelyä hoitohuoneessa. Vielä kun he löytäisivät oman tarkkailevan minuutensa, sen joka osaa katsella ja ohjata omaa elämää ja hoitohuoneen näytelmää ulkopuolelta käsin. Tarkkailevan minuuden avulla terveydenhuollon ammattilainen voi oppia peilaamana omaa sisäistä kokemusmaailmaa ja näin voi kartuttaa kokemuksellista viisauttansa.

Ihmisillä, muuten, jotka katsovat maailmaa vaaleanpunaisten silmälasien läpi, on Guarrnerin mukaan parempi sairauksien vastustuskyky. Tiedä se, että näet maailman sellaisena kuin olet, et sellaisena kuin se on. Se kuinka tulkitset maailmaa, riippuu aikaisemmista kokemuksistasi, uskostasi, ja siitä, millaisella tiedostamisen tasolla olet. Tärkeämpää kuin se, että muutat ulkopuolella olevia asioita on se, että muutat tapaasi katsoa niitä. Stressi kyynistää. Se saa meidät pistämään ikävät lasit päähämme ja saa meidät voimaan huonosti. Se kuinka havainnomme maailmaa, on olennaista hyvän elämän ja terveyden kannalta.

Terveydenhuollon ammattilaiselle suosittelen erilaisia silmälaseja. Toki realistiset, lääketieteen silmälasit täytyy olla joka potilaan kohdalla hetkittäin päässä (se on terveydenhuollon ammattilaisen velvollisuus), joskus kriitikonkin, vaan silloin kun luomme toivoa potilaaseemme, kannatta pistää vaaleanpunaiset silmälasit päähän. Ja opettajan silmälasit, ne vasta tärkeät ovatkin. Monet potilaistamme ovat toivottomia ja avuttomia. Se on taito, se, että kykenee aktivoimaan potilaassa toivon.  Ja toivoa on aina. Viimeisillä elämänhetkillä sen voi löytää elämän henkisestä ulottuvuudesta.

Toivoa luo jo se, että ihminen tuntee omat vaikuttamismahdollisuutensa. En ole vain diagnoosini. Minä olen edelleen minä ja voin tehdä asioita oman terveyteni ja hyvän elämän eteen. Nykyiset neurobiologiset tutkimukset vahvistavat toivon parantavan vastustuskykyämme! Se on monien täydentävien hoitojen erityisvahvuus, ne lisäävät potilaan itseohjautuvuuden kokemusta ja toivoa!

MAAILMA MUUTTUU, MUUTUTKO SINÄ?

Voimme tietoisuustaidoilla muuttaa tapaamme nähdä maailmaa. Vaikeassa stressissä tarvimme terapiaa. Videossa Guarneri lainaa Darwinia: Meidän on kyettävä muuttamaan uskomus, että vain vahvat tai älykkäimmät selviävät maailmassa , sen sijaan ne /he selviävät, jotka osaavat reagoida muutokseen. (Darswin). Muutos on ainoaa mikä elämässä on pysyvää ja se on ikuista.

He, jotka haluavat asioiden olevan niin kuin ennenkin olivat, tulevat vihaisiksi, mikä rasittaa elimistöä. Näin teemme otollista maaperää sairaudelle. On mahdollista kehittyä läpi elämän oppijaksi. Voimme oppia ohjaamaan tietoisuustaitojen avulla emotionaalista maisemaamme joustavaksi ja muutoksen mukana virtaavaksi. Opimme keskittämään huomiotamme ja opimme tunnistamaan ja säätelemään tunnetilojamme, jotka ohjaavat kokonaisvaltaisen viisautemme kehittymistä. Erilaiset tunnetilat ovat oppaitamme.

Mikäli emme tunne itseämme muutoksessa mukavaksi, meistä tulee juuri näitä vihaisia ihmisiä. Maailma muuttuu ja sen kuuluu muuttua. Terve ihminen muuttuu sen mukana, eikä jää kiinni vanhoihin toimintamalleihin. Myös tiede kehittyy ja sen fokus muuttuu. Jos näin ei tapahtuisi, voisimme puhua dogmaattisesta uskomusjärjestelmästä, jopa uskonnosta. Tieteessä on se hyvä asia, että se jatkuvasti korjaa itseään, ja parhaillaan olemme menossa kohti tieteiden integraatiota, mikä on mielenkiintoinen tieteen kehityksen vaihe. On syntynyt uusia lääketieteen suuntauksia kuten epigenetiikka ja neuropsykoimmunologia. Yksilön tietoisuus erilaistuu, ja integroituu, näin näyttää käyvän myös tieteelliselle tiedolle. Ehkä se on luonnon laki.

Tietoisuustaidoilla on muitakin hyödyllisiä seurannaisvaikutuksia kuin, että opimme säätelemään tunnetilojamme. Guarnerin mukaan kognitiivinen joustavuutemme lisääntyy, muistimme paranee, päätöksentekokykymme paranee, luovuutemme lisääntyy ja ongelmanratkaisutaitomme paranevat. Lisäksi suoriutuminen yksittäisissä tehtävistä paranee ja pääsemme tavoitteisiimme helpommin. Mikä parasta, kliininen arvostelukykymme esimerkiksi meillä lääkäreillä paranee.

 

TERVEYDENHUOLLON MATEMATIIKKAA

 

Olipas se tehokas lääkäri, hoiti kolmekymmentä potilasta päivän aikana! Näinhän meidän vanhoillisessa järjestelmässä ajatellaan. Ja kuitenkin, suurin osa potilaiden näiden vaivoista oli stressiperäisiä ja päivän päätteeksi lääkäri puolikuollut stressistä! Mitä enemmän toimenpiteitä, sitä tehokkaampia muka ollaan. Näin on luultu. Ajattelutapamme pitäisi muuttaa täysin päinvastaiseksi.

Terveydenhuollon matematiikka on systeemistä. Mitä vähemmän meidän tarvitsee tehdä toimenpiteitä, ja potilas pysyy silti terveenä, sitä tehokkaampi järjestelmä on. Potilaassa on omia parantavia voimia, joita hän voi oppia käyttämään.  Mielestäni tämä on ainut järkevä vaihtoehto, mikäli mielimme tehostaa terveydenhuoltoamme vähemmällä rahamäärällä. Tarvitsemme enemmän terapeuttisia taitoja omaavia lääkäreitä ja terveysvalmentajia ja vähemmän niitä, jotka siivoavat lääkkein ja kirurgisin toiminpitein stressin seurannaisvaikutuksia. Tarvitsemme terveydenhuollon ammattilaisia, jotka opettavat tietoisuustaitoja. Alkaa olla yhä enemmän näyttöä siitä, että ne edistävät parantavia muutoksia solutasolla sydänsairauksien lisäksi myös syöpäsairauksissa.

Akuuteissa sairauksissa silti länsimainenlääketiede on mielestäni edelleen ehdottoman tarpeellinen. Niin kutsutuilla täydentivällä hoitomuodoilla voimme kuitenkin ennaltaehkäistä sairauksia ja aktivoida potilaan toivoa eli vastustuskykyä.  Potilasturvan takaamiseksi olisi nyt väittelyn sijaan tärkeää kehittää tehokkaita yhteistyöverkostoja.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s