Postiiviset affirmaatiot eli autosuggestiot ja hyväksyvä läsnäolo täydentävät toinen toisiaan, näin ajattelen. Ne ovat molemmat osa tietoisuustaitoja.
Mikäli ihminen ei ole kehittänyt vahvaa ydinminuutta, jos hän suhtautuu hyväksyvästi kaikkiin puoliinsa, affirmaatiot eivät mene välttämättä perille. Vaikka kuinka sanomme itsellemme: ”Olen vahva, ja selviän esiintymistilanteesta!”, suggestio ei mene perille, kun joku haavoittunut puolemme vetää meitä toiseen suuntaan.
Ihmisillä tarvitsee olla affirmaatioiden toimimiseen hyvä itsetunto. Mietipä nyt hiukka tätä sanaa ”itse-tunto”. Eikö se tarkoita juuri omien osien tuntemista, ja lisäisin tähän vielä, että meidän täytyy suhtautua herkkiin ja haavoittuneisiinkin puoliimme hyväksyvästi ja uteliaisuudella. Juuri tähänhän Sisäinen teatteri kirjoittamien perustuu: annamme omille tunnoillemme mielikuvituksemme avulla muodon. Voimme luokitella ja tutustua sallivassa ilmapiirissä kaikenlaisiin tiloihimme ja niiden tuottamiin ajatuksiin ja mielleyhtymiin.
Monet energiapsykologiset menetelmät, esim. EFT, mahdollistavat kaikkien mielikehollisten tunteiden ja tuntemusten hyväksynnään. Saan tuntea vihaa, saan tuntea ahdistusta, saan tuntea turhautumista. Kaikki tunteemme ovat oppaitamme syvempään elämänymmärrykseen eikä niitä pidä torjua, vaan täytyy olla avoin omille erilaisille tiloillemme.
Mielikuvat, tarinat ja symbolit ovat alitajuntamme kieltä. Kehomme on syvin alitajuntamme. Sen kielen kuunteleminen ei tapahdu järjellä, vaan järjestä irti päästämällä, muuntuneessa tajunnantilassa, transsissa tai meditatiivisessa, keskittyneessä tilassa. Fokusoit huomiosi luovuuteesi, ja sivuutat kriittisen puolesi. Tähänhän sekä hypnoosi että hyväksyvä läsnäolo perustuvat.
Kun tietoisuustaitomme kehittyvät, tunnetilamme eivät kaappaa meitä, vaan me otamme niiden energian omaan käyttöömme. Käsittelemättömät tilamme ovat kuin kehomme mustia aukkoja, jotka vetävät puoleensa energiaamme.
Joskus saatamme itsetuntoprosesissamme oppia tunnistamaan, mistä haavoittuneen puolemme ajatukset ovat saaneet alkunsa. Joskus tämäkään ei ole välttämätöntä, voimme vain tipauttaa mielikuvissamme repustamme herkän tilamme epäajankohtaiset uskomukset ja käyttäytymismallit sekä todeta osallemme, kiitos, olet joskus ajatuksillasi palvellut minua. Poistat turhan tavaran selkärepustasi, ja voit siirtyä uuteen aikaan. Voimme kasvattaa tilojamme aikuiseksi ja ottaa käyttöömme niiden hyvät ominaisuudet. Voimme itse olla turvallisena vanhempana omille lapsellisemmille haavoitetuille osillemme.
Mikäli myönteiset affirmaatiot eivät toimi, kannattaa tutkia omaa sielua. Onko minulla itsetuntoa? Onko itsessäni tiloja, jotka vetävät kärryäni väärään, vastakkaiseen suuntaan. Olisko aika päästää ote sen epäajankohtaisesta uskomuksesta ja käyttäytymismallista? Tyhjennä reppusi, suhtautumalla lempeydellä ja uteliaisuudella sen sisältöön.
Itsetunto minulle merkitsee sitä, että pidät puoliasi, myös herkkien ja haavoituneiden osiesi puolia. Tutustut niihin, ja päivität niiden epäajankohtaiset uskomukset. Kun tämän teet, alkavat affirmaatiotkin upota paremmin.
Sisainen teatteri facebookissa.
PS. Jan Sky tulee Suomeen kertomaan ESI:stä eli tilojesi kartoittamisesta tammikuussa 2015. Tervetuloa mukaan! Tilojesi tunnistaminen on osa mielitajusi kehittämistä.
Anna ja hänen ystävänsä 