Stressiä? Pehmeää hengitystä, tärinää ja piirrustamista

Amerikkalainen psykiatri, Havard yliopiston kasvatti, psykiatri James S. Gordon, siinäpä mielenkiintoinen tiedemies ja ihmisenviranhaltija. Psykiatreissa, erityisesti rapakon toisella puolella,  löytyy näitä uuden ajan yhteisöllisiä ajattelijoita. Luen parhaillaan hänen kirjaansa masennuksesta. Suosittelen. On hyvä kirja.

Masennus tuntuu olevan lähellä hänen sydäntään, ehkäpä siksi, ett hän itse kävi opiskeluaikoina läpi vaikean masennuksen. Gordonin mukaan masennus ei ole päätepiste, vaan se voi olla uuden alku. Masennus on epätasapaino tai umpikuja, jota täytyy lähteä tutkimaan tarkemmin. Se ei ole sairaus tai epäonni. Sen sijaan se on kutsu matkalle.

Masennus matkalle kutsuna ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö se olisi biologista. Gordonin esimerkki: Jos joku haukkuu häntä erilaisilla nimityksillä, saattaa hän pahoittaa mielensä ja jopa suuttua. Jos tämä paha olo pitkittyy, voi siitä seurauksena olla masennus.  Sympaattinen hermosto rasittuu pitempiaikaisesti, ja elimistön biologinen tasapaino häiriintyy.

Vaikka joitakin yhteisiä piirteitä ihmisten masentuneisuudessa on, jokaisen ihmisen masennus on Gordonin mukaan ainutkertainen. Masennus liittyy hyvin usein johonkin menetykseen. Menetät läheisen ihmissuhteen, esimerkiksi avioeron tai kuoleman  kautta, menetät työpaikan tai menetät toisen ihmisen arvostuksen.

Kannattaako masentuneen käydä edes lääkärissä?  Kyllä kannattaa, sanoo Gordon. Masennus voi liittyä joihinkin fyysisiin sairauksiin, kuten syöpään, sydänsairauksiin tai kilpirauhasen vajaatoimintaan.

Hän  sanoo eräässä haastattelussa , että lääketieteen on muututtava.  Jos haluamme ehkäistä kroonisia stressiperäisiä sairauksia, meidän täytyy auttaa ihmisiä ymmärtämään paremmin itseään ja auttaa heitä auttamaan itse itseään. Suuri osa ihmisen fyysisistä sairauksista ja psyykkisistä ongelmista johtuu stressistä. Hän esittää huikean lukunsa tästä, eli 80 %.

Meidän täytyy antaa tavallisille ihmisille tukea, jonka he tarvitsevat, jotta he voivat muodostaa parantavia yhteisöjä.  Muutoksen tulee alkaa hänen mukaansa meistä lääketieteilijöistä itsestämme.

Traumaattiset kokemukset, olkoon sitten kysymyksessä sodan trauma tai syövän tuottama trauma, rasittavat hermojärjestelmäämme kauan sen jälkeen, vaikka uhka olisi jo ohi.  Näin se menee. Reagoime ”pakene ja taistele”  reaktiolla uhkaan, kuten tiikeriin. Sympaattinen hermostomme aktivoituu. Ongelma on juuri tämä stressin pitkittyminen. Tämä tuottaa meissä psykofyysista pahoinvointia. Moni meistä kantaa tiikeriään matkassa kuukausia jopa vuosia. Seurauksena on masennus. Siksi stressin purku on tärkeää.

Gordon kertoo melkoisen tarinan jugoslavialaisesta miehestä, joka oli kolme kuukautta yhteen pötköön nähnyt mielessänsä kauhukuvia teurastuksesta, jossa hän oli todistajana. Mm. hän näki toistuvia mielikuvia tapahtumasta, jossa hänen vaimonsa yritti epätoivoisesti peitellä kuolleiden lasten ruumita. Kolmattakymmenettä hänen omaistaan tapettiin. Gordon oli liikuttunut voimakkaasti miehen tarinasta.

Traumatisoitunut mies oli mukana Gordonin työpajassa, jossa mm. täristiin tanssien viiden minuutin ajan.  Mies kertoi vapautuneensa ensimäistä kertaa mielikuvista tämän tanssin aikana.  Mielikuvat  murhista olivat vain valuneet tärinän mukana johonkin. (Tärinää muuten käytetään myös TRE-menetelmässä, jota monet terapeutit käyttävät).

Gordonin mukaan on tyystin mahdoton ajatus, että kaikki traumatisoituneet ja stressaantuneet ihmiset voisivat vapautua paineistaan terapiassa. Meillä ei ole yksinkertaisesti resursseja tällaiseen. Siksi Gordon haluaa opastaa meitä parantaviin yhteisöihin, joissa voimme oppaiden avulla vapautua itsehoidollisin keinoin sisäisistä traumoistamme ja stressipaineistamme.

Parantavaa ryhmää ei ohjata ylhäältä alaspäin, vaan prosessin fasilisoija, on tasa-arvoinen ryhmän jäsen. Ryhmässä ei asiantuntijat sanele totuuksia, vaan yhdessä jaetaan kokemuksia ja kokeillaan erilaisia parantavia menetelmiä.  Näille kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäville menetelmille on myös tyypillistä, että kaikille ei käy sama resepti.  Ihminen voi yhdistää erilaisia itsehoidollisia menetelmiä (luovia menetelmiä, joogaa, ohjattuja mielikuvaharjoituksia, autogeenista harjoittelua, meditaatiota jne.) sen mukaan mitä hänelle itselleen sopii.  Olemme erilaisia ihmisiä, eikä sama stressinpurkuresepti sovi kaikille.

Gordonin kolme tekniikkaa vapautua kotona stressistä:

1.  Pehmeä vatsahengitys

Istu mukavasti, jalat lattialla ja silmät suljettuina.  Hengitä syvään nenän kautta ja ulos suun kautta ja tunne vatsan alue pehmeänä ja rentoutuneena.  Kun hengität sisään sano itsellesi ”pehmeä”  ja ulos   ”vatsa”.  Jos muita ajatuksia tulee mieleesi, annan niiden tulla ja mennä.  Palauta mielesi takaisin lauseeseen ”pehmeä vatsa”. Aloita tekemällä harjoitus pari kolme kertaa päivässä viiden minuutin ajan.  Harjoittelun kautta koet yhä enemmän meditatiivisia hetkiä, joita harjoitus voi tuoda tullessaan.

2. Tärise ja tanssi

Tämä harjoitus tehdään seisten.  Pidä jalkasi hartioiden etäisyydellä toisistaan.  Anna polvien olla hieman koukoussa ja silmien suljettuna. Anna tärinän nousta jalkateristä polviin, lantionalueelle, hartioihin, käsiin ja päähän siten, että koko keho tärisee.
Viiden minuutin jälkeen pysähdy ja rentoudu. Aisti kehoasi ja hengitystäsi.   Parin minuutin kuluttua voit toistaa harjoituksen. Tärinä vapauttaa energiaa joka liittyy stressiin. Tanssin välissä oleva paussi antaa tilaa tietoiseen läsnäoloon.
Voit valita jonkun räväkän musikkikappaleen, vaikkapa reggen tärinän ajaksi.  Ja väliaikana kuuntele hiljaisuutta, hengitystä ja kehoasi. Ja tämän jälkeen voit taas valita jonkin inspiroivan kappaleen.

3. Käytä piirroksia pistämään mielikuvitusta liikkeelle

Gordonin ryhmissä käytetään myös piirroksia. Varaa paperia ja liituja tai tusseja. Piirrä ensimmäiseen paperiin kuva itsestäsi. Seuraavaan kuvaan piirrä kuva suurimmasta ongelmastasi ja kolmanteen piirrä kuva itsestäsi kun ongelma on ratkennut.
Piirrokset auttavat ohittamaan tietoisen sensuurin, joka usein estää meitä puhumasta asioista. Kuvat kuljettavat meidät leikilliseen lapsen mielikuvitustilaan. Ensimmänen kuva pistää mielikuvitukseen liikkeelle. Toinen kuva auttaa meitä identifioimaan ongelmamme ja kolmas pistää liikkeelle ratkaisuja jotka saattavat ylittää meidän loogisen ajattelun.

Mikäli mielimme ihmisille pitkiä työuria, täytyy meidän opettaa meille kansalaisille erilaisia stressinpurkumenetelmiä. Ja harjoituksia olisi hyvä tehdä työpaikoilla.  Uskon, että täten on mahdollista päästä eroon monista sairauksista mm. kansantaudistamme, masennuksesta.

Ei ihme, että taiteet, leikillisyys  ja tietoinen läsnäolo ovat valtaamassa työelämää. Yksipuoliselle  tehokkuusajattelulle rakentuva asiantuntija- ja työkulttuurimme on kuitenkin  valitettavasti  suurimmaksi osaksi edelleen sairas.  Parantumisen merkkejä on onneksi jo näkyvissä.

Uskon, että parantavilla yhteisöillä on mahdollista laskea vuosikymmenestä toiseen nousseita sosiaali- ja terveysmenoja.  Tarvitsemme tähän ainoastaan yhteistä hyvää tahtoa ja kokonaisvaltaisesti viisaita tavallisia ihmisiä.

Täältä löytyy mielenkiintoisia artikkeleita ja haastatteluja James S. Gordonista.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s