Käytätkö hyväksesi vain osaa aivoistasi?

Amerikkalainen lääkäri Martin L. Rossman on kirjoittanut erään lempikirjoistani liittyen ohjattuihin mielikuvaharjoituksiin.

Seuraavassa pohdiskelussa suurin osa ideoista on hänen kirjastaan lainattuja. Itsetuntemuksesta kiinnostuneelle mielikuvaharjoitukset avaavat ikkunan sisäiseen todellisuuteen. Ne mahdollistavat ajatusten, tunteiden ja niiden tulkintojen leikin.

Voit työstää mielikuvia monin eri tavoin. Voit tehdä sitä hypnoosivalmentajan kanssa tai itsehypnoosin ja luovien terapeuttisten menetelmien avulla. Mielikuvien leikki on siinä mielessä mukavaa leikkiä, että kun opit työstämään mielikuviasi, prosessi mahdollistaa myönteisen tietoisuutesi muodonmuutoksen. Parhaimmillaan voit onnistua muokkaamaan sisäistä todellisuuttasi omaa kokonaisvaltaista hyvinvointiasi parantavaan suuntaan.

Yksipuolistavassa järjen kulttuurissamme ole arvostettu oikeastaan muuta kuin taiteissa tai tuotteiden suunnittelussa. Palkkaakin meille maksetaan yleensä suorittamisesta, ja hyvin harvoin mielikuvituksen käytöstä. Näin elämästämme on tehty samalla tylsää. Huomiomme on elämäntavassamme ollut kiinnitettynä etupäässä vain todelliseen, käytännölliseen ja olemisen materialistiseen ulottuvuuteen. Samalla olemme kieltäneet hyvin tärkeän olemuspuolen itseämme.

Tutkija Roger Sperryn tutkimusten mukaan meillä on kaksi aivopuoliskoa, jotka toimivat eri logiikoilla ja ne kykenevät toimimaan molemmat itsenäisesti. Vasen puoli on rationaalinen ja analyyttinen ja oikea puoli toimi mielikuvien ja tunteiden logiikalla. Rossmanin mukaan asia ei ole todellisuudessa aivan näin yksinkertainen, mutta työhypoteesina tämä ajattelutapa toimii varsi hyvin.

Rossman kuvaa metaforisesti vasemman ja oikean aivopuoliskomme eroja seuraavasti:

Ajattele, että seisot junaradan varrella, mutkan kohdalla, viiden tai kymmenen metrin päästä kiskoista. Katsot suoraan kiskojen suuntaan, ja näet nyt junan kulkevan ohi. Huomaat, se on  tavarajuna, joka kuljettaa autoja. Koska katse on suoraan edessä, näet vilauksen vaunuista, sekä erivärisistä autoista,  joita se kuljettaa. Tämä näkymä on vasemman aivosi puolen näkymä.

Oikean aivopuliskon näkymä on toisenlainen. Olet kuin kuumailmapallossa, joka leijuu useamman sadan metrin korkeudella ilmassa, ja näet laajan maastoalueen, jossa rata mutkittelee. Huomaat, että kiskot kulkevat seuraavaan kaupunkiin, jossa näet taloja, teitä ja asemarakennuksen. Näet myös  koko metsä-, pelto- ja järvimaiseman, joka ympäröi mutkittelevaa rataa. Oikean aivopuoliskomme avulla voimme integroida erilaisia näkökulmia kokonaiskuvaamme todellisuudesta.

Kulttuurissamme meitä on opetettu etupäässä katsomaan junaamme läheltä. Kannattaa ihan oman terveyden kannalta ryhtyä katsomaan kokonaiskuvaa omasta hyvinvoinnista.

Mielikuvamme vaikuttavat fysiologiaamme.  Ei tarvitse muuta kuin kuvitella ja elävöittää sitruunaa, niin huomaat kuinka syljen erittyminen alkaa kiihtyä.  Stressin ja pelkojen tuottamat mielikuvat vaikuttavat epäedullisesti fysiologiaamme. Mielikuvillasi voit joko parantaa tai heikentää immuunivastettasi. Miksi et siis mieluimmin pyörittäisi tietoisuudessasi itseäsi parantavia mielikuvia?

Se että toivut vakavasta sairaudesta, ei ole tietenkään vain mielikuvaharjoitusten tekemistä.  Paranemiseesi voit saada olennaista apua lääketieteeltä, mutta hyvin koulutetun mielikuvituksesi avulla mahdollistuu koko elämäntapasi, uskomustesi, asenteittesi ja tunnetilojesi muuttaminen elämänlaatuasi parantavaan suuntaan.

Esimerkiksi kun vatsaasi polttaa (närästystä), voit tehdä mielikuvaharjoituksia, jossa jääkylmä suihku rauhoittaa vatsaasi.  Tämä ei vielä pitkällä tähtäimellä riitä tilasi parantamiseen, vaan sinun on käytävä keskusteluja myös vatsasi kanssa, mitä se haluaa. Se toivoo ehkä, että menet lääkäriin, hiljennät työtahtiasi (otat vaikka hengähdysaikaa erilaisin rentouttavin ja palauttavin harjoituksin). Ehkä vatsasi haluaa, että vähennät pizzan syöntiä tai ehkä se vaatii sinua vaihtamaan työpaikkaa ja koko elämäntapaasi.

Ajattelen psykiatri Dan Siegelin tavoin, että aivomme eivät ole vain pääkopassa, vaan ne ovat koko hermostomme päälaesta varpaisiin. Mielikuvamme ovat tämän systeemin ensisijaista kieltä. Pelko, ahdistus ja stressi mielikuvineen saavat aikaan kortisoli- ja adrenaliinieritystä. Pitkäaikainen stressihormonirasitus vahingoittaa elimistöäsi. Levolliset mielikuvat puolestaan aktivoivat parasympaattista hermostoa, ja sen tuottamia rauhoittavia välittäjäaineita,  parantavia tunnemolekyylejä. Ei ole suinkaan yhdentekevää pyöritämmäkö aivoissamme katastrofaalisia vai mielenrauhaa edistäviä mielikuvia tunnemolekyyleineen.

Amerikkalainen neurotieteilijä Candace Pert on sanonut, että ruumiimme on syvin alitajuntamme. Siksi meidän tulisi opettella kuuntelemaan sitä. Seuraava potilastarina on Martin Rosmanin.  Eräällä hänen asiakkaistaan, Jeffreyllä,  on kroonista käsikipua.  Rossmanin ohjaamassa istunnossa aletaan käydä keskusteluja Jeffreyn käsikivun kanssa. Kun tätä ihmetellään, kertoo käsi, että se on vihainen. Kun kädeltä kysytään syytä tunteeseen, se selittää Jeffreyn suulla,  että viha on tulee siitä että se on suljettu Jeffreyn elämän ulkopuolelle.  Mitä tämä oikein tarkoittaa? Vastausta ei aluksi tule, vaan Jeffrey näkee ainoastaan kaoottista muotoa ja värimaailmaa, jonka on ahdettuna säkkiin. Rossman pyytää Jeffreytä avaamaan varovasti säkin suuta. Jeffreytä pelottaa avata säkin suuta, vaan sovitaan yhdessä että suu avataan hyvin varovaisesti, siten, että sieltä vapautuu vain pieniä asioita kerrallaan.  Käy ilmi monia seikkoja, mm. että Jeffreyn isä on ollut lapsuudessa alistava. Säkistä löytyy paljon torjuttuja kipeitä tunteita. Rossmanin ohjauksessa Jeffrey oppii vähitellen ilmaisemaan tunteitaan ja sisäistä kokemustaan, ja käsikipu häviää.

Oikean aivopuoliskon vahvuus on Rossmanin mukaan myös se, että se antaa meille mahdollisuuden parantavaan sisäiseen seikkailumatkaan (minun syöpäni ovat kuljettaneet minut totta tosiaan sellaiseen). Oikea luova puolemme tulkitsee – usein tietämättämme – toisen ihmisen ilmeitä, kehon kieltä, aistii kokonaisvaltaisesti puhetta ja mm. musiikkia. Tunnetilamme eivät ole vain mielikuvia synnyttäviä mielentiloja, vaan ne ovat samaan aikaan myös fysiologisia ruumiimme tiloja. Siksi tukahdutettu pelko tai ahdistus voi ilmetä ruumiillisena sairautena. Jokaisen meidän ruumiimme on oma tarina, joka voi mielikuviemme stimuloimana saada itsemme näköisen ainutkertaisen taiteellisen tarinallisen muodon.

1800-luvun lääkärin Rudolph Virchowin sanoin, suuri osa sairauksistamme on sitä, että olemme onnettomia, mutta tämä surumme purjehtii fysiologisen, ruumiillisen, lipun alla.  Rossman väittää että jopa 50-70 prosenttia kaikesta potilaan fyysisestä  sairaudesta on psykosomaattista.  Isompiakin tutkijoiden väittämiä prosenttilukuja olen nähnyt. Fyysisellä sairaudellamme on hyvin usein tunneperäinen, sosiaaliseen tilanteeseemme, esimerkiksi perhetaustaan liittyvä juuri.  Liian usein todellinen sairautemme tunneperäinen selitys jää huomaamatta.

Materialistisen maailmankatsomuksen dominoivassa vasemman aivopuolen kulttuurissamme olemme halunneet nähdä vain sairauksien biologiset syyt ja selitykset. Jos haluamme kehittää terveydenhuoltoamme kokonaisvaltaisempaan suuntaan,  meidän pitäisi oppia ilmaisemaan tunteitamme terveellä ja luovalla tavalla. Meidän täytää opettaa ihmisiä oman ruumiinsa asiantuntijoiksi.

Se, että teemme mielemme osista keskustelukumppaneitamme, avaamme Sisäisen teatterimme, on eräs tapa kehittää tunteiden ilmaisutaitojamme. Tapoja on tietysti monia. Jollekin elämä tunnetiloineen voi olla tanssi, toiselle laulu ja kolmannelle voimaannuttava valokuva.

Se, että meillä on kaksi erilaista aivopuoliskoa, tekee meitä luovempia ja viisaampia kuin muut eläimet (täsä viisaudestammekin voi olla montaa mieltä). Tämä aivojemme kaksoislogiikka valitettavasti mahdollistaa myös sisäiset konfliktimme.  Rossmanin mukaan paitsi mielen myös fyysinen terveytemme paranee, kun opime käyttämään koko aivojamme, molempia aivopuoliskoja. Mitä paremmin opit hyödyntämään loogista ja rationaalista puoltasi täydennettynä luovalla ja leikillisellä puolellasi,  sitä taitavampi ruumiisi kielen kääntäjä sinusta kasvaa.Jos vasen, järkevä rationaalinen puolesi, on kuljettanut sinut elämässäsi umpikujaan, kannattaa sinun ilman muuta konsultoida välillä oikeaa luovaa aivopuoltasi.

Rossman kieltäytyy nimeämästä sairauksia, joihin mielikuvien avulla voi varmuudella vaikuttaa. Hän kirjoittaa, että olkoon sitten kysymyksessä jännityspäänsärky tai elämää uhkaava sairaus, mielikuvaharjoituksia kannattaa kokeilla. Niistä voi olla apua jaksamiseen ja  usein myös parantumiseen.  Erityisesti stressin seurauksena syntynyt fyysinen pahoinvointi reagoi hänen mukaansa tavallisesti hyvin mielikuvaharjoituksiin.

Päämäärämme mielikuvatyöskentelyssä on, että meistä tulee kokonaisia ihmisiä. Ryhdymme käyttämään sekä oikeaa että vasenta aivopuoliskoa. Yltiörationaalinen kulttuurimme on ollut vasemman aivopuoliskon dominoima. Kun opimme tuottamaan mielikuvia, ja opimme käymään keskusteluja erilaisten ristiriitaisten osiemme kanssa luovasti, kasvaa meistä koko aivoja hyväksi käyttäviä ihmisiä.  Voimme peilata asioita järkeemme, mutta myös sisäiseen mielikuvamaailmaamme.

Rossmanin mukaan esimerkiksi päänsärky, niskakipu, herkkä vatsa ja hermostunut paksusuoli, allergiat, sydämen sivuäänet, pyörryttäminen, voimattomuus ja ahdistus reagoivat yleensä hyvin mielikuvaharjoituksille. Ne helpottavat myös usein vakaviin sairauksiin sairastuneiden olotilaa (esim. sydänkohtaus, syöpä), ja vähentävät niihin liittyvää ahdistusta, stressiä ja masennusta. Ne saattavat parantaa vastustuskykyämme.

Rossman korostaa, että vakavissa terveysongelmissa mielikuvaharjoitukset eivät tietenkään korvaa lääketieteellistä hoitoa. Mielikuvaharjoitukset ovat erinäisten lääketieteellisten hoitojen hyvä liittolainen.

Sisäinen teatteri on facebookissa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s