Hyväksyvästi läsnäollen säästöjä terveydenhuoltoon

Yhteiskunnallisella päätöksentekijätasolla puhutaan jatkuvasti siitä, kuinka ihmisten pitäisi tehdä tehokkaammin töitä ja pidentää työuria.   Ja samalla yksipuolisen tehokkuuden nimissä, perheet kärsivät: Uupuneiden ja ylivelkaantuneineen vanhempien lapset, jäävät liian usein ilman läsnä olevaa ja tunnetiloja peilavaa vanhemmuutta. Tällä vahingoitamme jo etukäteen lapsiemme – tulevien aikuisten –  terveyttä. Ilman läsnä olevaa aikuista, ihminen lähtökohtaisesti altistetaan psyykkiselle pahoinvoinnille – mielenterveysongelmille, addiktioille ja hyväksi käytölle. Nykyisten psykoneuroimmunologisten tutkimusten mukaan puutteellinen vanhemmuus altistaa ihmisiä myös psykosomaattiselle oireillulle ja jopa fyysisille sairauksille.

Psykiatri van der Kolk väittää, että traumatisoituminen esiintyy kulttuurissamme epidemiana. On suuria traumoja (insesmiä, pahoinpitelyä), mutta on myös kehityksellisiä traumoja, traumoja, joissa lapset jäävät perheissä näkymättömäksi tai heitä kohdellaan kaltoin. Heidän tunteensa jäävät peilaamatta ja heitä ei kohdata hyväksyvästi läsnä ollen.

Traumat ovat olleet kautta ihmiskunnan historian suuri ongelma. Itse asiassa Pohjoismaissa asiat ovat olleet tässä suhteessa van der Kolkin mukaan melkoisen hyvin.  Lapsista on huolehdittu paremmin kuin USA:ssa.  Tämän on hänen mukaansa yksi keskeisempiä tekijöitä, minkä vuoksi terveydenhuollon kustannukset ovat olleet meillä Pohjoismaissa huomattavan paljon pienemmät kuin USA:ssa. Lasten hyvinvointiin ja ennaltaehkäisytyöhön on perusterveydenhuollossa satsattu. Meillä on ollut Suomessa hyvä neuvolajärjestelmä.

Olen ollut äärettömän ylpeä neuvolatoiminnasta.  Valitettavasti vain tämä neuvolasysteemimme näyttää parhaillaan rapistuvan, vaikka säästääksemme yhteiskunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia,  meidän tulisi sunnata sinne resursseja. Kehittämällä neuvolatoimintaa ja syventämällä sekä laajentamalla sen toimintaa, olisi mahdollista tehdä tulevaisuuden terveydenhuoltoon suuria säästöjä puhumattakaan inhimillisen kärsimyksen vähentämisestä. Mikäli tällainen vääristä paikoista säästämisen kulttuuri jatkuu, rakennamme samanlaista kallista terveydenhuoltokulttuuria kuin USA:ssa. Pienillä säästöillä saadaan aikaan suuria kulueriä. Tämä kehityskulku näkyy jo hammashoidossa.  Kun ennaltaehkäisevästä hoidosta neuvoloissa on vähennetty, on lasten hampaiden reikiintyminen jälleen lisääntynyt. Hampaiden korjaaminen tulee yhteiskunnalle huomattavan paljon kalliimmaksi kuin ennaltaehkäisevä työ.

Meidän olisi nykyisellä tietotaidolla mahdollista satsata entistä enemmän varhaiskasvatukseen, ennaltaehkäisevään, valmentavaan, neuvolatyöhön. Meillä on olemassa yhä enemmän opetukseen tarvittavaa itsehoidollista tietotaitoa. Voimme kouluttaa ihmisiä  hyväksyvään läsnäoloon ja itsetuntemukseen sekä tätä kautta terveyttä edistäviin käytäntöihin. Peruskivi hyvään terveyteen laskeutuu, kun vanhemmat antavat lapsilleen hyväksyvän läsnäolon.

On mahdollista oppia tekemään aikuisena se ruumiin ja mielen peilaustyö, joka lapsena meiltä jäi uupumaan. Mykistetty sisäinen lapsi voidaan herättää henkiin. Erittäin tavallista on esimerkiksi se, että ilman peilaavaa vanhemmuutta kasvanut lapsi kasvaa sisäisesti epäavarmaksi aikuiseksi, jolloin hän ei kykene erottamaan elämässään olevia todellisia uhkakuvia vaan kaikki näyttää pelottavalta. Hänen elimistönsä on tällöin jatkuvassa stressitilassa, joka vahingoittaa asianomaisen henkilön kokonaisvaltaista terveyttä. Ihmisen kyky tunteiden peilaukseen on kadoksissa.

Kun lapsilla ei ole läsnä olevaa vanhemmuutta syntyvät kehitykselliset traumat. Vaille hyväksyvää läsnäoloa ja tunteiden peilausta jääneet laiminlyödyt lapset kadottavat tunnetilojensa lisäksi kosketuksensa ruumiiseensa. Omassa mielessäni on heränyt ajat sitten kysymys siitä, että onko tällainen ihminen kulttuurissamme pikemminkin normi kuin poikkeus?  Laiminlyödyt lapset aikuisina ylittävät ruumiinsa sietokyvyn rajat. He ajautuvat siksi mm. addiktioihin – myös työaddiktioon sekä masennukseen ja tietty myös psykosomaattisiin oireisiin ja jopa fyysisiin sairauksiin. Tämän jälkeen he kuormittavat aikuisena terveydenhuoltoa. He sairastuvat muita helpommin sekä psyykkisesti että fyysisesti.

Ihminen voi löytää onneksi aikuisena itsestään paitsi järjen myös kadottamansa tunneälyn. Palautamme henkisen valmennuksen tai terapian kautta kosketuksemme tunteisiimme ja niiden mukana ruumiiseemme. Suhtaudumme hyväksyvästi ja armollisesti itseemme – myös ruumiiseemme.  Psykiatri Van der Kolk suosittelee terapian rinnalla aikuisille mm. joogaa, meditaatiota, EFT:aa, EMDR:tä ja teatteria.

Me emme ole koneita, niin kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa edelleen näytetään ajateltavan liian usein. Rikottujen yhteisöjen seurauksena syntynyt pahoinvointi on liian usein sysätty yksilöiden kannettavaksi. Hyväksyvän, peilaavan vanhemmuuden puute, mutta myös sosiaaliset tapahtumat, esim. kiusaaminen, stressi ja traumat aktivoivat geenejämme.  YLE:ssä oli juuri uutinen, että jo yhden yön huono nukkuminen muuttaa geenejämme. Tiedämme varsin hyvin, että stressin tavallinen oire on unettomuus. Psykiatri van der Kolkin mukaan sosiaalisia ongelmia siirretään sairausdiagnooseilla ihmisten – myös lasten – harteille. Tämän hetkinen terveydenhuollon esineellistävä ihmiskuva on osa ongelmakenttää.  Laiminlyötyjä lapsia lääkitään pillerillä, joilla usein Kolkin mukaan aiheutetaan enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Niillä saatetaan esimerkiksi estää psyyken kannalta hyödyllinen tunteiden peilaus. Todelliset sairauden yhteisölliset juuret laiminlyönteineen lakaistaan maton alle.

WP_20130813_003

Työsuupumuksen ja kahden syövän jälkeen olen alkanut kuunnella oman ruumiini tarinaa… Olen korjannut terapeuttien ja oman peilaustyön – reflektiivisen kirjoittamisen ja esimerkiksi EFT:n avulla omia haavojani.  Olen tehnyt sen peilityön, sen joka jäi lapsuudessani suuren lapsikatraan keskellä puuttelliseksi.  Ja tätä samaa peilaustyötä joutuvat nyt lapseni tekemään oman puutteellisen vanhemmuuteni vuoksi. Hienoa on se, että meidän ei tarvitse jäädä lapsuutemme traumojen vangeiksi. Voimme katkaista hyväksyvällä läsnäololla traumojemme periytymisen. Voimme kannustaa ihmisiä uuteen yhteisölliseen elämäntapaan, jossa olemme itsellemme ja toinen toisillemme läsnä. Tulisi yhteiskunnallisesti huomattavan halvaksi, että jokainen lapsi saisi sen hyväksyvän läsnäolon, mikä hänelle kuuluu.

Mikäli emme halua kuormittaa järjestelmäämme traumatisoituneilla ja stressaantuneilla ihmisillä, täytyy meille aikuisille opettaa vanhemmuutta, erilaisia itsehoitomenetelmiä ja tietoisuustaitoja (tarpeen tullen terapialla täydennettynä). Meidän täytyy katkaista sosiaalinen traumojemme periytyminen. Tavoitteemme tulisi olla, että mahdollisimman moni lapsi saisi itselleen vähintään yhden kuuntelevan ja hyväksyvän vanhemman. Meillä on olemassa se kaikki tietotaito, jota tarvitaan terveeseen elämäntapaan. Uusien asenteiden ja itsehoidollisten taitojemme kautta voimme kasvaa vastuullisiksi oman itsemme parhaaksi asiantuntijoiksi, ja lakkaamme olemasta ulkopuolisten asiantuntijoiden ja geeniemme tahdottomia heittopusseja.

Kasvamme sisäisyytemme kehittymisen kautta aitoon yhteisöllisyyteen. Alamme jälleen välittää toinen toistamme enemmän. Sisäistämme sen, että vähemmän voi olla enemmän. Mitä enemmän suuntaamme rahaa syventääksemme ja laajentaaksemme neuvolatoimintaa ja varhaiskasvatusta, sitä vähemmän kuormittuu sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme huonosti voivista aikuisista.

Addiktioiden, stressin ja masennuksen ensisijainen hoito harvoin on lääketieteellistä. Parhaat tulokset tulevat siitä, että koulutamme kansalaisista mahdollisimman vähän traumatisoituneita, tietoisuustaitoja, tunneälyä ja hyvän realiteettitajun omaavia kansalaisia. Ja mikä parasta, tällöin meidän fyysisten sairauksien sairastavuuskin vähenee.

Lähteenä:  Bessel van der Kolk, The Body Scores the Mind, Penquin Books 2003

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s