Vaaniiko ”huu-haa” self-help markkinoita vai ahneus ja ylimielisyys medikalisaation markkinoita?

Tuntuu, että ihmiset uskovat nykyään ketä tahansa muuta kuin ammattilaisia. Bloggarin sanomisiin luotetaan enemmän kuin ravitsemustieteilijän. Se on ajankuva.”, kirjoittaa Teemu Ollikainen tässä artikkelissaan.  


Ensimmäiseksi sanoisin Teemulle psykologiliitosta, että kenen leipää syöt sen lauluja laulat. Ehkä nk. asiantuntijoiden kannattaisi katsoa enemmän itseensä kuin nähdä ongelma vain kansalaisissa.  Moni meistä asiantuntijoista suhtautuu kansalaisiin kuin johokin yksinkertaiseenpaapottavaanmassaan.

Meidän terveydenhuollon ammattilaisten tulisi yhä enemmän miettiä, mistä johtuu, etteivät kansalaiset enää luota nk. asiantuntijoihinsa? Tosiasia lienee,  on se, että Self-Help kirjoissa on laaja-alainen kirjo erilaisia kirjojamyös tieteen ammattilaisten  kirjoittamia korkealaatuisia kirjoja. Niitä on kyllä valitettavan vähän käännetty suomenkielelle.

Kohtuuton ajatus on se, että vaikka ihmiset eivät saa riittävästi ohjausta, tukea ja  terapiaa ongelmiinsa, eivät he saisi edes itse lähteä hakemaan itselleen oma apua.  Jos joku kokee saavansa enkelihoidoista apua pahaan olonsa, onko se vain huono asia?  Hyvässä elämässä saa olla leikillisyyttä, kunhan samaan aikaan ihmisellä on realiteettitajua.

On toki selvää, että ylilyöntejä tällä nk. ”huuhaa-alueella on. Pidän itse kansalaisia keskimäärin fiksuina.  On hienoa, että ihmiset haluavat ottaa vastuuta enemmän terveydestään.  Silloin kun on kysymyksessä ihmisen henkinen hyvinvointi, se asiantuntijan tarjoama tie, ei välttämättä ole se ainut oikea.  En blogejakaan halveeraisi. Blogien vertaisihmisiltä voi saada erinomaista tukea omiin henkisiin prosesseihinsa.

Onnellinen elämä on aina erilainen tarina. Ihmiset voivat tehdä erilaisia elämäntapavalintoja ja elää näin laadukasta elämää, poiketen asiantuntijoiden normeista.  Minusta on elämän mitätöintiä kuvitella, että hyvä elämä olisi joku asiantuntijan ohjaama tieteellinen näyttötyö. Sen sijaan siihen tarvitaan paljon itseohjautuvuutta, luovuutta ja mielikuvitusta.

Henkilökohtaisesti olen hammaslääkäri ja hypnoterapeutti.  Käytän mieluimmin kuitenkin titteliä hypoosivalmentaja ja tietoisuustaitojen opettaja. En siis koe ole mikään terapeutti vaan pikemminkin opettaja. Siitä olen samaa mieltä tämä artikkelin kirjoittajan kanssa, että olisi tärkeä oppia vetämään selkeämpi raja valmentajien ja terapeuttien välille.  Mielestäni tarvitsisimme kipeästi psyykkisten ongelmien ennaltaehkäisyyn tietoisuustaitojen opettajia ja henkisiä valmentajia kouluissa ja yliopistoissa. Ihmisiä on kannustettavaa ottamaan vastuuta omasta terveydestään!

Kärsimystä ja käännekohtia on ollut kautta aikojen ihmiselämässä.  Se, että ahdistuin syöpädiagnoosieni jälkeen, ei ollut sairautta.  Se oli normaali elämän ilmiö, jonka käsittelyyn sain paljon apua vertaisryhmistä, terapeuttisista ryhmistä ja itsehoito-oppaista. Ennen vanhaan kärsimys oli osa normaalia elämää. Vertaisihmisiltä, rukoilusta ja mietiskelystä saatiin tukea  ja apua vaikeissa elämäntilanteissa, jos saatiin. Ja toki ihmisillä oli myös taikauskoa!

Nykyään on menty toiseen ääripäähän. Monet normaalit elämän ilmiöt on medikalisoitu asiantuntijoiden (jahuu-haa-hoitajien”) rahastuksen lähteiksi, vaikka avaimet onnelliseen elämään on ihmisellä itsellään. Elämästämme on tullut hyvin usein liian vakavaa.  Me tarvitsemme yhä enemmän valveutuneita vertaisihmisiä ja henkisiä valmentajia, jotka opettavat toinen toisilleen kokemuksellista viisautta kuten tietoisuustaitoja ja erilaisia itsehoidollisia menetelmiä (itsehypnoosi, mielikuvaharjoitukset, EFT, EMDR *) jne.). Leikillisyys ja näkökulman vaihtotaito, on eräs tärkeä oppimisen tapa.

Ihmiset ovat vuosituhansia mietiskellen ja meditoiden rakentaneet itselleen tiedostavaa elämää uusilla arvoilla.  Erilaisin mietiskelytraditioin ihminen voi ottaa vastuun omasta tarinastaan. Tiedekin on minulle vaan eräs satojentuhansien ihmisten yhteisen mietiskelyn – kokemuksellisen opin – tuotos, eikä mikään jumalallinen ylhäältä meitä ohjaava lakikokoelma.  Meditaatio ja mietiskelymenetelmistä on tuhansien vuosien kokemuksellinen näyttö.

Vaikeissa kriiseissä elämäntaitoja voi vahvempi ja kokeneempi tavallinen vertaisihminen opettaa osaamistaan toiselle ihmiselle.  Kaikkeen emme tarvitse asiantuntijoita, vaikka heitäkin tarvitsemme ja heidän tiedostaan hyödymme.

Olemme rikkoneet yhteisöt,kadottaneet sisäisyytemme  ja hukanneet modernissa kiireisessä pikamarkettien ja virtuaalisten ostoskeskusten elämäntavassamme keskinäisen läsnäolomme, ja sen tuottamaa pahaa oloa nyt sitten asiantuntijat hoitavat sairauksina.  Se vastahuu-haataonkin. Parasta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ennaltaehkäisyä olisi se, että vanhemmat olisivat läsnä lapsilleen ja toinen toisillensa, apteekkari, lääkäri, kaupan kassa, nokikolari olisi läsnä potilaalleen/asiakkaalleen, naapuri naapurilleen jne.

Onko niin, että meillä asiantuntijakulttuurissa suhteellisuuden taju alkaa olla hukassa. Me olemme viemässä ihmisiltä itseohjautuvuuden.  Palvelemme tieteellisiä instituutioita emmekä asiakkaitamme. Ehkä siksi ihmiset ajatuvat mieluimminhuu-haahoitoihin, kun lahjoittavat kyseenalaistamatta elämän tarinansa ohjauksen vain asiantuntijalle. Nämä huuhaa-ihmiset saattavat sentään olla aidosti läsnä asiakkaalleen.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö vaikeasta traumasta kärsivä hyötyisi ja tarvitsisi terapiaa.  Tosi asia on vain, että läheskään kaikki haluavat eivät edes pääse terapiaan. Varsin usein syynä on korkeat hinnatJonot perusterveydenhuollossa alkavat olla joskus jopa toivottomat ja hoitoja saattaa joutua odottamaan pitkäänkin.  Psykologi Stephen Joseph korostaa, että traumojen hoidossa on tärkeää ETTÄ IHMINEN ALKAA ITSE OTTAMAAN VASTUUN OMASTA ELÄMÄSTÄÄN JA SEN TARINASTA.

Minusta se, että ihminen lähtee hakemaan itseapua kirjoista tai vertaistuki ihmisten blogeista, on oikein hieno asia. Se on näyttö siitä, että ihmisellä on yritystä kasvaa oman elämänsä ohjaajaksi.  Trauman jälkeinen paha olo ei ole Josephin mukaan mikään lääketieteellinen sairaus nimeltäänjälkitraumaattinen oireyhtymä”.  Paha olo vaikean kokemuksen jälkeen on normaalia ihmiselämää.  Josephin mukaan ihminen voi tehdä paljon itse asioita oman uuden elämäntilanteen tuottaman sopetumisensa eteen.  Hän suosittelee terapian lisäksi  mm. itsehoitokirjoja ja luovia terapeuttisia interventioita esimerkiksi terapeuttista kirjoittamista.  Hän kuitenkin huomauttaa myös, että liikkeellä on runsaasti huonoja oma-apukirjoja, joiden näkemyksiä ei tiede tue. 

Ajassamme kansalaiset haluavat yhä enemmän itse ottaa vastuun terveydestään ja itsensä määrittelystä. Asiantuntijat hierarkeineen edustavat vanhoillista ajattelua. Kysymys on tietty nykytilanteessa asiantuntijavallan vähenemisestä ja dialogin kulttuuriin siirtymisestä, ja tietenkään se ei miellytä niitä, joilla on valtaa ja yhteiskunnallisesti monopolisoituja rahastusmahdollisuuksia.

Omien kärsimystensä keskellä ihmisen on hyvä rohkeasti lähteä kokemuksellisen opin tielle.  Laadukkaat Self-Help kirjat voivat olla tärkeä osa tätä henkisen kasvun matkaa.  Ehkä meidän pitäisi saada jonkinlainen laatuluokittelu kirjoille. Suosittelenkin, että kirjojen haukkumisen sijaan Psykologialiitto lähtisi kääntämään ja suosittelemaan hyviä itsehoito-oppaita. Se olisi hieno palvelus kansalaisille.

*)  EMDR:n kehittäjä Shapiro on sitä mieltä, että menetelmää kannattaisi käyttää yhdessä kokeneen terapeutin kanssa.  Hän on kuitenkin kirjoittanut Self-Help kirjan, jota voi käyttää EMDR -terapian tukena.  Mallikko Katherine Adler on kirjoittanut puolestaan aiheesta itsehoidollisen kirjan.

Advertisements

Yksi kommentti artikkeliin ”Vaaniiko ”huu-haa” self-help markkinoita vai ahneus ja ylimielisyys medikalisaation markkinoita?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s