Eiköhän pistetä käyntiin kansalliset empatiavajeen korjaustalkoot!

Kiitos Jari Tervo suorasanaisesta kannanotostasi rasisimiin.  Tämä Suomen kuvalehden teettämä tutkimus on surullista luettavaa.

Meidän tarvitsisi  tehdä asialle muutakin, kuin ottaa kantaa, vaikka rohkeat kannanottot ovat tietty ehdottoman tärkeitä.  Rasismin juuriin  pitäisi puuttua.   Kirjoitin toisessa blogissani jokin aika sitten mm. Bostonin yliopiston sosiologian professori Liah Greenfeldin ajatuksista nationalismistaGreenfeld on tehnyt merkittävää tutkimusta nationalismin ja rasisimin tutkimuksessa.  Hänen mukaansa modernissa kulttuurissa ja senmodernin mielenelämäntavassa on paljon pahoinvointia, joka liittyy elämäntapamme vinoutuneisiin perusteisiin, kulttuuriin, jossa yhä useampi tuntee itsensä osattomaksi, syrjäytyneeksi tai luusereiksi.

Sen sijaan, että opettaisimme lapsille hyväksyvää läsnäoloa itselleen ja  toinen toisillemme,  alakoulusta lähtien olemme opettaneet lapsiamme kilpailemaan keskenään. Joidenkin osattomuus alkaa jo tällöin.  Kulttuurimme kärsii kroonisesta empatiavaajeesta. Siihen tulee korjausta, kun opetamme lapsiamme yhä enemmän siihen, että jokainen lapsi on lähtökohtaisesti arvokas ja lahjakas.   Heidän lahjansa on vaan erilaisia. Meidän täytyisi auttaa jokaista lasta ja nuorta kasvamaan aikuiseksi, jotka löytävät omat ainutkertaiset vahvuutensa.

Aikuisesta lähtöisin olevassa hyväksyvän läsnänolon ilmapiirissä, voimme edistää lapsen kykyä aistia, eritellä ja käsitellä erilaisia tunnetilojaan. Ulkoisen tiedon lisäksi meidän tulisi opettaa tunnetaitoja leikkien. Auttaa lapsia rakentamaan vakaata identiteettiä, sen sijaan että he jo seitsenvuotiaana päättävät urastansa tai tuntevat  jo tässä iässä osattomuutensa.  

Liah Greenfeld korostaa sitä, että avoimessa yhteiskunnassamme lukemattomilta ihmisiltä puuttuu sisäinen kompassi.  Kansalaiset eivät tiedä, keitä he ovat ja miten toimia avoimessa yhteiskunnassa.  Juuri näin minäkin ajattelen. Kansalaisemme eivät ole tyhmiä.  Sen sijaan heille ei ole opetettu tunnetaitoja, oman itsen ja toisen, erilaisen ihmisen, empaattista aistimista ja kuuntelua.

Modernin elämäntapamme ongelma on pysyvä empatiavaje ja rasismi, joka ei kohdistu vain ulkomaalaisiin vaan yhteisömme osattomiin ja syrjäytettyihin luusereihin.  Kun ihminen ei identiteettityhjiössään ole kukaan eikä mikään, saa hän arvonsa sitä kautta, että hän samaistuu johonkin yksipuoliseen uskonnolliseen tai poliittiseen ideologiaan. Joskus arvottomuuden ja osattomuuden kokemus voi suuntautua myös satunnaiseen silmittömään väkivaltaan.

Siksi lähtökohta pitkäjänteiselle väkivallattomalle rasismin vastaiselle elämäntavalle on empatian kulttuurissa, sellaisessa, jossa jokaiselle lapselle pyrittäisiin antamaan peilaavan aikuisen kautta kaikki se rakkaus mikä hänelle kuuluu. Puutteellista vanhemmuutta voimme paikata neuvoloiden ja koulujen empatiakoulutuksella.  Terve identiteetti muodostuu, kun ihminen saa palikoita empaattiseen omien sisäisten tilojen ohjaukseen. Hän löytää sisäisen kompassinsa. Kansalainen voidaan kouluttaa käsittelemään omia ristiriitaisia tunnetilojansa  ja  ongelmiansa. Ihmiset lakkaavat samaistumasta vahingollisiin tunnetiloihinsa. Puhutaan tunnetaidoista ja tietoisuustaidoista. Niiden avulla  kehittyy se, mitä psykiatri Dan Siegel kutsuu mielitajuksi.   Kun löydämme sisäisen kompassimme ja empatian itseämme kohtaan, tulee meistä empaattisempia myös toisia ihmisiä kohtaan.  Väitän, että empatiavajeen korjaus johtaisi kokonaisvaltaisesti paremmin voivaan kansaan, väkivalta vähenisi  ja sosiaali- ja terveysmenot alenisivat.

Sisäisen kompassinsa hukanneet ihmiset eivät ole henkisesti sairaita  kliinisessä mielessä. He eivät osaa vain ohjata erilaisia sisäisiä tilojansa. Terve ihminen on sinut erilaisten tilojensa kanssa ja hän kykenee surffaamaan luovasti erilaisilla tunnetiloillaan. Kompassittomat kansalaiset ovat  enemmän tai vähemmän selvästi sekavia, epävarmoja, mutta ei voida selkeästi jäsentää, mitä tapahtuu heidän mielessään ja sen ulkopuolella. He vain kärsivät motivaatiopulasta  ja alituisesta mielentilojen vaihtelusta. Heidän tahtonsa ei häiriinny siinä määrin, että he olisivat kykenemättömiä toimimaan yhteiskunnassa tai heidät diagnosoitaisiin sairaiksi.

Empatian puutteesta syntynyt pahoinvointi, yleinen henkinen huonovointisuus, johtaa siihen, että monet ajautuvat huumeisiin tai alkoholiin,  jotkut puolestaan ​​masennukseen, vihaan ja kateuteen. Joistain tulee hyvin sopeutuvaisia mihin tahansa vastaan tulevaan yhteisöön.  He saattavat jopa luopua kokonaan yksilöllisyydestään, koska tunnetaitojen ja sisäisen kompassin puutteessa he eivät kykene minkäänlaiseen kokemuksensa peilaukseen.

Empatiatyhjyydessä elänyt ihminen vain matkii, mitä muut hänen ympärillään tekevät.  Heitä, joilla kaoottinen sisäinen kokemus ottaa vihan tai kateuden muodon, vetää puoleensa  ideologiat, jotka johtavat ilmaisemaan väkivaltaisia tunteita yhteiskunnallisesti vahingollisesti. Pahimmaltaan tunnekompassin kadottaneet, samaistuessaan tunnetiloihinsa, eksyvät vakaviin väkivallan tekoihin.

Poliittisten vaikuttajien julkiset rasistiset tai nationalistiset kannanotot ruokkivat kompassinsa hukanneitten ihmisten vihatiloja.  Kateudella ja vihatiloilla empatiavajeeseensa reagoineet kansalaiset ovat valitettavasti jopa pienillä makupaloilla helposti ruokittavissa vihapuheeseen ja jopa väkivaltaan.  Tämän olemme viime kuukauden aikana nähneet erään kansanedustajan vihapuheiden jälkeen. Rasismin ja nationalismin ehkäisyn tulisi koostua kahdesta tärkeästä asiasta, kulttuurimme empatiavajeen korjaamisesta sekä ehdottomasta nollatoleranssista näkyvien poliittisten vaikuttajien vihapuheissa.

Empatiavaje ei ole vain syrjäytettyjen luusereiden ongelma. Myös näennäisesti hyvinvoivat reagoivat empatiavajeeseen.  Mevoittajatsaatamme ajautua yhtä lailla masennukseen, addiktioihin tai   vihaan ja kateuteen. Narsistinen omaa mielihyvää tavoittelevat mummot ja papat Espanjassa unohtavat lapsensa, lapsenlapsensa ja omat ystävänsä.  Entä kateus?  Filosofi Alain de Bottonin mukan kateus on voima joka ylläpitää  statustressissämme, sitä että  samaistamme itsemme statusesineisiin ja kilpailemme keskenämme niistä.  Se on voima, joka ylläpitää yhteiskunnallisesti sairaita rakenteita.

Me menestyjät teemme joskus oman heikon identiteettimme ja oman empatiavajeemme näkyväksi omistamillamme statusesineillä. Olen arvokas koska omistan tämän ja tämän esineen.   Empatiavajeesta kärsivä hyvinvoiva ihminen vähät välittää oman kulttuurin syrjäytettyjen ihmistensä hyvinvoinnista.  Hän vain matkii muita: keskittyy kilpailemaan uraputkiasemista,  statusesineistä ja -kokemuksista, jotta hän saisi kokea oman itsensä arvokkaaksi.   Oman sisäisen kompassin kadottaminen joillakin johtaa oman ulkonaisten tärkeyden, oman hierarkisen aseman  pönkittämiseen ja statussymbolien keräämiseen. 

Soisin, että poliittiset vaikuttajat puhuisivat tästä empatiavajeesta samalla intohimolla kuin he keskustelevat talouskasvusta.  Empatiavajeen korjaus lähtee paitsi poliitikkojen, taloudellisen eliitin ja tietty kaikkien kansalaisten selkeistä antinationalistisista ja -rasistista kannanotoista ja heidän omista elämänvalinnoistaan, myös ruohonjuuritason vapaaehtoistoiminnasta. Se lähtee liikkeelle tunnetaitojen ja tietoisuustaitojen koulutuksesta.  Se lähtee liikkeelle meistä tavallisista pelottomista ihmisistä, jotka osoitamme selkeästi omat mielipiteemme ja näytämme vapaaehtoista välittämistä paitsi ulkomaalaisista maahanmuuttajista myös omista kansalaisistamme.

On aika lähteä yhdessä aktiivisesti korjaamaan talkoilla kansallista empatiavajetta. Päättäjien tasolla olisi aika perustaa valiokunta tutkimaan, kuinka korjataan tämä kulttuurimme kaikissa kerroksissa pesivä vakava vaje.  Kansakuntamme tulevaisuuden kannalta sen korjaus on vähintään yhtä tärkeää kuin maamme talouden kuntoon saattaminen. Erityisesti vaikeina taloudellisena aikoina tarvitsemme paljon empatiaa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s