Hyväksyvän läsnäolon mielikuvitus on visiönääristä


Kun mindfulnessissa puhutaanvaeltavasta mielestätai apina mielestä, on tärkeää tiedostaa, että läsnäoleva mieli voi olla myös vaeltava. Se voi olla visiönäärinen luova mieli. Lapsena me elämme tätä läsnä olevaa leikillistä luovuutta täysillä, vaan liian usein me aikuiset hukutamme elämämme arkiseen opittuihin poissaolonmindlesskäytäntöihin.

Mielikuvituksen, luovuuden ja hyväksyvän läsnäolon välinen yhteys on kiinnostanut minua jo vuosia. Koska on sekä mindfulness että hypnoositausta *), tämä on ymmärtävää. Olihan, muuten, ihmisen luovuus ja mielikuvitus keskeinen teema omassa tietoisuustaitokirjassani luovasta kirjoittamisesta.  On tietty ihana lukea tutkijoita, joiden ajatuksista huomaa, että monet visiönäärit kulkevat samoja polkuja kanssani. Tämä Hasshadin ja ChambersinMindfulness Learningkirja, johon edellisessäkin blogissani viittasin, on ollut alla olevien ajatusteni peilauksen kohteena.

Hyväksyvän läsnäolon tunnetaidoissa, joita mm. Toivovalmennuksessa kehitetäänotamme tietoisuutemme läsnäolon ja  luovan kapasiteetin takaisin ohjaukseemme, jotta ne tulisi voimavaroiksi yhteisöllisiin eettisiin päämääriin.  Monet meistä osaavat käyttää valitettavasti mielen mielikuvituskapasiteettia itseä vahingoittavasti, pelkäämme kauhukuvin tulevaa esiintymistämme, jännitämme etukäteen jonkun ihmisen  kohtaamisia, näemme kauhukuvia luonnonmullistuksista tai pelkäämme ulkomaalaisia, jotka vievät naisemme. Luomme etukäteen mielessämme katastrofaalisia kuvia tulevasta.  Realiteettitajumme, tietoinen minämme , ei ohjaa mielikuvitustamme vaan se kulkee autopilotilla: mielikuvituksemme ja sen tunnelatautuneet kokemustiloista ohjaavat meitä ja tunnelatautuneita kokemustilojammme.  Väärinkäytämme mielikuvitusmaailmamme, sillä mielikuvituksemme, jonka pitäisi olla palvelijamme, onkin muuttunut meitä tyrannisoivaksi hallitsijaksi.

Hypnoosista olen oppinut sen, että mielikuvituksemme on upea taito, kunhan osamme käyttää sitä tietoisesti.  Osamme käyttää sitäintentionaalisestieli johonkin elämämme ja yhteisömme kannalta myönteiseen tarkoitukseen. Tärkeää sen käytössä on myös se, että olemme löytäneet turvallisuuden kokemuksemme ja kehittäneet itselle aikuisen ihmisen realiteettitajun.  Poissaolon ”mindless” mielikuvitus toimii autopilotilla vailla tarkoitusta.   Siksi on parempi vain olla ihan tässä ja nyt tai opetella käyttämään mielikuvitustaan ohjatusti, vaikka luovuuden, taiteen, kulttuurin  ja uusien innovaatioiden lähteenä.

Olemmeko läsnäolevasti kehossamme, silloin, kun käytämme mielikuvitustamme? Yleensä emme, sen sijaan olemme tietoisesti valinneet, mihin fokusoimme huomiomme. Olemme valinneet mielikuvamme ja sen spontaanit mielleyhtymät tietoisuutemme kohteeksi ja oivalluksen välineeksi. Tarkastelemme ja leikimme mieleen putkahtavilla mielikuvilla, kokemustiloilla ja niiden tuottamilla spontaaneilla ajatuksilla, ilman että kiinnitymme niihin ja otamme niitä vakavasti.  Tätähän voi tehdä luovasti kirjoittaen, niin kuin Sisäisessä teatterissani tehtiin.  Härkä ei kuitenkaan läsnäolevassa mielikuvituksessa vie meitä, vaan me ohjaamme härkäämme.

Hassedin ja Chambersin (Mindful Learning) mukaan on yleensä parempi lähteä liikkeelle yksinkertaisista perusläsnäolon harjoituksista. Meidän täytyy juurruttaa itsemme kehoomme ja harjoittelemme mielemme ohjaamista, sen keskittämistä ( eri aisteihin, kehoon tuntemuksiin tai vaikka ulkopuoliseen kohteeseen, esim. kynttilään).   Mietin, ehkä meidän täytyy löytää ensiksi turvallisuuden kokemus, luottamus siihen, että me osaamme ohjata tietoisuutemme sisältöä, eikä mielikuvituksemme imaise meitä mihinkään tunnepitoiseen kokemustilaan.  Mielikuvitusharjoitukset, ”oivallusmeditaatio” sopinevat aikuisille, terveille ihmisille, joilla on läsnäolon taitoja ja aikuisia, kypsiä, kokemustiloja kehittyneinä.  Siksi luovia mielikuvitusharjoituksia opetetaankin yleensä vasta kun  perusteet tietoisuustaitoihin ovat löytyneet.  Itse löysin ensimäiseksi luonnosta täydelliset hiljaisuuden ja läsnäolon kokemukseni. Siellä avautui luovuuteni. Nykyään sisäinen pulinani (mental chatter) on enemmän oivallusmeditaatiota ja selkeästi vähemmän hyödyttömiä mielikuvia. Toki stressitilanteessa (esim. melanoomadiagnoosini aikoihin) aktivoituiu vähäksi aikaa apinaajatusten kauhukuvat. Uskon kuitenkin, että nykyään pystyn ohjaamaan tietoisuuteni nopeammin takaisin tähän hetkeen ja oivallusmeditaatioon.

Mitä enemmän meillä on tietoisuustaitoja, sitä vähemmän mielemme täyttyy tarpeettomilla ikävillä mielikuvilla ja hyödyttömillä apina-ajatusten sattumanvaraisella pulinalla. Olemme enemmän tässä hetkessä tai käytämme mieltämme visiönäärisesti. Ajatuksillemme tulee oivallusta ja selkeät päämääräsuuntautuneet visiot.

Se, että ihminen onvisionäärimerkitsee sitä, että henkilö ajattelee mielikuvia ja ajatuksia, joilla on potentiaali todellistua yhteisöä hyödyttäväksi elämäksi. Mielikuvitus voi siis olla visiönääristä ja oivaltavaa, ja sillä on tällaisena läsnä olon mielikuvituksena sillä on tyystin toisenlainen olemus kuin mielellä, joka vaeltelee minne sattuu ilman tarkoitusta.

++++++++++

*) Samandhimuuntunut tajunnan tila buddhalaisessa meditaatiossa muistuttaa syvää hypnoosia.  Ihminen tavoittelee Vipassanassa oivallusta, ja hypnoosin ohella sitäkin on käytetty esimerkiksi kivun lievityksessä.   Myös itsehypnoosissa ihminen ottaa oman tietoisuutensa mielikuvitussisällön ja kehon kokemukset tarkkailunsa kohteeksi.  WP_20151011_001

Kuva:  Holroyd artikkelista, The Science of Meditations and Deep Hypnosis

Kuten hypnoosissa, myös meditaatiossa, muuntuneen tajunnantilan syvyys voi vaihdella.  Hypnoosissa mukaan otetaan suggestiot, joilla pyritään vahvistamaan olemisen tiettyjä mielikuvia ja/tai kokemustiloja. Hypnotisoija ohjaa asiakkaansa mielikuvia, ja itse hypoosissa ihminen itse tavoittelee tätä mielikuvituksensa ohjausta. Hypnoosissa korostuu nimenomana tämä muuntuneiden tajunnantilojen tuottamien mielikuvien suggestiivinen ohjattavuus. Hypnoterapeuttina ja mindfulnessohjaajana viihdyn erityisen hyvin tässä luovuuden maailmassa.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s