Mindfulness, myötätunto ja toivo

On tärkeää asettaa elämäntyölle tavoitteita.  Syvällinen ja kestävä toivo ei nouse vain tavanomaisista tavoista ajatella päämääriä. Sen sijaan se nousee läsnäolosta ja sen luomasta elämän merkityksellisyyden kokemuksesta ja kutsumuksesta.   Kun emme kontrolloi elämää ja tapahtumia, vaan luotamme, että elämä kantaa pienillä teoillamme kohti visiotamme ja missiotamme, siitä syntyy toivo.

Toivo syntyy siitä, että luotat, että asiat menevät niin kuin niiden kuuluu mennä. Läsnäolossa luotu visiosi antaa tarvittavaa tilaa toivolle. Voit konkretisoida mielikuvituksesi avulla päämääriäsi pienemmiksi osatavoitteiksi.

Toivo nousee läsnäolosta, mielikuvituksesta ja unelmista, jota täydentää hyvä realiteettitaju. Lempifilosofini Sören Kierkegaard on kirjoittanut: ”Puhun mieluiten lasten kanssa. heistä voi sentään toivoa tulevan järjellisiä olentoja. Mutta ne, joista sellaisia on jo tullut — herra varjelkoon!” Se nousee siitä, että  osaat lasten kaltaisesti mielikuvituksellasi luoda unelmilla erilaisia mahdollisuusikkunoita. Uskallat rohkeasti lähteä elämään erilaisia mahdollisuuksiasi todeksi.

Toivo syntyy siitä, että sinulla on tietoiseksi tehdyt uskomukset, arvot ja visiot elämässäsi, joita kohden ohjaat elämääsi.  Kuolemankin äärellä, sinulla voi olla toivoa. Tällöin toivo löytyy yliyksilöllisistä ikuisista merkityksistä. Läsnäoleva elämä kantaa jokaisessa tilanteessa.

Toivo organisaatiossa lähtee siitä, että sinussa on osia, joiden kanssa olet sinut. Tällainen osa sinua puolestaan on sinut yrityksen arvojen ja visioiden kanssa. Parhaimmillaan työ on oman kutsumuksen todeksi elämistä.  Et elä vain porkkanoilla, vaan kutsumus rakentuu läsnäololle, toivolle ja myötätunnolle.

12167497_10153214471806239_1609950035_n

Energiaasi  valuu hukkaan, mikäli et tunne mukavaksi yrityksen arvioita ja visioita. Tällöin olet joko väärässä työtehtävässä tai väärässä työpaikassa. Joskus  ongelma puolestaan on se, että yrityksen käytäntö ei vastaa sen julkiarvoja eikä visioita. Käytännöt eivät vastaa julkista annettua kuvaa. Tällöin kysymys on huonosta tai epäeettisestä johtamisesta. Tällainen työpaikka voi tuottaa työntekijöissä sisäistä ristiriitaa.

Henkilökohtainen hyvinvointi, myötätunto ja toivo rakentuu monien läsnäolon tutkijoiden mukaan juuri sille, että ihminen tajuaa sen, kuinka oman mielen eriasteisesti ja -lailla tunnelatautuneet kokemustilat ovat vuorovaikutuksessa ympäristön, sisäisen kokemuksen, odotusten ja sosiaalisten tapahtumien kanssa. Sisäisten tilojesi välinen vuorovaikutus ja työtiimisi kanssa vuorovaikutus sujuu jouhevasti ja tietoisesti. Tajuat itse työssäsi, mikä ulkoinen ärsyke laukaisee sinussa tietyn tehottoman ”mindless” tilan, ja osaat tietoisesti valita, haluatko ottaa vastaan sen viestin vai valitsetko toisen tilan.  Voit tietoisesti samaistua sellaiseen , joka sopii sosiaaliseen tilanteeseen parhaiten ja kykenee läsnäoloon.  Et reagoi reaktiivisesti vaan proaktiivisesti, harkiten.

Ideaalisessa Toivon organisaatiossa työntekijät toteuttavat kutsumustaan. Tosiasia kuitenkin on, että tämä on vain ihanne, jota kaikki ihmiset/organisaatiot eivät onnistu koskaan täydellisesti toteuttamaan. Olemme tuomitut ikuiseen keskeneräisyyteen yksilöinä ja yhteisöinä. Tietoinen läsnäolo voi kuitenkin antaa meille keinot ihanteemme lähestymiselle.

Kun toivottomuus meinaa iskeä, huomaat,  osaat valita läsnäolon. Tämä ei ole aina helppoa tehtävä. Tiedän sen kaksi kertaa syöpädiagnoosin saaneena.  Hetkeksi voivat elämäsi käsikirjoituksen konsptit mennä sekaisin.  Voi iskeä vaikka pelko- jopa kauhutila. Olemisen kriisi. Läsnäolon taitojen kartuttua on mahdollista, että  toivosi palautuu nopeammin: kimmoisuutesi paranee juurevuutesi avulla.

Toivon organisaatiossa mindfulness ilmenee hyväksyvän läsnäolon älykkyydellä ja tunnetaidoilla. Läsnäolo on ankkuroitava käytännön todellisuuteen. Hyväksyvä läsnäolo työssä on on sitä, että  otat huomioon toisen ihmisen erilaiset unelmat ja toiveet. On haastava olla myötätuntoinen erilaisia ihmisiä kohtaan.

Tietoisuustaitojen harjoitusten kautta tulet tietoiseksi, siitä, kuinka sisälläsi toimii erilaisia rinnakkaisia opittuja kokemustiloja käyttäytymismalleineen,  jotka vaikuttavat itsehyväksyntään ja -luottamukseen sekä sosiaalisiin taitoihimme.  Nämä mielen tilamme, vaikuttavat vuorovaikutuksemme luonteeseen ja elämämme tyytyväisyyteen.  Kun tunnistat hyväksyvän läsnäolon ilmapiirissä  ylimielisyytesi, perfektionismisi, omahyväisyyteesi jne. huomaat, sinun ei tarvitsekaan antaa valtaa niille.  Sen sijaan voit olla valita itsesi toisin.

Myötätunnon, toivon ja myötätunnon harjoittaminen on erityisen tärkeää nykyisessä epävarmassa työelämässä.  Kun näitä taitoja olet hankkinut itsellesi, et rakenna elämääsi katoaville arvoille, vaan kestäville arvoille. Näin voit selvitä vaikeistakin elämäntilanteista. Yhä useammalle perustoimeentulon lisäksi on tärkeää, että elämässä saa elää omia todellisia elämänarvoja mielekkääksi käytännön elämäksi.

Kun onnistut yhdistämään erilaiset tilasi läsnäolevasti, huomaat yliyksilöllisen olemuksesi:   Olet pieni mutta merkityksellinen luontokappale muiden loputtomien olentojen joukossa ja historiallisessa ketjussa. Olet osa ihmiskunnan ja luonnon ikuista jatkumoa.

Toivovalmennuksesta® – mindfulnessia organisatioon tietoisuustaitokoulutuksesta – lisää tietoa täältä.

Luettavaa:

The relationship of hope to self-compassion, relational social skill, communication apprehension, and life satisfaction
Laura R. Umphrey · John C. Sherblom

Advertisements

2 kommenttia artikkeliin ”Mindfulness, myötätunto ja toivo

  1. Läsnäolo on hyvä asia…sitä ei kaikki pysty kokemaan tai sitten läsnäolevana pysyy vaan hetken. Suomessa uusi kehoa ja mieltä yhdistävä menetelmä MInd-Body Bridging antaa tähän lisää ”työkaluja”; vastauksia kysymyksiin miksi en ole läsnä, miten voin siihen vaikuttaa. Lyhyillä aisteihinpalaamisharjoitteilla yhdistettynä kognitiivisiin karttoihin pääset vielä askeleen eteenpäin. FB:ssä löytyy Mind-Body Bridging Finland sivut joita kannattaa tutkia.

    1. Itse uskon, että läsnäoloa voi kokea jotakuinkin jokainen omalla tavallaan; joku voi löytää sen vaikka taiteellisen itse- ilmaisun kautta, niin kuin esimerkiksi keho- ja liiketerapiassa tai joogassa tehdään. Tuo MBB on mielenkiintoinen. Joskus aikoinaan vertasin luovaa kirjoittamista Sisäistä teatteria ja Mind-Body Bridgingiä toisiinsa. https://katisar.wordpress.com/2013/08/31/mbb-vai-sisainen-teatteri/ Kannustan jokaista etsimään omaa tapaansa olla läsnä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s