Mitä tietoisuustaidot TODELLA ovat?

Olen lääketieteilijä,  hypnoterapeutti sekä mindfulness-ohjaaja, ja tämä näkyy minun ajattelussani. Yhdistän omassa työskentelyssäni sekä hypnoosin että mindfulnessin ideoita ja tätä kautta tietoisuustaidot avautuvat syvällisemmin kuin vain jommasta kummasta perspektiivistä käsin.

Hypnoosi on osa länsimaisen tieteen perinnettä ja se on hyödyntänyt vuosisatoja ihmisen mielikuvitusta ja kykyä saavuttaa suggestioiden, tai itsesuggestioiden eli affirmaatioiden, avulla tavoitetta.  Perinteisesti mindfulness on toimintaa, joka ei ole tavoiteorientoitunutta, vaikka toisaalta sillä voi ajatella olevan suuria, abstrakteja tavoitteita, kuten mielenrauhan ja rakkaudellisen yhteisöllisen osallistumisen tavoitteet. Hypnoosi puolestaan on aina ollut tekemisissä myös elämän pienempien tavoitteiden kanssa. Tavoiteorientoitunut toiminta on luonnollinen osa ihmisen arkea. Minkäköhänlaista olisi ihmiselämä ilman tavoitteita? Eiköhän tavoitteiden luominen ole tärkeä osa juuri tätä kognitiivista toimintaa, mikä erottaa meidät eläimistä.


Tietoisuustaidoista saa melko kapean vaikutelman, jos vain kuvittelee, että ne ovat vain sitä, että olemme tässä hetkessä tietoisesti aina läsnä.  Moni tällaisen ymmärryksen aiheesta omaava sijoittaapäiväuneksinnanpannaan. He pistävät kaiken mielen ohjamaattoman toiminnan nk.  oletusselaimen mielikuvitustoiminnan (default network), huonoksi asiaksi, ”apina-ajatteluksi.”  Kun sinulla on mindfulness-taitoja, et elä lainkaan mielikuvituksessa, vaan olet koko ajan läsnä.  Ja höpön höpön, sanon minä.

Tietoisuustaidot ovat sitä, että meillä on mentaalisen hygienistin taitoja.  Tämä merkitsee sitä, että osaamme aistia, säädellä ja tunnistaa monenlaisia tilojamme ja niiden ajatusmalleja. Osamme ohjata tietoisuutemme läsnäoloon, silloin kun on tarve. Otamme halutessamme tietoisuustaidoilla koko  imaginariumme – päiväunelmointitaitomme – hyötykäyttöön.   Hienosti sanottuna, tällöin meillä on metakognitiivisia taitoja. Emme samaistu tietämättämme tiloihimme, vaan otamme niihin tutkivan, uteliaan ja leikillisen asenteen.  Kun on aika päiväunelmoinnillemme, sallimme luovat ajatukset itsellemme. Olemme vain tietoisesti valitsemassa, millaisiamielikuvaelokuvia ja sisäisiä dialogejahaluamme päässämme pyörittää.  Jos huomaamme jonkin turhan, vaikkapa kateellisen tilan päässämme, osaamme vaihtaa radiokanavamme uudelle taajuudelle.

 

Olennaista on siis, että tulemme tietoiseksi erilaisista, tietoisuutemme tiloja edustavista, rinnakkaisista tunne- ja ajatusvirroista.   Voimme  halutessamme olla vain tässä ja nyt, ilman että mieli karkaa (mindfulness), tai sitten luovissa, uutta tietoisuutta rakentavissa tiloissa (constructive daydreming). Ja tiedostamme yhä taitavammin, koska olemme juuttuneena vahingollisiin tiloihimme (destructive daydreaming), ja osaamme kuulla näidenkin tilojemme viestin, ja kykenemme päästämään sitten niistä irti.

Rakentavassa päiväuneksinnassa voit tehdä monia hyödyllisiä asioita. Voit  luoda uusia hedelmällisiä merkityksiä elämääsi kannattelevaan identiteettitarinaasi, teet tieteellisiä innovaatioita, suunnittelet tulevaisuuttasi  tai  luot vaikkapa ideoita uuteen blogiisi,  kirjaasi tai kuvataiteeseesi.  Itseäsi vahingoittavassa päiväuneksinnassa saatat pyörittää taukoamatta samaa levyä inhottavasta exästäsi tai työpaikan ilkeästä pomosta taiv-mäisesetä” työkaverista. Ja vaikka kuinka yrität päästä eroon ajatuksistasi, ne sen kun vain pyörivät ”non-stoppina”.

Perinteiset mindfulness-harjoitukset  (esim. keskittyminen hengitykseen) ovat siinä mielessä hyviä, että niitä toistuvasti tekemällä juurrutamme itseämme tähän hetkeen.  Tällöin mieltämme ei valtaa yhtä helposti meitä vahingoittavat, yksipuollistavat, todellisuutta kapeasta suunnasta vatvovat tilamme.  Ne ovat ikäviä seuralaisia siinä mielessä, että ne saattavat kaapata, esimerkiksi masentuneella, aivan liikaa tilaa tietoisuudestamme.  Saatamme terapian ja/tai mindfulness-harjoitusten kautta oppia antamaan tilaa toisille tiloille, jotka voivat katsoa elämäntilannettamme tuoreesta ja uudesta näkökulmasta käsin. Kykenemme luovuteemme avulla yhdistämään tiloistamme sopuisamman joukon.

Mitä enemmän osaamme hyödyntää  tietoisesti päiväunelmointiamme, sitä paremmin voimme saavuttaa elämässämme meille tärkeitä välitavoitteita ja suurempia päämääriä. Voimme valjastaa päiväunelmoinnin luovuutemme hyötykäyttöön. Tietoisuustaitojen myönteiset sivuvaikutukset, päämääriemme saavuttaminen, on pikemminkin spontaanin luovuutemme sivutuote, kuin itse prosessin varsinainen tarkoitus.

Tietoisuustaitojenmme avulla kirkastamme nimittäin näkyviksi erilaiset uskomuksemme ja arvomme, ja vahvistamme päämääriemme kannalta oikeita tilojamme. Tiedostamme päämääriemme kannalta ristiriidassa olevat tilamme, ja luovassa dialogissa voimme tehdä sovun näiden tilojen kanssa. Jos tämä ei onnistu, sovimme uuden päämäärän, jonka kanssa olemme paremmin sinut. Tämän jälkeen ikävät tilamme eivät yhtä helposti sabotoi päämääriämme, koska toimimme tietoisempana ja koherentimpana kokonaisuutena.

Jotta tavoiteorientoitunut luova prosessimme on onnistunut, tarvitsemme myös hyvän realiteettitajun omaavan tilan, joka kykenee peilaamaan sisäistä mielikuvitustuotosta ulkoisiin realiteetteihin. Kaikki, mitä mielikuvituksemme tuottaa ei ole toteuttamisen arvoista. Masennus saattaa olla tilojesi avunhuuto. Sinua kutsutaan muuttamaan koko elämäntapasi. Et elä arvojesi ja uskomustesi mukaista hyvää elämää. Sisälläsi voi olla vaiennettuja tiloja, jotka huutavat haluaan tulla näkyviksi ja kuulluksi.


Uutta muotoa rakentava, ”hyödyllinen”, päiväunelmointi voi olla tietoisesti valittua tai se voi olla spontaania:  Ideat nousevat tietoisuuteemmetilaamatta” (oivallus tulee ilman tietoista yrittämistä) tai sitten valitsemme tietoisesti päiväunelmointimme (vrt. Sisäisen teatterin luova kirjoittaminen tai jungilainen aktiivinen mielikuvitus).  Vatvovat, negatiiviset tilat ovat tavallisesti ei-tahdonalaisia.  Toisin sanoen ne tulevat yleensä tilaamatta, eivätkä poistu pakottamalla.  Sisäisen teatterin kaltainen luova mielikuvitusmenetelmä, pyrkii vahvistamaan taitojamme tietoisesti valita rakentava päiväunelmointi ja erilaisten näkökulmien leikillinen draama.  Opimme kuuntelemaan sisäisiä monenlaisia tilojamme, emmekä ota niitä liian vakavasti.

Olen huomannut itse, että olen äärimmäisen luova tyyppi.  Mielikuvitukseni on villi, ja aikaisemmin olin reaktiivinen ja tietoisuuteni kaappasi aivan liian helposti negatiiviset vatvovat tilani.  Olen huomannut selkeän hyödyn mindfulness-harjoittelusta.  Olen ollut joissain sosiaalisissa tilanteissa viime vuosina, joiden seurauksena aikaisemmin tietoisuuteni olisi kaapannut pitkiksi ajaksi joku kostoa janoava ikävä tila, vaan huomaan, että tämä ei tapahdu yhtä helposti enää.  Osaan päästää paremmin irti ikävistä tiloistani.  Katson asioita enemmän kotkan perspektiivistä käsin.   Jee…. mindfulness on opettanut minulle tärkeitä asioita!  Reaktiivisuuteni on vähentynyt. Uskon, että lisäämällä keskittämisharjoituksia, pystyn yhä paremmin ohjaamaan tietoisuuttani haluamanlaisiin tiloihini.  Löydän kultaisen keskitien luovan ajattelun ja läsnäolon välille. Siksi olen pyrkinyt lisäämään elämääni  koko ajan enemmän ja enemmän mindfulness-harjoituksia.Valmistan itseäni kahdesta syövästä oppineena ikäviinkin elämän uutisiin. Jokaisen ihmisen kohtalo on kohdata sellaisiakin.

Tietoisuustaidot ovat sitä, että osaat yhä paremmin valita, missä tietoisuutesi luuraa. Huolehdit mentaalisesta hygieniastasi, jottet jää tarpeettomasti kiinni itseäsi tai muita vahingoittaviin mielikuvitustiloihisi. Ruokit parempia puoliasi. Tajuat myös sen, että tietoisuutesi hyötyy mindfulness-perusjumpasta, jonka avulla harjoittelet keskittämään mieltäsi, aina kun se meinaa karata omille tarpettomille poluillensa.  Kun vatvova tila meinaa kaapata mielesi, se ei enää onnistukaan yhtä helposti kun aikaisemmin.

Ja kas, vähitellen siirryt yhä enemmän elämään, aidon itsesi näköistä, luovaa, sisäistä tyydytystä tuovaa yhä läsnäolevampaa elämää.  Et ole enää pelkästään satunnainen kulttuurisi tuote, vaan olet yhä enemmän aito oma persoonasi. Olet riisunut naamiosi.

LUETTAVAA:

Ode to Positive Constructive Daydreaming, Rebecca McMillan et al, Frontiers in Psychology, 2013

Sisäinen teatteriLuova kirjoittaminen tietoisuustaitona, Kati Sarvela, Kuumussa Virtaa Oy, 2013

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s