Onko positiivinen ajattelu aina hyväksi? – Negatiivisen psykologian oivalluksia

On juhannusaatto aamu.  Avaan aamuni kuten sadat aikaisemmat aamuni: Lukemalla, kirjoittamalla, ulkoiluttamalla koirat ja juomalla aamukahvit.  Kirjoittaminen on minulle tapa mietiskellä.  Puhutaan hyväksyvän läsnäolon tutkimusmetodista (mindful inquiry), ja sitä tämä minulle on:  Peilaan sydämeeni lukemani: herättelen ajatuksia ja mielleyhtymiä, joita tekstit minussa synnyttävät.

image

Kuulun niihin vastarannan kiiskiin, jotka ovat ärsyyntyneet positiivisesta psykologiasta. Lukiessani sen ideoita, huomaan olevani monista asioista samaa mieltä.  Ärsyynnyn ilmeisesti enemmän sen nimestä kuin sisäsllöstä. Suuntauksen nimi provosoi minusta esiin negatiivisia puoliani, kyynistä puoltani  ja kyseenalaistajaa.  Nämä puolet minua ovat nimittäin sitä mieltä, että asioiden positiivisten puolien näkeminen, ei  suinkaan kuljeta meitä aina välttämättä itsemme kannalta myönteiseen lopputulokseen.

Jos visioimme positiivisesti henkilökohtaisia tavoitteitamme, tutkimusten mukaan tämä joskus voi jopa huonontaa suoritustamme.  Näin väittää ainakin Gabriele Ottingen, joka on tutkinut mm. toivon  ja mentaalisen vastakkainasettelun olemusta. Tässä tutkimuksessa tutkittiin laihduttavien naisten fantasioita. Ne naiset, jotka visioivat onnistuneen laihdutuskuurin ja itsensä hoikkana, pärjäsivät huonommin kuin he, jotka eivät tätä tehneet.

image

Asiat eivät ole kuitenkaan yksiselitteisiä… Kun opimme mielen vastakkainasettelun tekniikoita, voimme energisoitua ja saavutamme paremmin tavoitteitamme.  Meidän tulevaisuuden visiointimme ei tule olla siis liian yksioikoista, vaan  monipuolista. Otamme tavallaan ilon irti negatiivisista puolistamme.

Vastakkainasettelu on helppo toteuttaa Sisäisessä teatterissa:  Kun olemme nimenneet (esim. ESI:n avulla)  eri puoliamme, ja lähdemme mielikuvamatkalle tavoitteeseemme. Elävöitämme tavoitteen, ja tutkimme mahdollista polkuamme sinne. Tutkimme onko tavoitteemme realistinen siten, että minämme eri puolet voivat luovasti assosioida kaikenlaisia esteitä, joita matkalla voimme kohdata. Annamme ärtyneille, kyynisille, innostuneille, pesimistisille ym. puolillemme äänen.

Tämä tavoitteiden tutkimus on puhdasta itsehypnoosia., dissosiaatioituneen tilamme hödyntämistä.  Hyvin samantapaisia harjoituksia on myös NLP:ssä. Voimme ideoida ”imaginariumissamme”,  eri puoliemme virtaavassa vuorovaikutuksessa , miten toimimme mahdollisessa tilanteissa, joissa vastoinkäymisiä nousee. Joskus tämä hyväksyvän läsnäolon sisäinen tutkimus,  luova tulevaisuuden päiväunelmointi, energisoi meidät, ja pääsemme helpommin päämääräämme. Teemme käyttäytymisessämme tarvittavia korjaavia muutoksia, jotka vahvistavat tavoitteen suuntaista käyttäytymistä. Joskus sisäinen mielikuvatyöskentelyharjoitus  tavoitteemme kanssa, voi puolestaan pistää meidät luopumaan koko tavoitteestamme: Se on epärealistinen tai emme ole sisäisesti riittävän yksimielisiä tavoitteen tärkeydestä (se ei ole arvojemme mukainen).

Gabriele Ottingerin tutkimusten ja ideoiden perusteella on kehitetty WOOP-applikaatio, jonka avulla voit energisoida itseäsi tavoiteorientaatiosuuntautuneeseen toimintaan, tutkien tavoitettasi  mentaalisen vastakkainasettelun avulla.  Minä puolestani hypnoterapeuttina ehdotan, että teet sitä luovuutesi avulla, taiteen keinoin.  Voit tutki vaikka sarjakuvin omien osiesi välistä dialogia. Tässä aikaisemmin jakamassani sarjakuvassa tehdään juuri tätä osien välistä vastakkainasettelua  (kirjasta Self-Pearenting, A Complete Guide to Inner Conversations,  John Pollard):

Pitäisiköhän minun nimetä oma psykologiani negatiiviseksi psykologiaksi?  Mielestäni juuri näillä negatiivisilla puolillamme on  nimittäin suuri voima, millä energisoimme itseämme. On tärkeää löytää ja nimetä nk. negatiiviset puolemme.  Näin näemme kirkkaammin omat päivittämättömät uskomukset ja todelliset arvomme.

Saattaa olla, että masentunut tai ahdistunut ihminen voisi olla kiinnostuneempi negatiivisesta psykologiasta kuin positiivisesta psykologiasta :D. Positiivinen psykologia nimenä ärsyttää monia ihmisiä, joiden sisäinen maailma on kaaoksessa. Voiko masentuneelle olla mitään ärsyttävämpää kuin että joku tulee sanomaan,  ”Hei, ajattele positiivisesti!”  Tässä ”negatiivisessa psykologiassa” tunnistamme kaikki puolemme, sisäisen ristiriitaisuutemme. Juhlimme kaikkia puoliamme: Hyödynnämme negatiivisten puoliemme energian, mutta ruokimme pitkällä tähtäimellä positiivisia puoliamme.

Negatiivisen ja positiivisen psykologian ajatukset ovat syvällisemmin ajateltuna osa samaa suurta viisautta. Positiivisen psykologiaan liittyy kuitenkin monilla pinnallisia ”jenkkimielikuvia”, jotka saattavat karkottaa osan ihmisistä, jotka voisivat sen ajatuksista hyötyä.

 

image

 

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s