Sateella ulos kapeista transseista!

Aloitan jälleen Tara Brachin tarinalla, siitä mitä rakkaus on.  

Perheessä oli kaksi alle kouluikäistä lasta, poika ja tyttö, joista jälkimmäinen sairastui leukemiaan. Jostain syystä tytön oli saatava juuri tietynlaista verta, ja pojan veri todettiin testeissä sopivaksi. Vanhemmat kysyivät pikkumieheltä, että olisiko hän valmis luovuttamaan tytölle vertansa, sillä siskon elämä saattaisi olla kiinni tästä verenluovutuksesta. Poika lupasi miettiä asiaa yön yli. Aamulla hän reippaasti kertoi vanhemmilleen olevansa valmisPoika vietiinkin sairaalaan, jossa pikaisesti aloitettiin verensiirto.  Kesken toimenpidettä pieni rohkea miehenalku esitti lääkärille kysymyksensä: ”Kuinka kauan vielä menee aikaa siihen, että kuolen?”.   


En tiedä, kuinka tosi tarina on, mutta oli miten oli, se kertoo oman edun ylittävästä rakkaudesta.  Elämme tällä hetkellä globaalisti myrkyttyneessä ilmapiirissä, jossa on edelleen  liian paljon erillisyyden tunnetta ja puhdasta oman edun tavoittelua. Ihmiset elävät kaikilla yhteiskunnallisilla tasoilla sisällänsä tunnetilojensa kapeita, pakkomielteisiä, yksipuolisella ajattelulla täyttyneitä, transsejansa. 

Erityisen pelottava tilanne on silloin, kun valtaapitävät poliitikot ja talouselämän johtohahmot ohjaavat maataan/maailmaa näissä transseissansa.  Kun he näin tekevät, katsovat he maailmaa rajoittavien silmälasiensa läpi. Ilman tietoisuustaitoja heitä ohjaa helposti vallan, ahneuden, vihan, kateuden, katkeruuden, pelon tai ahdistuksen  ohjaamat kapeat transsit.  Tämä tietysti koskee yhtälailla meitä lukemattomia muita kansalaisia. Tällöin emme voi itsekään  henkisesti hyvin. Elämme rajoittuneessa identiteetissämme, eikä koko persoonamme luovuus, virtaava informaatio- ja tunnemolekyylivirta ole yhteisömme käytössä.

Toisaalta globaalisti vastapainoina noussut uutta tiedostamista. Lukemattomat ihmiset ja johtohahmot ovat heränneet.  Yhä useampi kykenee olemaan arvostavassa dialogissa sekä itsensä että muiden ihmistä kanssa.   Laajentuneeseen tietoisuuden tilaan heränneet henkilöt kykenevät katsomaan asioita laajemmasta näkökulmasta käsin. Näin mahdollistuu yhä enemmän vapautuminen henkilökohtaista  ja kulttuurisista rajoittuneista uskomuksista.  On syntynyt yhteisöllistä minäme tiedostamista ja ihmisellä  alkaa olla yhä enemmän tietoisuustaitoja, joilla he kykenevät ylittämään näennäisen erillisyytemme. Yhä useampi on sisäistänyt sen, että olemme maapalolla kohtaloissamme sidottu toinen toisiimme.

Jotta mahdollisimman moni pääse laajentuneen tiedostamisen tasolle, on meidän on opittava tuntemaan ja näkemään ne puolet itsestämme, jotka olemme vaientaneet.  Niin kauan kuin emme ole tehneet tätä, elämme kapissa transsissa, rajoittuneessa identiteetissä, emmekä näe maailmaa sellaisena kuin se on, vaan sellaisena kuin olemme.  
Pähkinänkuoressa tietoisuutemme laajentaminen eli tietoisuustaidot tiivistyvät SATEESEEN eli  RAIN:iin, josta kirjoitin joitakin blogeja sitten.  Tässä vielä tietoisuustaitojen perusperiaate RAIN lyhyesti:

Regognizetunnista tunnetila,
Allowanna sille tilaa olemalla kokemukselle läsnä
Investigatelähde tutkimaan sitä ja
Non-identificationälä samaistu tilaan.
Voimme tehdä RAIN-työtä lukemattomin eri tavoin tietoisen hyväksyvän läsnäolon harjoituksin, ”laajentamalla transsiamme”.
Sisäinen teatteri on oikeastaan tietoisen hyväksyvän läsnäoloon liittyvän itsetutkimuksen prototyyppi.  Siinä RAIN toteutuu seuraavalla tavalla:
R  tunnistetaan kokemustila, opittu reagointitapa, ja nimetään se.
Aollaan tiloille hyväksyvästi läsnä, antamalla niille mielikuvituksellinen muoto, esimerkiksi kirjoittaen tai kuvataiteellisesti.
I  tutkitaan  ja yhdistetään, integroidaan tiloja, hyödyntämällä luovaa (kirjoittamisen) flow-tilaa., ja ystävällisessä, arvostavassa ilmapiirissä, annetaan kaikille tiloille ääni.
Nharjoitellaan olemaan taiteellisessa ilmaisussa olemaan samaistumatta tilaan.
Sisäisessä teatterissa voimme tutkia myös suhdettamme muihin ihmisiin meditaatioharjoituksilla sekä luovilla kirjoittamisharjoituksilla. Samaistumme esimerkiksi leikillisesti tunteita herättävään ihmiseen, ja teemme hänestä kokemustilan omaan Sisäiseen teatteriin.  Tavallaan otamme siis varjomme haltuun. 

Maailmanrauhan edellytyksenä on, että yhä useammat kansalaiset saavuttavat tiedostamisen asteen, jossa he kykenevät laajentamaan tietoisuuttaan.  Tämä tapahtuu läsnäolevasti kuuntelemalla omia vaietuja puolia sekä toisia ihmisiä.  Todellinen kulttuuriset rajat ylittävä rakkaus syntyy vasta kun mielitajumme kehittyy:  Tietoisuutemme tiedostaa itsensä ja sen ehdollistuneet kapeat transsit, jolloin näemme yhä selkeämmin myötätuntoisesti toisten ihmisten elämät kapeat transsit. Mielitaju on psykiatri Dan Siegelin käsite. Jotkut puhuvat kolmannesta silmästä.
Processed with MOLDIV
#tietoisuustaidot

Eikö globaalit  yhteiskunnalliset ongelmamme johdu tällä hetkellä, niin kuin kaikkina aikoina, pakkomielteisestä minäminä-ajattelusta; meitä johtavien vallanpitäjien transsien kapeudesta. Globaalisti olemme tällä hetkellä polarisoituneessa tilassa, jossa pelkotilojen ohjaamien ääriliikkeiden keskellä tarvitsemme kipeästi kulttuurien rajat ylittävää arvostavaa kuuntelua ja uutta syvempää asioiden ymmärrystä ja tiedostamista.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö aktiivisesti tehtäisi toimenpiteitä väkivallan vähentämiseksi ja tietty samanaikaisesti pitäisi yrittää luoda globaalia lainsäädäntöä, jolla aseistumista vähennetään. Pelkotila ruokkii toisten pelkoja, ja vihatila toisten vihaa. Tietoisen hyväksyvän läsnäolon taidoilla sen sijaan ruokimme yhteisöllisyyden kokemustamme.
Processed with MOLDIV
Taiteeseen on sisäänkirjoitetettuna hyväksyvä läsnäolo.  #tietoisuustaidot #sisainen teatteri
Emme ole länsimaissa niin erinomaisia ja viisaita ihmisiä kuin olemme kuvitelleet olevamme.  Meillä on paljon opittavaa muilta kulttuureilta, sekä menneiltä että nykyisiltä. Vaikka meillä on paljon tieteellisteknistä tietämystä, liian harva kykenee itsetuntemuksen puutteessaan, ohjaamaan ja johtamaan omia sisäisiä tilojaan.  Meidät on ehdollistettu kapeisiin transseihimme. Tämä ei ole  typerien kansalaisten vika, vaan kulttuurin, joka on ruokkinut meitä yksipuoliseen materialistiseen minäminä-ajatteluun.  Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö kulttuurissamme olisi myös paljon hyvää. Sen sisällä on esimerkiksi mahdollista harjoittaa vapaasti tietoisuustaitoja.
 Selvää on, että kulttuurisia ydinuskomuksiamme pitäisi tuulettaa. Emme ole täällä kilpailemassa keskenämme vaan olemme tekemässä globaalia yhteistyötä. Meidän on uskallettava katsoa erilaisuutta rohkeasti silmistä silmiin, sillä vain arvostavan dialogin kautta on mahdollista vapautua kapeista transseista eri kulttuurien väliseen kunnioittavaan yhteistyöhön.
 ❤
PS. Muistathan, elokuussa harjoittelemme itsetutkimusta ja kokemustilakarttojen (ESI) tekemistä Strömforsissa, Ruukissa.  Maadotamme itseämme vuorovaikutuksellisella hieronnalla. Tervetuloa mukaan!   Mindfulness-kurssi 13-14.8.2016
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s